Kelalla ei ole mitään laihduttamiseen keskittyvää kuntoutusta

Olet syönyt itsesi hirveäksi läskiksi, ja nyt sinut pitäisi toisten ihmisten rahoilla "kuntouttaa" normaalipainoiseksi? Ok.

Jep, 

ja niille narkkareille ja alkkiksillehan on sitä viinaa ja kamaa luonnolisesti tungettu sisään sitten ihan väkisin - right...? Ja tämän syystä HE ovat oikeutettuja jatkuvaan, pääsääntöisesti ei mihinkään johtavaan "kuntoutukseen" siinä missä terveytensä syömällä menettänyt vastaavasti EI ole? 

(Ja juu, olen itse normaalipainoinen eli kalikka täällä kalahda.) 

[quote author="Vierailija" time="26.07.2013 klo 00:53"]

Jep, 

ja niille narkkareille ja alkkiksillehan on sitä viinaa ja kamaa luonnolisesti tungettu sisään sitten ihan väkisin - right...? Ja tämän syystä HE ovat oikeutettuja jatkuvaan, pääsääntöisesti ei mihinkään johtavaan "kuntoutukseen" siinä missä terveytensä syömällä menettänyt vastaavasti EI ole? 

(Ja juu, olen itse normaalipainoinen eli kalikka täällä kalahda.) 

[/quote]

Eli mielestäsi kun narkkareiden kuntoutukseen tuhlataan verorahoja, niin sillä perusteella myös läskeihinkin pitäisi?

Miksi ei? Jos nyt siltä pohjalta ajatellaan, että itseaiheutettuja sairauksiahan nuo molemmat ovat. 

Suurin osa terveyden huollon rahoista menee "itseaiheutettujen" sairauksien ja vammojen hoitoon. Ja kuntien rahoista suurin osa menee sairaanhoitoon. Lihavien laihduttaminen olisi parasta säästöä mitä yhteiskunta voisi tehdä, ja se pitäisi tehdä nimenomaan kelan kautta, ettei eri kunnissa asuvat läskit olisi eriarvoisessa asemassa. Eikös siitä ole laskelmia ollut mediassa kuinka paljon nämä lihavuudesta johtuvat sairaudet maksaa, minulla esimerkiksi ei ole vielä mitään sairautta, joten kyllä meikäläisen, kun olen vielä alle nelikymppinen, laihduttaminen kannattaisi varmasti.

En käsitä sitä, että jos on lihava, eikä jostain syystä (henkinen ongelma) saa laihdutettua ilman apua, miksi ei saisi auttaa? Monella ihmisellä on elämäntilanne sellainen, että ei pysty keskittymään laihdutukseen, varsinkin ruuhkavuosia elävien perheenäiten on hankala saada aikaa itselle muutenkin, stressi on kova, ja sitä helposti itseään lohduttaa jollain palkinnolla aina kun selviää taas yhdestä raskaasta päivästä ja saa lapset nukkumaan, joku juo pari lasillista viiniä, joku hyökkää tupakalle, joku koneelle shoppailemaan jotain retrorettuja lapsille ja joku syö pari suklaapatukkaa.

Tässä yhteiskunnassa ymmärretään jopa juoppoja paremmin kuin läskejä. Juoppoushan on sairaus, ei siitä saa syyllistää ketään, kyllä niitä pitää auttaa, pelastaa niiden henki ja perheensäkin pelastuu helvetiltä. Ja ennenkuin mikään koira älähtää, niin tiedän kyllä miten juoppoja hyysätään, olen tuntenut niitä liian monta. Ja tämäkin on vain esimerkki. Yhtälailla toinen esimerkki voisi olla nämä kaikki himourheilijat, joiden terveitä elämäntapoja tuetaan niin yhteiskunnan kuin kaikenmaailman veikkauksen ja rayn voittorahoilla, sitten katkotaan kinttuja tämän tästä, ja pitää olla kalliit spesialistit leikkelemässä moneen kertaan, eikös se niin ole että urheilija ei tervettä päivää näe. Minulla, läskillä, ei ole koskaan murtunut tai katkennut mikään luu, mitään haavaa ei ole tarvinnut tikkailla, eikä edes nyrjähdyksiä tai mitään sairauksiakaan hoitaa. Synnytykset on ainoita joihin yhteiskunnalla on mun osalta rahaa mennyt.

Ennalta ehkäisy säästää rahaa, mutta päättäjien on sitä vaikea ymmärtää juuri tämän logiikan takia, että kyllä se siitä kun läskille sanoo, että syö vähemmän ja liiku enemmän. Ihan sama kun sanoo juopolle, että lopeta se viinan juonti niin johan vointi kohenee, ja tupakan käryyttäjälle että älä osta sitä tupakkaa, äläkä ainakaan laita suuhus ja sytytä, niin et saa sitä keuhkosyöpää.

ap

[quote author="Vierailija" time="26.07.2013 klo 01:20"]

Miksi ei? Jos nyt siltä pohjalta ajatellaan, että itseaiheutettuja sairauksiahan nuo molemmat ovat. 

[/quote]

Niin, että toiseen suuntaan meneminen ei käynyt mielessä? Että ehkä niitä narkkareitakaan ei välttämättä tarvitsisi verorahoilla kuntouttaa?

[quote author="Vierailija" time="26.07.2013 klo 02:20"]

[quote author="Vierailija" time="26.07.2013 klo 01:20"]

Miksi ei? Jos nyt siltä pohjalta ajatellaan, että itseaiheutettuja sairauksiahan nuo molemmat ovat. 

[/quote]

Niin, että toiseen suuntaan meneminen ei käynyt mielessä? Että ehkä niitä narkkareitakaan ei välttämättä tarvitsisi verorahoilla kuntouttaa?

[/quote]

Tähän en ota mitään kantaa, ei tässä aloituksessa nyt narkkareista kuitenkaan ollut kyse. Ei myöskään tupakoitsijoiden keuhkoahtaumataudista tai punaisen lihan tempojien paksusuolisyövästä jne. jne.  Narkkareiden itseaiheutettua sairastumista nyt kuitenkin ainakin TÄLLÄ hetkellä tuetaan, ja mielestäni ap:n aloitus ja keskustelu siitä, miksei myös lihavuuden kuntoutukseen TÄLLÄ hetkellä panosteta on tuolta pohjalta ihan ajattelemisen arvoinen. 

Aivan samaa mieltä ap:n kanssa. Hyvät perustelut hän tuohon ylemmäs kirjoitti.

Ja tälle [quote author="Vierailija" time="26.07.2013 klo 02:20"]

Niin, että toiseen suuntaan meneminen ei käynyt mielessä? Että ehkä niitä narkkareitakaan ei välttämättä tarvitsisi verorahoilla kuntouttaa?

[/quote] sanottakoon, että sitä varten niitä veroja ylipäätään kerätään, että yhteiskunta voisi tukea sellaisia jäseniään, jotka eivät sillä hetkellä itse pysty itseään auttamaan. Näitä jäseniä eivät ole vain narkkarit, vaan.... no höh, me jokainen hyödymme päivittäin verorahoista. Oletko miettinyt, miten kävisi, jos päihderiippuvaisten tuki lopetettaisiin?

Ottaen huomioon, kuinka tuhoisa ja yleinen ongelma liikalihavuus on, pidän hyvin outona, ettei sen hoitoa olla suostuvaisia tukemaan.

[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 12:05"]

[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 01:26"]

[quote author="Vierailija" time="27.07.2013 klo 21:52"]

Semmoinen läskileiri, vaikka ihan omakustanteisena tai osittain tuettuna voisi kyllä tulla tarpeeseen. Toisille tekee ihan hyvää nähdä konkreettisesti paljonko oikeasti syö ja mikä on vaikkapa normaaliannoskoko. Se kipinä liikkumiseenkin voi löytyä oikean lajin kokeilemisen myötä mutta, jos ei kiinnosta etsiä eikä tiedä mitä kokeilla, niin se laji voi jäädä löytämättä. Joltain leiriltä taas voi käteen jäädä uusi harrastus mistä ei ole aiemmin kuullutkaan. 

Ainoa mitä äkkiseltään löysin netistä on PHT:n järjestämä 1. Askel aikuisille -leiri. Viikon leiri maksaa työttömälle reilu 100 euroa, sisältäen täysihoidon, joten se ei todellakaan ole kallis kokeilu. Sieltä voisi saada eväitä jatkoon.

[/quote]

Kiitos vinkistä. Olen tuota joskus jo katsonutkin "silläsilmällä" mutta tuo yksi lause huolestuttaa kun mulla on todella huono kunto, en jaksa tehdä juuri mitään, puutarhahommissakin pitää pitää nykyään taukoja, alkaa huimata ja pää tulee kipeäksi.. "On erityisen tärkeää, että sinulla ei ole liikuntaa estäviä rajoitteita tai sairauksia. "

[/quote]

Sun kannattaisi etsiä joku 'valittamalla laihaksi' ohjelma. Se tuntuisi sopivan sulle kuin suklaa suuhusi.

[/quote]

:) ap

[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 09:28"]

Sulla on ap joka ehdotukseen joku tekosyy.

[/quote]

Miten niin tekosyy? Minä olen ollut täysin rehellinen kaikessa, ja kun totta puhutaan, minä syön suklaata tunteisiin, ja mulla on mennyt kunto todella huonoksi. Se on todella pelottavaa kun joutuu lepäämään kun on imuroinut 2-3 huonetta, tai istuttanut muutaman kukan taimen. Ei ollut tälläistä vielä 5 vuotta sitten. Rintaa painaa ja on vaikea hengittää, yläselkä ja hartiat, jopa rintalihakset on kokoajan jumissa ja kipeät, kun aivastaa ottaa tosi kipeää rintalihakseen oikealla puolella. Mahassa on kiinnikkeitä sektion jäljiltä, ja aina jos pitää vähänkin kumartuilla tulee maha todella kipeäksi, särkee sitten niin että ei saa yöllä nukuttua. Toista lonkkaa särkee jos on ulkona raaka tuuli, sekin vika tuli kaksosraskauden aikana. En minä voi valehdella itselleni tai muille, että joo, menen tuonne kuntoutukseen jossa sanotaan erityisesti että pitää pystyä liikkumaan, siellä minä olisin toisten hyväkuntoisten läskien seurassa enkä pystyisi tekemään juuri mitään, mitä hyötyä siitä sitten olisi? Mun ongelma on eniten se ruokarytmi ja sokeririippuvuus, se ei ole mikään tekosyy.

ap

[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 09:38"]

[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 00:53"]

[quote author="Vierailija" time="27.07.2013 klo 21:33"]

Ikävää ettei moni täällä vastannut ota ongelmaasi vakavasti, mutta älä lannistu. Tämä on asia josta pääsee yli, mutta työtä sen eteen pitää tehdä. Jos omat voimavarat ei juuri nyt riitä, hakeudu ensin lääkäriin ja netissä on ainakin vertaistukea tarjolla, ryhmiä yms. Kaikista vaikeinta on aloittaminen, mutta kun pääset alkuun ja uuden ruokavalion ja elämäntyylin makuun, olo on paljon terveempi, virkeämpi ja jaksavampi.

[/quote]

Nimenomaan, kun pääsisi alkuun, eli irti koukusta. Se miksi haluaisin "suurin pudottaja" tyyppiseen paikkaan, edes viikoksi. hyödyttäisi niin monella tasolla, mutta sitä eivät ymmärrä näköjään kovin moni. Mulla esimerkiksi on stressi päällä ihan koko ajan, ja millä hoidan sitä, no suklaalla, siitä tulee parempi mieli, se rauhoittaa. Olen työtön, uupunut, rahat ei riitä, ei ole ystäviä joiden kanssa puhua, miehen kanssa ei ole koskaan kahdenkeskistä aikaa, seksiä on liian harvoin, lasten kanssa kotona 24/7 ja siihen menee joskus hermot, tekemättömiä töitä on niin pitkä lista että hirvittää, ja mitään ei jaksa tehdä, kaikenlaisia fyysisiä oireita, mutta mitään tautia ei lääkärit löydä, eli mitään apua ei saa mihinkään, ei voi lääkitä tervettä mutta läskiä ihmistä mitenkään. Minä tarvitsisin omaa aikaa, keskittyä siihen järjettömän suureen elämänmuutokseen, tietysti pitäisi olla ammattiapua myös. Jos ei tarvitsisi ajatella mitään muuta kuin sitä että nyt syön terveellisesti, ja liikun vähän, voisi oikeasti päästä alkuun. Kaikki laihduttaneet sanoo että se on helppoa kun vaan pääsee alkuun.

Ja kyllä, joskus suorastaan vituttaa tämä oma elämä, tuntuu että mistään päästä en saa mitään aukeamaan, ja kyllä siinä alkaa joskus sääliä itseään kun tulee tunne että tulevaisuudessa ei ole odotettavissa kuin sairauksia ja kuolema.

ap

[/quote]

Olet saamaton. Mitään muuta ei ole vikana. Jos olet työttömänä niin iakaahan sinulla on vaikka miten paljon. Se että sinulla ei ole ystäviä on sinun vikasi. tai että ei ole työtä.

Kukaan muu ei sinua voi auttaa kuin sinä itse. Ihmettelen paljon että miksi miehesi ei jätä sinua. Ei tuollaisen kanssa kannata olla

[/quote]

Joo, olen nykyään saamaton. Siihenkin on joku syy miksi minusta on tullut tälläinen, ei vaan paino, vaan tämä jumalaton väsymys, mua väsyttää 24/7, en muista koska olisin ollut virkeä, vaikka joskus on pakko sellaista esittää. Voi olla että mies haluaisi jättää minut, en ihmettelisi yhtään, taitaa vaan käytännössä olla liian vaivalloista, juuri muutettiin omakotitaloon, ja tässä on vielä paljon laittamista, laitan neliön kerrallaan, sekä sisällä että ulkona, yksi kukkapenkki on jo valmis. ap

[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 10:37"]

[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 01:15"]

[quote author="Vierailija" time="27.07.2013 klo 20:25"]

Ja kyllähän sitä apua saa nytkin, jos on valmis juuri esimerkiksi maksamaan siitä! Kyllä lihaville on ravitsemusterapeuttia, tavallista terapeuttia, psykiatria, psykologia, valmentajia, kunto ohjelmia yms yms, kuinka helvetin avuttomaksi aiot heittäytyä?? 

Ja luuletko todella, että katkaisuhoito suljetussa laitoksessa olisi joku taivaan lahja ongelmaasi?? Ja vitut...

[/quote]

Joo, luulen juuri niin. Lähes kaikkea muuta on tullut jo kokeiltua, jopa hypnoosia. Olen käynyt myös kaikenlaisissa hoidoissa, esim. sähköimpulssihoidossa jonka piti saada aineenvaihdunta vilkastumaan, samaa lupasi hoito jossa siveltiin jotain ainetta koko kroppaan, käärittiin kelmuun, ja siinä maattiin sitten tiukassa paketissa :D ja silloin oli vielä 30-40kg hoikempi kuin nyt. Kuntosalille olen maksanut vuosia yli 50€/kk, siellä on valmentajat ja muut... Kaalisoppaa on syöty, jauhepusseja on syöty... ap

[/quote]

Kun kerran olet jo laittanut noinkin paljon rahaa laihdutusyrityksiisi niin miksi et itse kustantaisi itsellesi tuollaista "katkaisuhoitoa"? Ihan varmasti löytyisi täältä Suomestakin (tai miksei vaikkapa läheltä Virosta) jokin hotelli/kylpylä, johon voisi mennä viikoksi-kahdeksi syömään terveellisesti ("pakettiin" ei kuuluisi mitään herkkuja tms.) ja liikkumaan ohjatusti.

Älä turhaan odota, että kela tms. sinut "pelastaa". Sen voit tehdä pysyvästi VAIN sinä itse.

[/quote]

Ihan varmasti löytyisi.... no kerro mistä?  Moni on täysin varma että sellaisia on olemassa, mutta ei suostu kertomaan mulle tarkemmin missä. Ja ottaen huomioon, että kaksi nelivuotiasta pitää saada johonkin myös koska mies on vuorotöissä 11-13h. Vaikka tekosyy ne lapsetkin on, mitä väliä vaikka jättäisi pariksi viikoksi keskenään, hoitavat kissatkin siinä samalla kuin itsensä. ap

[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 10:45"]

[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 01:26"]

[quote author="Vierailija" time="27.07.2013 klo 21:52"]

Semmoinen läskileiri, vaikka ihan omakustanteisena tai osittain tuettuna voisi kyllä tulla tarpeeseen. Toisille tekee ihan hyvää nähdä konkreettisesti paljonko oikeasti syö ja mikä on vaikkapa normaaliannoskoko. Se kipinä liikkumiseenkin voi löytyä oikean lajin kokeilemisen myötä mutta, jos ei kiinnosta etsiä eikä tiedä mitä kokeilla, niin se laji voi jäädä löytämättä. Joltain leiriltä taas voi käteen jäädä uusi harrastus mistä ei ole aiemmin kuullutkaan. 

Ainoa mitä äkkiseltään löysin netistä on PHT:n järjestämä 1. Askel aikuisille -leiri. Viikon leiri maksaa työttömälle reilu 100 euroa, sisältäen täysihoidon, joten se ei todellakaan ole kallis kokeilu. Sieltä voisi saada eväitä jatkoon.

[/quote]

Kiitos vinkistä. Olen tuota joskus jo katsonutkin "silläsilmällä" mutta tuo yksi lause huolestuttaa kun mulla on todella huono kunto, en jaksa tehdä juuri mitään, puutarhahommissakin pitää pitää nykyään taukoja, alkaa huimata ja pää tulee kipeäksi.. "On erityisen tärkeää, että sinulla ei ole liikuntaa estäviä rajoitteita tai sairauksia. "

[/quote]

Huomaatko ap? Sinulle on ehdotettu jo vaikka mitä ihan olemassa olevaa kurssia tms. Aina sinulla kuitenkin tuntuu olevan jokin mutta: "Mutta kun mulla ei ole aikaa." "Mutta kun mulla on näitä rajoitteita." "Mutta kun mulla on tämä huumeriippuvaisuuteen verrattavissa oleva sokeririippuvuus." Jne., jne.

Ennenkun lopetat tuon selittelyn ei sulla ole todellista toivoa laihtua ja kuntoutua. Joku "suurin pudottaja" -leiri voisi ehkä auttaa sen aikaa kun olisit siellä, mutta nykyisellä tyylilläsi palaisit varmaan kotiin päästyäsi takaisin tuolle mutta-linjallesi.

[/quote]

Ehdotettu jo vaikka mitä? Tätä yhtä nimenomaista, jossa sanotaan että pitää pystyä liikkumaan rajoituksetta, minä en pysty, se on fakta. En ole sanonut että ei ole aikaa, aikaa on jos lapset saa johonkin. Rahaa ei ole, mutta sen ehkä pystyisi järjestämään, jos tietäisi että se todella auttaisi minua. ap

Onko sulla katsottu kilpirauhasarvot? Väsymys on kova kun kilpirauhanen toimii vajaalla.

No jos ihminen ei itse pysty laihduttamaan jos on muuten terve, niin kyllä sitten tarvitsisi jotain tukea ja apua siihen, voi olla jonkin asteinen syömishäiriö kyseessä. Saavathan anorektikotkin apua syömishäiriöihinsä, miksi sitten ei ylipainoiset? Yhteiskuntahan siinä vain säästäisi kun saisi ennaltaehkäistyä lihavuuden aiheuttamien sairauksien hoidon kustannuksia.

Itse olen normaalipainoinen ja aiemmin painoni nousi kilpirauhasen vajaatoiminnan takia, oli yllättävän vaikeaa pudottaa ne kilot vaikka liikun ja aika terveellisesti ja normaalisti syönkin. Ymmärrän myös miten vaikeaa syömishäiriön kanssa eläminen voi olla, minulla on pari läheistä jotka ovat kärsineet näistä sairauksista.

Monet voisivat myös muistaa, että toiset jäävät joihinkin ruokiin helpommin koukkuun kuin toiset, ihmisten pitää kuitenkin syödä toisin kuin esim. ilman alkoholiakin pärjää... Mitenköhän alkoholisti pärjäisi jos pitäisi joka päivä juoda tietyn verran? Eivät ole suoraan verrannolliset asiat mutta jokainen ymmärtää pointin, onhan näitä tutkittukin miten tietyt jutut tuovat aika samoja juttuja kuin alkoholikin. Ihmettelen kyllä ihmisiä jotka ovat tuomitsemassa toisia kovin sanoin, kaikkeen on syynsä ja me emme ole samanlaisia. Toiset jäävät herkemmin koukkuun ja toisilla on ihan sairaus, miksi siitä pitää tuomita?

Tämän ketjun ap on omilla kommenteillaan osoittanut aloituksensa absurdiuden. Valtion ei pidä tukea sairaaloisen lihavien laihduttamista verovaroin, koska se on rahan hukkaa. Ei siksi, etteikö näin ennaltaehkäistäisi monia kansanterveydellisiä haittoja, vaan siksi, ettei se toimi. Mikään rahasumma ei auttaisi ap:tä laihtumaan, koska ap:llä ei ole oikeasti halua laihtua. Niin, kyllähän ap haluaisi olla laiha, mutta kun ei millään viitsisi nähdä vaivaa sen eteen. Eikö joku muu voisi? Kun on näitä esteitäkin. Siinähän korjaat asennevamman verorahoilla.

Ei jaksa??? Et sä ala jaksamaankaan jos et mistään aloita! Tänään teet 5minuutin kävelylenkin ja sama huomenna ja joka pöivä kunnes se tuntuu helpolta. Sen jälkeen teet 10 minuutin lenkin joka ikinen päivä kunne se tuntuu helpolta. Kun pääset siihen 20min pituuteen niin pidä viikossa 1-2välipäivää. Ei roomaakaan rakennettu päivässä ja sun kehos on menossa hautaan joten et sä sitä sieltä päivässä pelasta. Itsesi tuohon kuntoon saattaminen on kestänyt vuosia joten pienin askelin nyt aloitat ja joka päivä teet jotain kunnes se tulee itsestään.

Katso sinne peiliin joka päivä alasti. Vaikka kun peset hampaat niin menet niin että näet vartalosi mieti mitä haluat muuttaa. Kun jaksat painaa niin  joku päivä sä huomaat että sulla on vyötärö. Ihan ensin kuitenkin, lopeta tekosyyt!

Terv. Se jolla ennen bmi yli 40, nyt 25

No ei alkoholismin ja narkomanian katkaisuhoitoa kyllä voi verrata mitenkään päin sokeririippuvuuden hoitoon, oletko järjiltäsi ap?

Muutoin kyllä sen verran tukea, kuin on mahdollista avohuollon toimenpitein antaa, on tarjolla. Enemmänkin saisi olla. Läskin aiheuttamien sairauksien hoitoon menee valtaosa yhteiskunnan terveydenhoitoon varatuista rahoista, ei sitä mikään budjetti kestäisi, jos tarjottaisi vielä kuntoutusjaksoja!

Ongelma on oikeasti se, että terveydenhuollossa läskistä ei saa puhua, ja näin normaalipainoisen näkökulmasta, ei siitä saa puhua muutenkaan. Ihminen ilman muuta loukkaantuu, ja tietyllä tapaa ymmärrettävästi.

Sokeriaddiktio lähtee korvien välistä. Yksikään narkomaani ei parane missään tapauksessa pelkällä katkohoidolla, eikä alkoholisti, eikä sokeririippuvainenkaan paranisi. Mukana täytyy olla vahva motivaatio ja tukiverkosto, siksi vain harva paranee (kahdesta edellämainitusta, väitän, että jotakuinkin kaikki sokeririippuvaiset paranevat huomattavasti helpommin).

Ja aloita nyt pienistä asioista, ei mistään sokerikatkoista, kun se ei sulta onnistu. Pienin askelin. Jos tavallisesti ostat suklaalevyn kaupasta, niin vaihda se kahteen suklaapatukkaan. Älä käy kaupassa kahta kertaa päivässä, vaikka illalla tekisi mieli mässyjä. Tai lupaa itsellesi, että jos syön nämä 500 grammaa omenoita, jos vielä tekee mieli makeaa, voin käydä ostamassa yhden suklaapatukan (näin estät itseäsi syömästä levyllisen ja saat terveellistä tilalle, ja mene heti samantien kauppaan, ennenkuin olet taas nälkäinen ja ostat sen levyn). Lisää ruokalautaselle rehuja aluksi vaikka 2 ruokalusikallista, vaikka ei yhtään huvittaisi, syö ne aluksi ja maistuvammat perään. Hae apua masennukseen, jos syöt tunteisiin! Masennukseen saat ainakin jonkinlaista apua.

Ihan tärkeimpänä älä vaadi itseltäsi liikaa heti alkuun, ihan oikeasti. Ota tavoitteeksi ensin se, ettei paino enää nouse. Sitten hidas laihtuminen. Koska olet painosta sairas, ja huonokuntoinen, et voi aloittaa mitään superliikuntaa missään tapauksessa. Aloita mistä vain, 5 minuutin lenkki heti aamusta lasten kanssa. Älä jätä iltaan, jää menemättä. Ulkoile edes kotipihalla, se on parempi kuin syödä sisällä. Voit ihan hyvin pitää niitä hengähdystaukoja kotitöiden lomassa, koska välillä leväten jaksat pidempään. Ei ole väliä, liikutko yhteen putkeen vai pienissä erissä.

Kyllä pystyt, jos vaan suunnittelet, ja niiden suunnitelmien pitää olla realistisia, ei sellaisia että nyt en enää syö ollenkaan suklaata, tai menen 4 kertaa viikossa puolen tunnin lenkille. Se ei onnistu ja masentaa vaan lisää.

87

Ja aloita nyt pienistä asioista, ei mistään sokerikatkoista, kun se ei sulta onnistu. Pienin askelin. Jos tavallisesti ostat suklaalevyn kaupasta, niin vaihda se kahteen suklaapatukkaan. Älä käy kaupassa kahta kertaa päivässä, vaikka illalla tekisi mieli mässyjä. Tai lupaa itsellesi, että jos syön nämä 500 grammaa omenoita, jos vielä tekee mieli makeaa, voin käydä ostamassa yhden suklaapatukan (näin estät itseäsi syömästä levyllisen ja saat terveellistä tilalle, ja mene heti samantien kauppaan, ennenkuin olet taas nälkäinen ja ostat sen levyn). Lisää ruokalautaselle rehuja aluksi vaikka 2 ruokalusikallista, vaikka ei yhtään huvittaisi, syö ne aluksi ja maistuvammat perään. Hae apua masennukseen, jos syöt tunteisiin! Masennukseen saat ainakin jonkinlaista apua.

Ihan tärkeimpänä älä vaadi itseltäsi liikaa heti alkuun, ihan oikeasti. Ota tavoitteeksi ensin se, ettei paino enää nouse. Sitten hidas laihtuminen. Koska olet painosta sairas, ja huonokuntoinen, et voi aloittaa mitään superliikuntaa missään tapauksessa. Aloita mistä vain, 5 minuutin lenkki heti aamusta lasten kanssa. Älä jätä iltaan, jää menemättä. Ulkoile edes kotipihalla, se on parempi kuin syödä sisällä. Voit ihan hyvin pitää niitä hengähdystaukoja kotitöiden lomassa, koska välillä leväten jaksat pidempään. Ei ole väliä, liikutko yhteen putkeen vai pienissä erissä.

Kyllä pystyt, jos vaan suunnittelet, ja niiden suunnitelmien pitää olla realistisia, ei sellaisia että nyt en enää syö ollenkaan suklaata, tai menen 4 kertaa viikossa puolen tunnin lenkille. Se ei onnistu ja masentaa vaan lisää.

87