Miksi tällä palstalla elää hirveen vahva äitimyytti?

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 10:35"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 10:11"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 09:59"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 09:48"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 09:35"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 09:23"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 09:17"]

Biologisesti se äiti ei ole tärkein ja hyvä vanhemmuus on muutakin kuin valintoja imetyksestä tai päivähoidosta.

On olemassa lukemattomia lapsia, jotka ovat saaneet äidin ja isän aivan muuta kautta kuin syntymällä heistä, joten biologia ei tee ketään vanhemmaksi eikä korvaamattomaksi.

Sairaaloissa elämänsä ensimmäiset kuukaudet viettävät vauvat eivät kiinny syöttäjiinsä, joten ruokintakaan ei ole se merkittävin seikka vanhemmuudessa. Ystävälläni on ollut pienestä pitäen läheiset välit isäänsä ja hyvin etäiset välit äitiinsä, vaikka äiti oli kotiäiti ja hoiti kaikki ruokkimiset. Äiti ei vain koskaan ollut henksiesti läsnä.

Äitimyytti korostaa nimenomaan sitä, että äiti on vanhemmista tärkeämpi. Ei se niin mene. Vauvat saattavat kiintyä vain yhteen hoitajaan ja usein se tietysti on se, joka on eniten läsnä ja vastaa vauvan tarpeisiin. Esim. ystäväni vauva oli kiintynyt molempiin vanhempiinsa mutta selvästi enemmän isäänsä, koska äiti ei ollut muuten läsnä kuin vain imetyksissä. Ystäväni sairauden vuoksi isä/hoitaja/isovanhemmat toivat vauvan vain imetystä varten ystäväni syliin ja tämäkin oli jo iso ponnistus hänelle. Vaikka vauva sai tuolloin ystävältäni huomiota, vauva kiintyi selvästi isäänsä, joka vaihtoi vaipat, nukutti ja piteli sylissä ihan muuten vaan.

Biologia ei siis tee äideistä tärkeimpiä itsestäänselvästi.

[/quote]

Oikeastiko noin luulet. Jos joudut 3 vko ikäisen vauvan kanssa maanjäristyksen uhriksi ja kanssasi johonkin kellariin jää jumiin lapsen isä, 12v serkku, 70v isoäiti, 28v eno ja sinä niin kuka teistä kykenee pitämään sen vauvan hengissä viikon verran? Jos biologialla ei ole merkitystä.

[/quote]

Kuka tahansa, jos kellarissa on myös korviketta. Ei kukaan meistä, jos ei ole korviketta eikä maitoa tuottavaa naista. Molemmat rintani on poistettu, joten en ole pystynyt imettämään yhtäkään lapsistani enkä kenenkään muunkaan lapsia. Mainitsit vain lapsen isän ja minut, oletatko siis, että olen lapsen äiti? Olenko lapsen äiti, jos lapsi on adoptoitu? Olenko lapsen äiti, vaikka en pysty imettämään? Tekeekö imettäminen oikeasti äidin?

Mitä jos pystyisin imettämään, mutta olen niin pahasti loukkaantunut, etten siihen pysty? Tai ravintotilanteen takia maidontuloni lakkaa?

Minusta esimerkkisi on äitimyytti parhaimmillaan. On olemassa lukemattomia olosuhteita, joissa se lapsen äiti ei pysty pitämään lastaan hengissä eikä se silti tee kyseisestä äidistä huonoa äitiä.

[/quote]

Totta - lähes 90%  suomalaisäideistä on poistattanut rintansa eikä kykene imettämään. Näinhän se palstalla aina menee eli joka kerta keksitään, miksi ei voi tehdä jotain sellaista, mikä biologisesti on ihan normaalia. On olemassa lukemattomia tilanteita, joissa äiti ei kykene pitämään lastaan hengissä, mutta et kyennyt osoittamaan, että se isä olisi yhtään sen pätevämpi siinä hommassa.

Nykynaisten vauvat kuolevat katastrofitilanteissa hyvin nopeasti, koska äideiltä puuttuu se ikivanha äidinvaisto, jota tarvitaan, jotta lapsi säilyy hengissä. Kun tulee ongelma, kutsutaan paikalle perhetyöntekijä tai jätetään lapsi metsään ja ajatellaan, että ei se äitiys nyt niin kaksista ole, että sen takia pitää oma elämä uhrata. Hoitakoot joku toinen meidän vauvaa, äitimyyttiä ei tarvita.

[/quote]

Ihanko oikeasti liität äidinvaiston ja imetyksen toisiinsa?

Ja koitko koko tämän ketjun kilpailuna siitä, kumpi on tärkeämpi, isä vai äiti?

Suomalaisista vauvoista alle 50% on täysimetetty 3 kk:n ikäisenä. Viikon ikäisistä vauvoista noin 80 % on täysimetetty, kuukauden ikäisistä muistaakseni enää 60%. Tämän lisäksi Suomessa vauvoja adoptoidaan, osa vauvoista joutuu jäämään sairaalaan kuukausiksi, osa äideistä vuorostaan joutuu sairaalaan tai jopa kuolee. Ei puhuta mistään minimiprosenteista, kun puhutaan imettämättömistä vauvoista. Lisäksi aika harva nainen pystyy imettämään, jos ravinnon ja juoman saaminen tyrehtyy. Monilla tuoreilla äideillä se maito loppuu jopa päivässä, jos ei ole juotavaa tai syötävää riittävästi. 

Imetys ei lisäksi tee äidistä vauvalle tärkeintä vaan se läsnäolo. Jos imetys on mekaaninen suoritus, ei vauva saa siitä muuta kuin ravintoa. Kyllä se läsnäolo siinä on tärkein.

Ei ole kysymys siitä, kumpi on tärkeämpi vauvalle, isä vai äiti, vaan siitä, ettei synnyttäminen ja imetys automaattisesti tee äidistä vauvalle tärkeintä. Lisäksi isäkin voi olla imettämättömyydestä huolimatta hyvin tärkeä, jopa yhtä tärkeä. Joskus se tärkein, jos isä vastaa vauvan tarpeisiin paremmin kuin äiti.

[/quote]

Edelleenkin minä tarkastelen asiaa puhtaasti biologiselta kannalta, sinä puolestasi etsin kaikki mahdolliset poikkeukset. Seuraavaksi varmaan muistat tuoda esiin tilaston transsukupuolisten synnyttämistä vauvoista *huokaus.

Synnyttäminen ja imetys eivät tee automaattisesti naisesta lapselle hyvää äitiä. Ihan samalla tavalla siittäminen ei tee miehestä isää. Sinun ajatusmallissasi äitiys on jotain sivuuntyönnettävää ja yrität todistella, että suuri osa naisista ei oikeastaan ole kunnolla äitejä lainkaan eikä heidän tarvitsekaan olla, koska jossain tuolla on maailma, joka tarvitsee heitä enemmän kuin se vauva. Samaan syssyyn korostat, että isät ne vasta läsnä lapsen maailmassa ovatkin.

Suomalaisista vauvoista on täysimetetty 3 kk iässä 50%. Suomalaisista vauvoista on 100% isänsä hoidossa elämänsä ensimmäiset 3 kk  0%. Silti isä on lapselle läheisyyksineen tärkeämpi kuin äiti - näinkö sen haluat nähdä? Että imettävä äiti on välinpitämätön ja läsnäolematon, ylitöitä paiskiva tuore isä läsnäoleva ja välittävä (vaikka ei edes ole paikalla).

[/quote]

Edelleenkään ei ole kyse siitä, kumpi on tärkeämpivaan siitä, että äiti ei ole automaattisesti tärkeämpi.En ole sysimässä äitien merkitystä syrjään vaan yritän tuoda mukaan vanhemman, ihan sukupuolesta riippumattaa. Tunnen perheitä, joissa isä on yhtä tärkeä monenlaisista syistä eikä se silti tarvitse merkitä, etteikö äiti olisi yhtään tärkeä. Se merkitsee vain sitä, että meitä täällä Suomessakin on monenlaisia ja myös perheitä on monenlaisia. Vauvan ensimmäiset elinkuukaudet saattavat suurimmalla osalla olla äitikeskeisiä mutta se ei ole koko totuus eikä kerro edes vauvan ensimmäisestä vuodesta saatikka sitten seuraaavista 18 vuodesta. Äitimyytti on siksi niin hirveä, että sen varjoissa voit pokkana väittää, että kukaan isä ei koskaan ole hoitanut 100 % 3 kk:n ikäisista suomalaisista vauvoista. Mikä tilasto! Tiedätkö myös, kuinka moni äiti on hoitanut 100 % yksin 3 kk:n ikäistä vauvaa?

Tunnen itse kaksi tämänhetkistä isää, jotka ovat hoitaneet vauvan täysin yksin ilman apua vauvan äidiltä tai edes isovanhemmilta. Miten voit väittää, että Suomessa ei ole yhtäkään äiditöntä vauvaa, jota isä hoitaisi?

[/quote]

Tulihan se sieltä: homppeliperheessä kasvaa onnellisimmat lapset, koska siellä ei ole äitiä vaivoina! Jos nuo isät olisivat antaneet lapsensa äidille (rahatukon sijaan) mahdollisuuden olla äiti, olisitilanne toinen. Hieno juttu, että synnärillä äiti sai oman huoneen, isä ja vauva oman huoneen, jotta 100% isän hoiva mahdollistui.

Olen imettänyt lapseni mutta silti isä on hänelle se ykkösvanhempi koska isä hoitaa häntä enemmän. Imetys ei ole autuaaksitekevä eikä tuo kiintymystä yksinään. Jos lapsi haluaa syliä tai leikkikaverin, hän valitsee isän, ja kelpaan vain jos isä ei ole paikalla. Jos lapsi haluaa tissiä, hän valitsee minut. Pahassa tissinnälässä isä ei käy, mutta sitten on tuttipullo ja pakastemaito, kas kummaa, isä kelpaa taas.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 09:49"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 09:33"]Siinä ei ole minusta mitään vikaa, että pitää äitiyttä parhaana saavutuksena ja asiana elämässä! Olisi hienoa, jos jokainen äiti ja isä niin ajattelisii. Yleensä erinomainen asia lasten kannalta, saavat rakkautta ja läheisyyttä. Ei se tarkoita aina sitäkään, ettei muita saavutuksia ole tai niihin ei kykenisi. Ihmiset arvottaa asioita eri tavalla, jollekin on perhe tärkein ja jollekin ura. Toinen usein kärsii toisen kustannuksella.

[/quote]

Vanhemmaksi tulo ei ole mikään saavutus, josta seuraa isyyden ja äitiyden mahdollisimman täydellinen suoritus. Se on (toivottavasti) paras asia elämässä, mutta niin luonnollinen ja ainutlaatuinen tapahtuma, että siitä ei voida puhua kuten jostain ennätyksestä. Lapsenakaan en halua kuulla isältä ja äidiltä, että olen heidän paras saavutuksensa. Se kuulostaa kammottavalta.

[/quote]

tässä nyt joku halusi mollata äitejä sillä että kun niillä ei ole mitään muuta saavutusta elämässä että ne ovat käytännössä luusereita tai tavis työläisiä, pointtina on kaikeki sanoa että äityis on mahtava juttu ja jos uraan tarvitsee verrata niin vie minulla voiton. Etkä sinä ole vanhempiesi saavutus kuitenkaan vaan vanhemmuus, sekin on saavutus ei ennätys vaan että on saavuttanut elämässään jotain. Minulle on esim. Sanottu kun 30 kriisi pukkaa kavereilla päälle että he eivät ole saavuttaneet mitään ja että minulla sentään on lapset.

Ja siinä he ovat oikeassa olen saavuttanut elämässä onnen ja elämän tarkoituksen lapsien myötä.

Tänää nähtyä: leikkipuistossa äiti + lapset, kaupassa äiti + lapset, rannalla äiti + lapset, kahvilassa äiti + lapset, autohuollossa äiti + lapset. Jos ne isät on niin käsittämättömän ensisijaisia lapsille, niin miksi ihmeessä isät menee lomalla jonnekin piiloon eikä ole lasten kanssa? Luulisi, että isätkin viettäisi aikaansa lasten kanssa ja olisi yhdessä. Eikä kannata sanoa, että isät on töissä: suuri osa Suomea lomailee juuri nyt, et kai oikeasti tarkoita, että pienten lasten isät ei saa heinäkuuksi lomaa?

[/quote]

Edelleenkään ei ole kyse siitä, kumpi on tärkeämpivaan siitä, että äiti ei ole automaattisesti tärkeämpi.En ole sysimässä äitien merkitystä syrjään vaan yritän tuoda mukaan vanhemman, ihan sukupuolesta riippumattaa. Tunnen perheitä, joissa isä on yhtä tärkeä monenlaisista syistä eikä se silti tarvitse merkitä, etteikö äiti olisi yhtään tärkeä. Se merkitsee vain sitä, että meitä täällä Suomessakin on monenlaisia ja myös perheitä on monenlaisia. Vauvan ensimmäiset elinkuukaudet saattavat suurimmalla osalla olla äitikeskeisiä mutta se ei ole koko totuus eikä kerro edes vauvan ensimmäisestä vuodesta saatikka sitten seuraaavista 18 vuodesta. Äitimyytti on siksi niin hirveä, että sen varjoissa voit pokkana väittää, että kukaan isä ei koskaan ole hoitanut 100 % 3 kk:n ikäisista suomalaisista vauvoista. Mikä tilasto! Tiedätkö myös, kuinka moni äiti on hoitanut 100 % yksin 3 kk:n ikäistä vauvaa?

Tunnen itse kaksi tämänhetkistä isää, jotka ovat hoitaneet vauvan täysin yksin ilman apua vauvan äidiltä tai edes isovanhemmilta. Miten voit väittää, että Suomessa ei ole yhtäkään äiditöntä vauvaa, jota isä hoitaisi?

[/quote]

Hyvä! Tämä just olikin aloitukseni pointti. Mm. #62 ei ymmärtänyt vieläkään..?

Ap

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 10:01"]

Lähipiirissäni on naisia, joilla ei ollut kunnollista sisältöä elämässä ennen kun he saivat lapsen. Siitä lähtien he kokivat elämänsä mielekkääksi, siinä oli jotain sisältöä ja näillä naisilla oli yhtäkkiä selkeä tarkoitus elämässä. Pidemmän päälle se ei kuitenkaan toimi, lapsia täytyy tehdä lisää jotta elämä tuntuisi merkitykselliseltä, katkeruus kasvaa kun huomaa että toisilla on muitakin identiteettiä määrittäviä ominaisuuksia kuin äitiys.

Äitiyteen ja naiseuteen liittyvä mystiikka saa naiset pysymään kotona ja uskottelemaan itselleen että elämä on ihan hyvää näin.

Hoivavietti on paskapuhetta.

[/quote]

Allekirjoitan tämän täysin. Naisen rooli hoivajaana on kulttuurinen konstruktio.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 10:09"]

Thl:n tutkimuksen mukaan 58 % prosenttia suomalaisvauvoista imetettiin puolivuotiaana, 1 prosenttia täysimetettiin. Ruotsissa täysimetyksellä 15 % vauvoista! Suomi saakin paljon noottia järjestöiltä, äitien asenne imetystä kohtaan usein välinpitämätön. Ehkä isien onkin tulevaisuudessa oltava usein se ykkösvanhempi, ruokkija ja hoivaaja, kun äitejä ei enää kiinnosta.

[/quote]

No voi hyvä jumala. Kun se äitien asenne imetystä kohtaan ei ole välinpitämätön, vaan imetysongelmissa on ihan tuurikauppaa, saako hyvää imetysohjausta mistään. Neuvola kyllä toitottaa, miksi pitäisi imettää, mutta kun pitäisi sille äidille kertoa, että miten imetetään, niin siinä meneekin terkkarin sormi suuhun.

Minä en tiedä yhtään äitiä, jokan imetysongelmat olisi aivan perusteellisesti tutkittu. Siis rauhasmäärä, prolaktiinin määrä veressä, mahdolliset rakenneviat. Sanotaan vaan, että kaikki vika on korvien välissä, jos imetys ei onnistu. Vaikka, jos naisen elimistössä on muuta häikkää, eli ei tule raskaaksi, synnytykset on vaikeita tai ihan vaan vaikka kuukautiskierto on epäsäännöllinen, ei kukaan tule sanomaan, että se on kuule sun korvien välissä kun et ovuloi, mites täällä kaikki muut tulee raskaaksi mutta sinä et? 

Joten jos ruotsissa osataan tämäkin asia paremmin, niin todennäköisesti siinä kulttuurissa siihen imetykseen saa konkreettista apuakin paremmin.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 12:39"]

Hyvä! Tämä just olikin aloitukseni pointti. Mm. #62 ei ymmärtänyt vieläkään..?

Ap

[/quote]

Sä itse olit se, joka sanoit isän ulkopuolelle jäämisen johtuvan äidin hurahtamisesta. Äiti on siis tärkein henkilö, jonka kautta muiden ihmisten suhde vauvaan määräytyy.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 10:09"]

Thl:n tutkimuksen mukaan 58 % prosenttia suomalaisvauvoista imetettiin puolivuotiaana, 1 prosenttia täysimetettiin. Ruotsissa täysimetyksellä 15 % vauvoista! Suomi saakin paljon noottia järjestöiltä, äitien asenne imetystä kohtaan usein välinpitämätön. Ehkä isien onkin tulevaisuudessa oltava usein se ykkösvanhempi, ruokkija ja hoivaaja, kun äitejä ei enää kiinnosta.

[/quote]

Eli tekeekö imetys vanhemmasta sen ykkösvanhemman vai ei?  Pari viestiä aiemmin juuri sanottiin, ettei imetys tee äidistä automaattisesti ykkösvanhempaa, vaan läsnäolo. Tässä taas ooetaan automaatiksi: ei imetystä, ei välittämistä. Eli onko imetys suhteessa ykkösvanhemman rooliin vai ei?

Entä tämä: kun isä on poissaoleva, se johtuu siitä, ettei äiti anna hoitaa. Mutta kun äiti ei imetä, se ei johdukaan siitä, että isä ei tue imettäjää, vaan automaattisesti siitä, ettei äitiä kiinnosta.

"tässä nyt joku halusi mollata äitejä sillä että kun niillä ei ole mitään muuta saavutusta elämässä että ne ovat käytännössä luusereita tai tavis työläisiä, pointtina on kaikeki sanoa että äityis on mahtava juttu ja jos uraan tarvitsee verrata niin vie minulla voiton. Etkä sinä ole vanhempiesi saavutus kuitenkaan vaan vanhemmuus, sekin on saavutus ei ennätys vaan että on saavuttanut elämässään jotain. Minulle on esim. Sanottu kun 30 kriisi pukkaa kavereilla päälle että he eivät ole saavuttaneet mitään ja että minulla sentään on lapset.

Ja siinä he ovat oikeassa olen saavuttanut elämässä onnen ja elämän tarkoituksen lapsien myötä."

Hihii, täältä ihan ohiksena huutelen, että minua aina huvittaa nämä "olen saavuttanut jotain kun olen tehnyt lapset" -jutut. Tiedoksesi, lähes jokainen pystyy siihen halutessaan! Ja jos kärsii lapsettomuudesta, onko silloin vajavainen koska ei ole sitäkään "saavuttanut"? Onko se, että tehdään useampi lapsi peräkkäin jo nuorena, koska -anteeksi vaan- ei töissä haluta olla, todella mielestäsi saavutus?! :-DDD

Kyllä mun kaksi lasta ovat mulle lahja, saavutukseni sitten ovat jossain ihan muualla....

Vitsit, että nää on hauskoja..."olen saavuttanut elämässäni jotain, kun minulla on lapsia"...! Parhaimmassa tapauksessa sitten sosiaalihuollon asiakkaita ollaan kuitenkin... Reps!...

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 09:59"]

Imetys ei lisäksi tee äidistä vauvalle tärkeintä vaan se läsnäolo. Jos imetys on mekaaninen suoritus, ei vauva saa siitä muuta kuin ravintoa. Kyllä se läsnäolo siinä on tärkein.

Ei ole kysymys siitä, kumpi on tärkeämpi vauvalle, isä vai äiti, vaan siitä, ettei synnyttäminen ja imetys automaattisesti tee äidistä vauvalle tärkeintä. Lisäksi isäkin voi olla imettämättömyydestä huolimatta hyvin tärkeä, jopa yhtä tärkeä. Joskus se tärkein, jos isä vastaa vauvan tarpeisiin paremmin kuin äiti.

[/quote]

Joskus varmaan, ja taas seuraavassa vela-ketjussa korostetaan, kuinka miehet eivät vauvoja halua, vaan kärsivät vaimojensa vauvakuumesta. Kumpi nyt sitten on yleensä se läsnäolevampi, tiedä häntä. Eikä sillä tosin ole merkitystäkään, sillä äidin imettämättömyys ja synnyttämättömyys ei automaattisesti tee isästä vauvalle tärkeintä.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 12:39"]

[/quote]

Edelleenkään ei ole kyse siitä, kumpi on tärkeämpivaan siitä, että äiti ei ole automaattisesti tärkeämpi.En ole sysimässä äitien merkitystä syrjään vaan yritän tuoda mukaan vanhemman, ihan sukupuolesta riippumattaa. Tunnen perheitä, joissa isä on yhtä tärkeä monenlaisista syistä eikä se silti tarvitse merkitä, etteikö äiti olisi yhtään tärkeä. Se merkitsee vain sitä, että meitä täällä Suomessakin on monenlaisia ja myös perheitä on monenlaisia. Vauvan ensimmäiset elinkuukaudet saattavat suurimmalla osalla olla äitikeskeisiä mutta se ei ole koko totuus eikä kerro edes vauvan ensimmäisestä vuodesta saatikka sitten seuraaavista 18 vuodesta. Äitimyytti on siksi niin hirveä, että sen varjoissa voit pokkana väittää, että kukaan isä ei koskaan ole hoitanut 100 % 3 kk:n ikäisista suomalaisista vauvoista. Mikä tilasto! Tiedätkö myös, kuinka moni äiti on hoitanut 100 % yksin 3 kk:n ikäistä vauvaa?

Tunnen itse kaksi tämänhetkistä isää, jotka ovat hoitaneet vauvan täysin yksin ilman apua vauvan äidiltä tai edes isovanhemmilta. Miten voit väittää, että Suomessa ei ole yhtäkään äiditöntä vauvaa, jota isä hoitaisi?

[/quote]

Hyvä! Tämä just olikin aloitukseni pointti. Mm. #62 ei ymmärtänyt vieläkään..?

Ap

[/quote]

Täsmennetään: normaaleissa perheissä äiti on tärkeämpi. Jos äidillä on mielenterveysongelmia, kyseessä on poikkeustilanne.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 12:50"]

Allekirjoitan tämän täysin. Naisen rooli hoivajaana on kulttuurinen konstruktio.

[/quote]

Ja  tämä asia liitetään täällä 99 % pelkkään äitiyteen ja kotiin, ei työmarkkinoille. Jos kaikki kotiäidit menisivät töihin, niin minne: hoiva-aloille sankoin joukoin, kuten niin monet naiset. Mutta jostain syystä juuri äitiydestä puhutaan paljon enemmän ja nähdään ongelmana huomattavasti useammin. Eikä niin, että nähtäisiin ongelmana esim. isien osuus poikien ammatinvalinnassa.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 13:08"]

Minä en tiedä yhtään äitiä, jokan imetysongelmat olisi aivan perusteellisesti tutkittu. Siis rauhasmäärä, prolaktiinin määrä veressä, mahdolliset rakenneviat. Sanotaan vaan, että kaikki vika on korvien välissä, jos imetys ei onnistu. Vaikka, jos naisen elimistössä on muuta häikkää, eli ei tule raskaaksi, synnytykset on vaikeita tai ihan vaan vaikka kuukautiskierto on epäsäännöllinen, ei kukaan tule sanomaan, että se on kuule sun korvien välissä kun et ovuloi, mites täällä kaikki muut tulee raskaaksi mutta sinä et? 

Joten jos ruotsissa osataan tämäkin asia paremmin, niin todennäköisesti siinä kulttuurissa siihen imetykseen saa konkreettista apuakin paremmin.

[/quote]

Tai äidin kokeman stressin määrä. Tai puolison tukeminen ja isien kulttuuri.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 00:13"]

T. Lapseton lapsia haluava, mutta joka haluaa ne yhdessä sen miehen kanssa

[/quote]

Tarkoittaako tämä sitä, että sinun mielestäsi yleensä naiset haluavat lapsia, mutta isän lähinnä elättäjäksi, ja sinä olet poikkeus. Ja sitä, että on äidin päätösvallassa, mikä rooli isällä tulee olemaan isyydessään (äitimyytistä puheenollen). Jolloin miehet ovat lähinnä tahdottomia tossukoita, myös siis ne isät, joidenka vaimo on päättänyt tehdä lapset "yhdessä" sen isän kanssa.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 13:33"]

Täsmennetään: normaaleissa perheissä äiti on tärkeämpi. Jos äidillä on mielenterveysongelmia, kyseessä on poikkeustilanne.

[/quote]

Toivottavasti et oikeasti luule, ettei ole olemassa perheitä, joissa mieleltään täysin terve äiti ei ole isää tärkeämpi hoivaaja. Koska kyllä tällaisia perheitä on. Itsekin olen kasvanut tällaisessa perheessä. Oma isäni oli silloin hyvin epätrendikkäästi kotiin jäävä hoivaisä, ja äiti teki uraa. Heille tuo järjestely 

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 13:33"]

Täsmennetään: normaaleissa perheissä äiti on tärkeämpi. Jos äidillä on mielenterveysongelmia, kyseessä on poikkeustilanne.

[/quote]

Toivottavasti et oikeasti luule, ettei ole olemassa perheitä, joissa mieleltään täysin terve äiti ei ole isää tärkeämpi hoivaaja. Koska kyllä tällaisia perheitä on. Itsekin olen kasvanut tällaisessa perheessä. Oma isäni oli silloin hyvin epätrendikkäästi kotiin jäävä hoivaisä, ja äiti teki uraa. Heille tuo järjestely sopi loistavasti

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 13:45"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 00:13"]

T. Lapseton lapsia haluava, mutta joka haluaa ne yhdessä sen miehen kanssa

[/quote]

Tarkoittaako tämä sitä, että sinun mielestäsi yleensä naiset haluavat lapsia, mutta isän lähinnä elättäjäksi, ja sinä olet poikkeus. Ja sitä, että on äidin päätösvallassa, mikä rooli isällä tulee olemaan isyydessään (äitimyytistä puheenollen). Jolloin miehet ovat lähinnä tahdottomia tossukoita, myös siis ne isät, joidenka vaimo on päättänyt tehdä lapset "yhdessä" sen isän kanssa.

[/quote]

Juuri sitä tässä yritin kysyä, että mistä se johtuu, että näissä keskusteluissa isät on sivuosassa ja äidit on niitä, joiden ympärillä lastenhoito pyörii (ja oletetaan pyörivän). Ja kyllä, jos näihin keskusteluihin vertaa, niin olemme poikkeus, koska halutaan lapset yhdessä. Enkä todellakaan pohdi, saisko se mies osallistua, vaan edellytän sitä, tai jätämme lapset hankkimatta. Samoin tekee mieheni.

79 siis ap

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 13:11"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 12:39"]

Hyvä! Tämä just olikin aloitukseni pointti. Mm. #62 ei ymmärtänyt vieläkään..?

Ap

[/quote]

Sä itse olit se, joka sanoit isän ulkopuolelle jäämisen johtuvan äidin hurahtamisesta. Äiti on siis tärkein henkilö, jonka kautta muiden ihmisten suhde vauvaan määräytyy.

[/quote]

Sanoinko noin? Miksi se hurahtaminen tekisi jostakin tärkeämmän?

Ap