Asia joka sinulle opetettiin koulussa väärin

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 09:32"]

Piti kirjoittaa, että oikea tapa ei ole Thems vaan TEMS, th-äänne ei siis äänny.

[/quote]

Jos tuosta lähdetään tarkentamaan, kyllä se suomalaisittain pitäisi kirjoittaa Tsems, jossa t:n jälkeinen s on olematon. Kuitenkin, kun kuuntelee englantilaisia, pitäisin ilmaisuasua thems oikeampana. Juttelin aiheesta juuri Lontoossa syntyneen, Oxfordissa opiskelleen (master of arts) kanssa ja keskustelin toisen englantilaisen kanssa, jossa ohjasin keskustelua hetkeksi Thames jokeen...

Joka tapauksessa Suomessa ehkä turhaan korostetaan ääntämisasuja, joka tapauksessa tankeroenglannista ymmärretään, että suomalaiset eivät puhu sitä äidinkielenä ja se hyväksytään. Täällä syntyneet eivät lausu monia sanoja niinkuin ne opetetaan, pohjoisempana Midlandsin alueella saatetaan joitain sanoja lausua suomalaisen opetuksen kannalta aivan väärin ja mm. pakistanilais sukuiset eivät yritäkään lausua sanoja täsmälleen oppikirjan mukaan, vaan oma "väärä" aksentti on osalle jopa tärkeä.

[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 23:35"]

[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:22"]

Että kieli maistaa eri maut (makea, hapan, karvas) eri kohdissa kieltä, esim. makea kielen kärjessä. VÄÄRIN, makureseptoreita on sikin sokin kielen pinnalla.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Makuaisti#/media/File:Kieli_kaikki.svg Itse muistan vähän samantapaisen kuvan biologian kirjasta ja asia on kyllä juurikin niin, miten opettajasi on sanonut, tosin vain kärjistetysti. Kyllä niitä makureseptoreita on joka puolella kieltä, mutta eri kielen kohdat erottavat. esim happaman paremmin kuin toinen kohta.

[/quote]

Argh, tuo virhekäsitys on niin laajalle levinnyt etten yhtään ihmettele että löydät sen jostain wikipedista.

googlaa "misconception tongue map"

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 11:43"]

[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 23:35"]

[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:22"]

Että kieli maistaa eri maut (makea, hapan, karvas) eri kohdissa kieltä, esim. makea kielen kärjessä. VÄÄRIN, makureseptoreita on sikin sokin kielen pinnalla.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Makuaisti#/media/File:Kieli_kaikki.svg Itse muistan vähän samantapaisen kuvan biologian kirjasta ja asia on kyllä juurikin niin, miten opettajasi on sanonut, tosin vain kärjistetysti. Kyllä niitä makureseptoreita on joka puolella kieltä, mutta eri kielen kohdat erottavat. esim happaman paremmin kuin toinen kohta.

[/quote]

Argh, tuo virhekäsitys on niin laajalle levinnyt etten yhtään ihmettele että löydät sen jostain wikipedista.

googlaa "misconception tongue map"

[/quote]

Siis tarkenna vielä että tuo kielen makukartta on siksikin täysin virheellinen, koska eri ihmisillä reseptorit ovat eri tavoin sijoittuneet. Helppo testata itsekin vaikka sokerilla ja sitruunalla että "kartta" ei pidä paikkaansa.

Joo, tuo kielen makukartta saatta löytyä vielä nykyisistäkin biologian kirjoista vaikka se on yksiselitteisesti virheellinen.

There are specific areas of your tongue that are sensitive to each taste

Correction: Taste buds of all 5 tastes are spread out on the whole surface of the tongue, with some areas being slightly more sensitive to one taste than others. The common misconception known as the “tongue map” has been falsified for a while now, but it is still being taught in schools and even some universities which makes you wonder how up to date the school programs are…

Vanhat lasit ovat alareunastaan paksumpia sen vuoksi, että paksuudeltaan epätasainen lasi on asennettu karmiin paksuin kantti alaspäin. Sen vuoksi, että se kestää paremmin niin päin. Lasi ei siis ole valunut mihinkään. Lasi on ollut kallista tavaraa, eikä sitä ole haluttu rikkoa asettamalla sen painoa ohuimmillaan parimillisen kantin varaan.

Tämän asian voitte tarkistaa keneltä vain puusepältä, joka on lasittanut vanhoja ikkunoita. Kirjanoppineet eivät ole vaivautuneet kysmään niiltä, jotka osaavat oikeasti tehdä ikkunoita, tai edes katsoneet vanhaa ikkunaa.

Kun katsoo vanhaa ikkunaa jossa on parhaassa tapauksessa alkuperäiset kiinnitykset ja alkuperäisiä kittauksia jäljellä, lasin leikkauspinta näkyy ihan skarppina, mikä ei olisi mahdollista, jos ikkuna olisi muuttanut muotoaan.

Platonin luolavertaus. Lukioni filosofian opettaja opetti sen täysin väärin.

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 00:14"]

[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 23:32"]

[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 23:17"]

expressing inevitable events.

"accidents will happen"

synonyms:have a tendency to, are bound to, have a habit of, do

[/quote]

Oletko edelleenkin koulussa?

Nuo synonyymit eivät tarkoita samaa, eivät alkuperäisen kanssa, eivätkä keskenään.

[/quote]

Ja alapeukuttajille lukemista jos taidot riittää...

http://www.oxfordlearnersdictionaries.com/definition/english/bound_1

http://dictionary.reverso.net/english-cobuild/it%20was%20bound%20to%20happen%20sooner%20or%20later

[/quote]

Ei maksa vaivaa yrittää tästä enää kiistellä, alapeukuttaja on päättänyt pysyä kannassaan, vaikka sillä ei olisi mitään tekemistä sen kanssa miten asia on. Kukin siis puhukoon englantia niinkuin haluaa, ei ole minulta henk.koht. pois :D

t 8 vuotta englanninkielisessä maassa asunut

[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:02"]

[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 14:55"]

[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 14:27"]Evoluutioteoriaa kerrottiin totena. En siihen uskonut silloinkaan mutta kuitenkin. On suuri tragedia että evoluution kaltaista hölynpölyä opetetaan kouluissa. Sillä on tuhoisat seuraamukset yhteiskunnassa. Ihminen joka alkaa kuvittelemaan olevansa apinan jälkeläinen, käyttäytyy ennemmin tai myöhemmin kuvitelmansa mukaan. Eli kuten apina... Mies77 [/quote] Tämäpä selittää näkemyksesi eläinoikeuksista, kun olet niitä ketkä uskoo, että joku tyyppi loi muut eläimet ihmiselle ja ihminen ei itse ole eläin. . Mulle tulee ekana mieleen ykkös- ja kakkosluokan pakkouskonto ja Raamatun esittäminen totena. Lisäksi fyyssan ope sekoili kuperan ja koveran kanssa. Ja Bohrin atomimallin kerrottiin olevan täydellinen kuvaus vaikka jo silloin tiedettiin puuteet.

[/quote]

Voitko lyhyesti kertoa että mitkä näkemykset eläintenoikeuksista?? Missä olen kertonut näkemyksiäni eläintenoikeuksista?? Jos viittaat kirjoitukseeni Sokrateesta niin minkälaisia näkemyksiä eläintenoikeuksista aiheessa kerroin?

Oletko kenties olettanut jotakin itse ja tehny omista olettamuksistasi totuuden??

Mies77

[/quote]

Oho, ootko oikeen avoimeen päässyt tekemään perusopintoja ja nyt ollaan niin tutkijaa. :D

En tiedä opetettiinko väärin, mutta kukaan ei ainakaan korjannut kun kaikki sanoi Q =guu.
Vasta pari vuotta sitten av:lla totuus valkeni =)

Up

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 11:55"]

Vanhat lasit ovat alareunastaan paksumpia sen vuoksi, että paksuudeltaan epätasainen lasi on asennettu karmiin paksuin kantti alaspäin. Sen vuoksi, että se kestää paremmin niin päin. Lasi ei siis ole valunut mihinkään. Lasi on ollut kallista tavaraa, eikä sitä ole haluttu rikkoa asettamalla sen painoa ohuimmillaan parimillisen kantin varaan.

Tämän asian voitte tarkistaa keneltä vain puusepältä, joka on lasittanut vanhoja ikkunoita. Kirjanoppineet eivät ole vaivautuneet kysmään niiltä, jotka osaavat oikeasti tehdä ikkunoita, tai edes katsoneet vanhaa ikkunaa.

Kun katsoo vanhaa ikkunaa jossa on parhaassa tapauksessa alkuperäiset kiinnitykset ja alkuperäisiä kittauksia jäljellä, lasin leikkauspinta näkyy ihan skarppina, mikä ei olisi mahdollista, jos ikkuna olisi muuttanut muotoaan.

[/quote]

Vanhoja laseja on varmasti asennettu noin. Ei se silti poissulje sitä faktaa, että lämpökäsittely ratkaisee lasin käyttäytymisen ja lasi pitää muotonsa lähinnä äärimmäisen korkean viskositeetin ansiosta.

Osassa laseista, joissa on ollut hidas päästö sitä muodonmuutosta tapahtuu siten, että sen havaitsee vuosikymmenissä. Toisissa, esim. karkaistuissa laseissa sitä ei tapahdu tai ainakaan sitä ei ehdi havaita. Hitaasti päästetyissä laseissa lämpötila vaikuttaa ja voit nähdä eron saman rakennuksen eri ikkunoissa, jos laseja on vaikka kaksinkertaisena ikkunana tai jotkut lasit ovat saunassa.

Samaa saa nopeutettua, kun nostaa lämpötilaa riittävästi, jolloin se voidaan näyttää kokeillakin.

Englanninkielen opettaja yliviivasi "four" -sanasta u:n pois. Pitkään luulin, että en osaa kirjoittaa neljää englanniksi

[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:29"]Pluto on planeetta
[/quote]

Se oli silloin

a dog lausuttiin ö dog, vaikka se 'a' on oikeampi

Opettaja päätti opettaa hiukan ensiapua: Kun ihminen menee tajuttomaksi, tämän kieli täytyy pistää hakaneulalla kiinni poskeen, ettei ihminen nielaise sitä ja tukehdu siihen.

Voin muuten kertoa että aiheutti pienelle ala-asteikäiselle traumoja, pelkäsin varmaan vuosia nukkumaan mennessä, että nukkuessa tukehtuisin kieleeni.

[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 22:07"]

a dog lausuttiin ö dog, vaikka se 'a' on oikeampi

[/quote]

Mistä luulet "rallienglannin" olevan peräisin :)

[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 22:07"]

a dog lausuttiin ö dog, vaikka se 'a' on oikeampi

[/quote]

Vai 'ei dog'?

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 12:20"]

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 11:55"]

Vanhat lasit ovat alareunastaan paksumpia sen vuoksi, että paksuudeltaan epätasainen lasi on asennettu karmiin paksuin kantti alaspäin. Sen vuoksi, että se kestää paremmin niin päin. Lasi ei siis ole valunut mihinkään. Lasi on ollut kallista tavaraa, eikä sitä ole haluttu rikkoa asettamalla sen painoa ohuimmillaan parimillisen kantin varaan.

Tämän asian voitte tarkistaa keneltä vain puusepältä, joka on lasittanut vanhoja ikkunoita. Kirjanoppineet eivät ole vaivautuneet kysmään niiltä, jotka osaavat oikeasti tehdä ikkunoita, tai edes katsoneet vanhaa ikkunaa.

Kun katsoo vanhaa ikkunaa jossa on parhaassa tapauksessa alkuperäiset kiinnitykset ja alkuperäisiä kittauksia jäljellä, lasin leikkauspinta näkyy ihan skarppina, mikä ei olisi mahdollista, jos ikkuna olisi muuttanut muotoaan.

[/quote]

Vanhoja laseja on varmasti asennettu noin. Ei se silti poissulje sitä faktaa, että lämpökäsittely ratkaisee lasin käyttäytymisen ja lasi pitää muotonsa lähinnä äärimmäisen korkean viskositeetin ansiosta.

Osassa laseista, joissa on ollut hidas päästö sitä muodonmuutosta tapahtuu siten, että sen havaitsee vuosikymmenissä. Toisissa, esim. karkaistuissa laseissa sitä ei tapahdu tai ainakaan sitä ei ehdi havaita. Hitaasti päästetyissä laseissa lämpötila vaikuttaa ja voit nähdä eron saman rakennuksen eri ikkunoissa, jos laseja on vaikka kaksinkertaisena ikkunana tai jotkut lasit ovat saunassa.

Samaa saa nopeutettua, kun nostaa lämpötilaa riittävästi, jolloin se voidaan näyttää kokeillakin.

[/quote]

Mikäli ikkunalasi muuttaisi muotoaan valumalla, sen pitäisi näkyä siinä pinnassa johon kohdistuu painetta silloin kun lasi on kiinnitetty paikalleen. Mikäli teoriasi pitäisi käytännössä paikkansa, karmia ja kittipintaa vasten olleessa kantissa ja lasin pinnassa pitäisi edes jollain tavoin näkyä vastapuolella olevan pinnan muoto, tai edes epätasaisuutta. Muutaman tuhat vanhaa pieniruutuista ikkunaa korjanneena ja samoilla vanhoilla laseilla uudelleen lasittaneena, joukossa jokunen vanha saunakin, en ole vielä tuollaista ilmiötä havainnut.

Miten lasi käyttäytyy laboratorio-olosuhteissa, siihen en ota kantaa. Mutta sen tiedän kyllä, miten se käyttäytyy ikkunassa. Lasipinnan virheet ja epätasainen paksuus johtuvat käytetystä valmistustekniikasta, ja ovat olleet ikkunassa uudesta alkaen.

Että julkisella paikalla ei saa kuvata.

[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 18:49"]

Lukiossa tuli usein englannin opettajan kanssa kinaa erilaisista sanoista ja sanonnoista, mutta viisaampi ymmärsi antaa periksi.

Yksittäisistä aiheista muistuu mieleen, "bound to happen" oli opettajan mielestä vain toinen tapa sanoa "will happen".

[/quote]

no mut opesi oli ihan oikeassa? Synonyymeja esim unavoidable, sure, certain. Jos haluaa saivarrella niin joku voi olla sitä mieltä et bound to happen tarkoittaisi et melko varmasti tulee tapahtumaan ja will hapen tulee varmasti tapahtumaan, mut kyllä nykyenkussa nuo tarkoittaa samaa. Jos oot eri mieltä niin kerro miten noi eroaa toisistaan muka?