Hematoomalaiset

Täällä yksi hematoomalainen, minulla on kylläkin raskausviikko jo 33 menossa.. Alussa vuodin tosi runsaasti ja oli tosi raskasta aikaa ootella että miten käy. En tiedä katosiko minulla hematooma ollenkaan, mutta joskus 17-20 viikolla sitä ei enää näkynyt/löytynyt, liekö vauva jo silloin niin iso että oli edessä. Joskun 15 viikolla lääkäri sanoi minulle, että on jo suuremmat mahdollisuudet että kaikki menee hyvin kuin huonosti. Joten koita vaan relata niin paljon kuin mahdollista, niin vaikeaa kuin se onkin!

Hei Elluz!



Määrättiinkö sinulle vuodelepoa, erityistä varovaisuutta, kuntoilukieltoa, saunomiskieltoa tms.? Minulle ei ole annettu ohjeiksi mitään muuta kuin että odotellaan ja katsellaan! ...sama ohje kuin kaikille, eikö vaan? Alkuraskaushan on kriittistä aikaa jokatapauksessa. Mukava kuulla että sinun raskautesi on edennyt noin pitkälle.



T. Arkamamma rv8+2

Tää meinaa kadota tuonne viestien menneisyyteen.



Yhä vielä kaipailen kommentteja kanssasisarilta, joilla on/on ollut hematooma. Mitä on odotettavissa?



Jännästi tää viikko hidastuu ennen kuin torstai tulee ja katsellaan taas vieläkö on syke. Viikonloput ovat menneet niin nopeasti kun tähän asti on tullut iloisia uutisia. Ylihuomenna vasta tiedetään taas lisää... Joku taisi joskus sanoa: odottavan aika on pitkä.



Miten jaksan pitää mielen positiivisena?



T. Arkamamma rv. 8+4 (jos on)

Minulla todettiin hematooma kun oli tullut ihan tippa verta kun v. 13 oli täynnä. Tosin aloin miettimään että v. 8 oli isompi vuoto, ja kun kävin ultrassa ja gynellä, hematoomasta ei puhuttu mitään, nähtiin vain että vauvelilla sydän sykki. Aloin kuitenkin nyt epäillä että hematooma oli muodostunut tuolloin ja se vaan todettiin sitten tarkemmassa tutkimuksessa v. 13. Jokatapauksessa täällä Italiassa lääkäri määräsi viikon lepoon ja antoi progesteronia 10 pv kuurin ja paperiin kirjoitettiin " kasvanut keskenmenon riski" ja sanoi että jos viikkoon ei tule vuotoa, kaikki on ok. Kun sitten kävin Suomessa ultrassa v. 15 alussa, kysyin hematoomasta ja siellähän se näkyi edelleen, ei ollut napanuoran lähellä ja muuten istukka ok ja vauva oli kuulemma oikein hyvässä kunnossa ja kätilö sanoi että ei ole mitään syytä huoleen ja että monilla naisilla näitä on ja että synnytyksen jälkeen saatetaan kysyä onko ollut vuotoja koska hematooma tod näk näkyy istukassa vielä silloin. Eli relasin aika lailla Suomen ultran jälkeen ja nyt on taas viikko vierähtänyt eikä mitään vuotoja ole ollut noiden kahden kerran jälkeen. Kyllä se tietysti vähän mietityttää kuitenkin koko ajan, vaikka luotankin kätilön puheeseen. Ja ylimääräinen huolehtiminen ei mitään auta! Itse mietin tällä hetkellä enemmän sitä miltä supistukset mahtavat tuntua, niistä kun puhutaan paljon. En ole kokenut mitään vatsan kovaksi menemistä, mutta kaikenlaisia tuntemuksia on edelleen vähän väliä. Ehkä nekin sitten vaan kuuluvat asiaan. Ensi viikolla on taas gyne täällä saapasmaassa, saas nähdä mitä nyt sanovat. Taitaa olla myös erilaiset hoitokäytännöt eri maissa!

Mä olen jo vähän pidemmällä raskaudessa, mutta hematooman kanssa täällä on elelty viikolta 16 lähtien. Mulla se hematooma syntyi onnettomuuden yhteydessä, ja vuosi aluksi niin massiivisesti, että olin pari päivää sisällä sairaalassa. Mä olen RH- veriryhmää, ja mulle annettiin myös se Anti-D- piikki tuon vuodon yhteydessä, vaikka vauvalla on mullakin ollut kaikki koko ajan hyvin. Ja se veri ei ole vuotanut istukasta, vaan jostain muualta.

Mä sain ton onnettomuuden jälkeen ensin käskyn vuodelepoon, ja sen jälkeen kiellon kylpemiseen, uimiseen, siivoamiseen jne. Pari kertaa olen käynyt Kättärillä kontrolleissa, ja se on ollut aika sekavaa meininkiä, kun ensin sanottiin, että hematooma on pienentynyt, sen jälkeen se löytyi yhtä suurena kuin alkujaan oli, ja kun viikko sitten kävin Felicitaksessa 4 D-ultrassa, niin silloin sitä ei löytynyt ollenkaan.

Noh, viikon päästä menen taas Kättärille erikoislääkärin syyniin, katsotaan mitä tällä kertaa löytyy. Onneksi viikkoja on tässä jo pikkuhiljaa kertynyt sen verran, että pahin huoli on jo ohi, mutta kyllähän tässä vielä pitkä matka maaliin on...

T: Rekkis, 24+5

arkamamma:

Hei!

Onko muita joilla alkuraskaus menossa ja hemotooma? Perustetaanko tukilista? :)

Minulla rv. 8+2 ja hematooma todettu pari viikkoa sitten. Koko ajan vuotaa ruskeaa " tervaa" , välillä ihan runsaastikin. Kontrolleja on jo kaksi takana (kerran viikossa) ja toistaiseksi sikiö on jatkanut kehittymistään. Torstaina jälleen kontrolli. Pää ei meinaa kestää tuota vuotoa, vaikka lääkäri sanoikin että se on normaalia ja että sitä voi jatkua pitkään. Haluaisin niin että koko hematooma häipyisi ja vuoto loppuisi..

Miten teillä muilla menee?

t. Arkamamma

Kiitoksia kertomuksistanne, jänniä ovat teidänkin vaiheet olleet ja vielä on tosiaan matkaa jäljellä.



Kävin tänään ultrassa, tirriäinen on elossa ja jatkanut kehittymistään ja ainakin tämän päivän ultran mukaan hematooma olisi pienentynyt. Viikonloppuna vuotoa tuli runsaammin, nyt viikolla huomattavasti vähemmän, mikä puoltaisi sitä että se olisi sieltä häviämässä.



Kävin maanantaina neuvolassa ja siellä täti kertoi lisää siitä, mikä hematooma on: istukka on jossakin vaiheessa repeytynyt (ei onneksi ollut mennyt kesken! Se on ihme!) ja vuotanut verta kudoksiin. Sieltä se sitten se vanha veri tulee ruskeana vuotona ulos. Koska kehitys on jatkunut ja sydän sykkii (toinen ihme!) repeytymä ei ole ollut kehityksen esteenä ja kun siitä alkaa nyt olla se kuukausi, voidaan olettaa että se on myös parantunut tai ainakin parantumaan päin. Arpihan sinne jää mutta istukka näyttäisi kehittyvän siitä huolimatta. Ja elämä on saanut jatkua.



Edellinen lääkäri (ajatella: kahtena eri kertana sama lääkäri! Onko se se kolmas ihme?) ei antanut erityisiä ohjeita, käski vain olla varovainen. Tämänpäiväinen lääkäri kuitenkin kyseli haluanko sairaslomaa! Miksi lääkärit on tämän asian kanssa niin eri linjoilla? Ymmärtäähän sen maalaisjärjelläkin, että varovainen pitää olla, varsinkin kun siellä on vuotava haava (sehän hematooma on). Mutta että saikkua? Miun pää ei kestäisi! Sitäpaitsi miun työ ei ole fyysistä ja välillä on ihanaa huomata että pari tuntia on mennyt eikä ole muistanut koko asiaa.



Varovaisesti siis mennään, seuraavaksi np-ultra n. kuukauden päästä. Elämä on jännittävää.



T. Arkamamma rv. 8+4 (ultran mukaan), 8+6 (neuvolan mukaan)

On se niin hienoa miten vahvasti pieni uusi ihminen pysyy kiinni elämässä! Luottavaisin mielin eteenpäin, kyllä elämä kantaa! Mulla on ensi viikolla lääkäri ja toivottavasti saan junailtua myös ultran hematooman perusteella mukaan, sitten selviää miten hematooma on kehittynyt, tosin vuotoja ei enää ole onneksi ollut.

Moi!

Mulla ollu vuotoa vko 8 lähtien.Aluks kirkkaanpunaista ja sen jlk rusehtavaa.Kävin sit tänään ultras jos sanottiin et se on hematooma.Ei tarvi pelästyä et vielä vuotaa.Ei kyl puhunut et se on mitään vakavaa.Teijän juttujen perusteella on?Täytyypä alkaa tutustumaan paremmin asiaan.Hematooma oli alhaalla kohdus ku istukka oli taas ylä/etuseinämäs.

T:roosa 10+5

Ei mulle annettu saikkua kun vuosin runsaasti toistamiseen viikolla 8. Käski jatkaa normaalielämää, itse kun siihen hematoomaan ei kuulema pysty omalla käyttäytymisellä mitenkään vaikuttamaan. Olihan se hermoja syövää, mutta niinpä siitäkin vaan selvisi. Sen jälkeen on jo monet muut huolet ja murheet painanut mieltä.. on tämä äidiksi tulo ihanaa :)

Hei Roosa,



älä suotta säikähdä liikaa, lepo ja varovaisuus on kuitenkin varmaan paikallaan. Ja säännölliset kontrollit. Juttele neuvolan tätin ja lääkärin kanssa? Soita vaikka perään jos kysyttävä tulee mieleen vasta myöhemmin.



Se tämänpäiväinen lääkärini sanoi, että mieliala pitäisi yrittää pitää korkealla ja mieli rauhallisena, sekin on tärkeää sikiön kehityksen jatkumiselle. Paniikki ja stressi ei varmaan suoraan ole vaarallista, mutta paniikissa saattaa sattua jotain, ei saa levättyä ja muu terveys saattaa kärsiä.



Alusta asti tää raskaus on ollut miulle tosi jännittävä, ja oonkin ottanut tavaksi iltasella olla kiitollinen siitä, että vielä tänään sain olla raskaana. Mikään muuhan ei loppupelistä ole varmaa?



Päivä kerrallaan mennään. Kaikki menee niin kuin on mennäkseen.



T. Arkammamma rv.8+6

mulla oli hematooma tässä kolmannessa raskaudessa, vauva nyt 3kk!



aloin vuotamaan rv8, ja vuosin aina tuonne rv 13-15, sitten vuoto loppui.

vuoto oli lorahduksia päivän parin välein, ei paljon, mutta säikäytti joka kerta, varsinkin kun tuli jotain hyytymääkin välillä...



kävin kontroleissa äitipolilla, ja aina menin sydän syrjällään mutta palasin voitonriemuisena, siellä se oli, eli ja sykki.



rv 32 aloin taas vuotamaan, mutta nyt vuoto oli todella niukkaa, ja tuli noin kerran viikossa haalean vaalean punaista, ikään kuin valkovuoto joka värjäytynyt hailakkaan punaiseksi. kipeä en ollut missään vaiheessa, joten en ollut huolissani. elin ihan normaalia elämää, mutta töissä en ollut, koska olin hoitovapaalla edellisestä lapsesta, tosin hevostilan töitä jouduin tekemään... kaikkea muuta paitsi ratsastusta.



sitten rv36+5 meni vesi ja lapsi leikattiin kiireellisenä sektiolla koska oli perätilassa. äitipolille oli aika seuraavalle viikolle jossa olisi huomattu perätila ja yritetty kai kääntää, ja ehkä kohdunsuun tilannekkin olisi tullut selväksi, mutta vauva päätti tulla aikaisemmin maailmaan.



kaikki meni hyvin ja vauva on jo 3kk iso vanttera poika!



kukaan lääkäri ei missään vaiheessa sanonut minulle suoraan että keskenmeno olisi todellinen uhka, ja se oli jotenkin helpotus että asian tajusi vasta kun pahin oli ohi, eli ne ekat rv tuonne 12viikolle asti.

Ajattelin lyhyesti laittaa väliaikatietoja: vuoto on kutakuinkin loppunut, eli sitä kesti noin 4 viikkoa (pitkä aika!) ja nyt odotellaan tosiaankin sitä np-ultraa (helmikuun lopussa) että saadaan tietää mitä pikkuiselle kuuluu.



Kuis muilla menee?



T. Arkamamma rv 9+5

Eilen alkoi 17 viikko, olin laakarissa ja sydanaanet kuuluivat oikein hyvin ja laakari sanoi etta kaikki kunnossa. Vuotoja ei ole ollut sitten viikon 12, ja huomenna on ultra jossa selviaa varmaan hematooman ja ennenkaikkea vauvan tilanne! Lippu on kylla korkealla!

Regalino

eli tanaan uusi ultra hematooma-huolen takia, ja kaikki hyvin! Laakari sanoi etta riski hematooman kanssa on suurin ennen v. 16-17, jolloin istukka on viela vaillinaisesti kiinnittynyt, mutta tanaan sanoi etta kiinnittynyt on oikein hyvin ja etta ei pitaisi olla enaa mitaan huolta. Itse mietin, etta kun minulla oli silloin kirkas muutaman tunnin kestanyt vuoto v.8, luulen etta teki hyvaa kun jain sankyyn siksi paivaksi vaikka Jorvista sanottiin etta ihan normaalisti vaan ja se pysyy jos on pysyakseen. Ehka on vaan luulo, mutta ainakin nain kaikki meni hyvin.

Onnea matkaan kaikille hematoomalaisille!

Voiskohan joku kertoa voisiko mullakin olla kyse tästä hematoomasta, olen vasta kyllä viikolla 5 ja vuoto alkoi tänään aamuyöstä, kirkasta verta, tosin aika " ohkasen" näköstä, vuotaa jonkun verran, ei niin et voisin sanoa et vuotaa paljon... Nännit on edelleen tosi herkät ja kipeet ja äsken tuli oksettava olo (voi tietty johtua pelosta). Voi en kestä jos tää kuitenkin on km..... Oisko kellään vastaavaa tapausta ja olikin kyse hematoomasta?



(1km takana 4kk sitten)

Hei Gicelle ja muut,



minä vuosin noilla viikoilla 1,5 vuorokautta ilman että se olikaan mennyt kesken. Kaikki raskausoireetkin muka hävisi! Jos sinuun ei satu kovasti, ota mahdollisimman rauhallisesti, mutta käy lääkärissä tarkistuttamassa tilanne jos siltä vähänkin tuntuu. Vaikka päivystyksessä jos haluat. Toisaalta lääkäri sanoo, että odotellaan viikko, sitten voi vasta syke näkyä. Koeta jaksaa!



Minulla vuoto piti muutaman päivän taukoa, sitten se jatkui ruskeana noin kuukauden, minkä ajan kävin kerran viikossa ultrassa ja aina tuntui aivan ihmeelliseltä, että siellä se pieni ihmisenalku jatkoi kehittymistään ja syke näkyi.



Tänä aamuna tietenkin ruskeaa vuotoa tulee uudelleen ja taas oon ihan hermona. Huomenna np-ultra. Jännittää sikana ja tuntuu pahalta täytellä sitä esitietolomaketta. Olo tuntuu tosi epävarmalta ja se jos mikä saa mahan nipistelemään ja sit sitä kuvittelee että joku on pielessä.. näissä merkeissä varmaan mennään kunnes saadaan kuulla mitä sinne kuuluu.



On " auvoista" tämä raskausaika! Tsemppiä meille kaikille!



T. Arkamamma rv 11+2

ja reilun viikon päästä hulahti enemmänkin verta. Sitten se vuoto muuttui ruskeaksi ja lakkas pikkuhiljaa. En saanu mitään rajoituksia liikkumiseen ja olemiseen. Nyt sitten eilen (viikko 12 menossa), kun oli miehen kanssa vähän nujuttu, niin alkoi taas vuotaan kirkasta verta. Sitä ei onneksi tule paljon, vain pyyhkiessä. Nyt tietty vähän kaduttaa, että tuli otettua riski miehen kanssa, mutta kun nuo aiemmat vuodot ei mitenkään liittyneet sänkyhommiin. Onneksi huomenna on ultra. Voi kun nää vuodot loppuis meiltä kaikilta!

kuuluiko kellään, jolla siis kyse oli hematoomasta, pienet menkkamaiset kivut kuvaan? Mul vähän sellasia, ei siis todellakaan paljoa, mut vähän..en toisaan edes uskalla toivoa et ei oliskaan km... mut.. äsken kävin vessassa ja tuli pikkusen sellasta limamaista tummaa verivanaa... on tääkin...kai se on vaan taas alettava suremaan.......ja toivoa et joskus tärppää meilläkin...

Niin unohtu viel lisätä et mun nännit on viel tosi kipeät mut se ei kai sano mitään kuitenkaan....

Onko vuoto yltynyt, pysynyt samana vai vähentynyt? Mullakin tulee välillä tollasta veristä limaa, mutta on kai jo vähenemään päin. Ei tule pöksyihin asti vaan pyyhkiessä paperiin. Mullakin oli pientä menkkamaista kipua silloin viikolla 6, kun verta tuli ekan kerran. Jos kipu ei ole kovaa ja jatkuvaa, niin ei varmaan huolta sullakaan.