Saako lasta palkita herkuilla?

Mun äiti on samanlainen ja hirveä tuputtaja. Kärsin syömishäiriöstä vuosia.

Mutta tökkäsi tuo, kun sanoin "herkkuja saa VAIN, kun tekee jotain...". Minusta siinä mennään metsään.



Herkku voi olla palkinto joskus, ei aina eikä automaattisesti. ja herjkutella pitäisi välillä ihan ilman mitään suorituksia, vakka jälkkärinä hyvän aterian päälle.

Tuo on varmasti totta että herkkuja pitäisi saada muutenkin. Ollaan annettu kyllä kerran jäätelöä vaan kesäpäivän kunniaksi ja mummolassa kun käyty niin saanut jotain.



Potalle meno onnistui aiemmin lapselta, tekikin sinne jotain. Pitkään ei suostunut edes istumaan. Mies sai lapsen innostumaan potasta kun otti tietyn lelun aina esille ja nyt lapsi suostuu istumaan. Annettin myös keksi pari kertaa alussa. En ole antanut enää ainakaan joka kerta. Kuulostaako ok? Että saa lapsen innostumaan jostain (eikä se asia ole enää semmoinen vastenmielinen) ja sitten houkuttelee kehuilla ja muilla paremmilla keinoilla?



Kynsienleikkuunkin kohdalla ajattelin tällä kertaa antaa keksin kun tyttö oli harvinaisen kiltisti, yleensä tosi vaikea saada leikattua. Aajttelin että jäisi hyvä mielikuva siitä toimentpiteestä..



Täytynee kai käyttää muuta kuin herkkuja, tai ainakin vaan alkuinnostuksen luomiseen niitä. Ja tosiaan antaa myös joskus muuten vaan.



Jos on muita mielipiteistä siitä, miten herkkuja kannattaa lapselle antaa niin saa kertoa! Esim kannatatteko jotain namipäivää vai silloin tällöin vähän ettei tuu semmonen että lapsi himoitsee aina herkkuja? Mikä olisi paras tapa kasvattaa ihminen joka ei jäisi sokeriin koukkuun ja lihoisi aikuisena?



T.ap joka on sokeriaddikti mutta silti hoikka (lapsena ei taidettu pahemmin kieltää mutta syötiin vähän kerralla)

herkkuja kuin korkeintaan tilanteessa että muutkin herkuttelevat (esim vieraita jne). Ei vielä namipäiviä tuon ikäiselle.



Minusta yksivuotias kannattaisi innostaa potalle just jollain lelulle/kirjalla tms. Siinä täytyy kyllä olla keksimässä aina jotain uutta kiinnostavaa. Jos herkkuja haluaa käyttää niin sitten niin, että vain silloin tällöin, muuten lapsi oppii huonoja tapoja.

Ei siis todellakaan olla ihan karkkia antamassa tai mitään, vaan mietin tulevaisuutta kun asia on ajankohtainen.



Potalla tosiaan ollaan nyt tehty niin että annetaan soiva ratti jonka lapsi osaa nyt hakea. Myös istutaan vieressä.



Keksiä on saanutkin ennen vain kun vieraita ja kaikki juo kahvia ja syö jotain, tai vierailla. Nyt ollaan höllätty ja just ajateltiin tutustuttaa pottaan uudestaan jollain niin että kerralla innostuis istuu eikä pelottais. Samalla toki annettoons e ratti ja kehuttiin kovasti kun istui edes hetken.



Eli on mielestänne ok antaa niitä lasten pieniä keksejä joskus ihan esim vieraiden kanssa kun ollaan ja sit JOSKUS houkuttimena johonkin mitä lapsi ei halua tehdä (ja sitten keksiä muita tapoja houkutella)? Voisi kyllä jättää koko keksillä palkitsemisen pois, on niitä muitakin tapoja...



Tuntuu vaan välillä että kaikki juottaa lapsilleen mehua ja silleen, että olen itse nipo. Mutta ilmeisesti on muitakin joiden mielestä lapsen päivittäiseen ruokavalioon ei kuulu sokeriherkut :)



T.ap

herkut voivat olla yksi mahdollinen palkitsemiskeino muiden joukossa (siis isommilla lapsilla kuin yksivuotiailla), kunhan ei niin systemaattisesti että lapselle muodostuisi yhtäläisyysmerkit "hyvyyden" ja herkkujen välille.



Joskus mä voin lahjoa 3-vuotiastani esim. pillimehulla, joskus tietyllä satukirjalla, joskus vaikka sillä että se saa tulla mun kanssani kauppaan ja työntää itse siellä pieniä kärryjä.