Lue keskustelun säännöt.
Paha mieli miehen käytöksestä äitienpäivänä
12.05.2013 |
Meillä on siis kaksi pientä lasta, 1 v ja 4 v, eli ei tässä ihan uudella asialla olla. Tuli taas kerran äitienpäivänä paha mieli, kun mies ilmoitti ostaneensa äidilleen lahjan ja kukat ja menevänsä äitinsä luo kahville. Äitinsä asuu 80 km:n päässä eli ei ihan puolen tunnin kahvihetki ole tiedossa. Harmini syy on se, että ei mitenkään noteerannut äitienpäivää vaimolleen eli mulle, ei edes kukkaa tai korttia tai yhtään mitään.
Ymmärrän kyllä etten ole miehen äiti ja jos oikein nillitetään niin ei kai sitä juhlia kuuluiskaan, mutta ei kai se nyt tosissaan voi olettaa että noin pienet lapset laittavat minulle eli äidilleen äitienpäivää?? Minusta äitienpäivän juhlimisen perinne kuuluisi ainakin noin pienten lasten perheessä ikäänkuin isän järjestettäväksi, myöhemmin voi lasten kasvaessa olla tietty eri juttu.
Olis voitu lähteä lasten kanssa anoppilaan myös, sillä oma äitini on kuollut joten juhlittavaa ei mun puolelta ole, mutta mies töksäytti ettei nyt jaksa ruveta lasten lähtöä järjestelemään ja eihän se xxxx teidän äiti ole.
Okei, ei tämä eka kerta ollut, sen verran monta vuotta on yhdessä oltu, mutta kyllä meidän perheessä vietiin äitienpäiväkukkia ja kortti aikoinaan ihan mummallekin eikä vaan omalle äidille. Meillä nämä juhlimisen kulttuurit näyttävät hakaavan pahemman kerran ja jotenkin tuntuu väkinäiseltä että minun pitäisi sitten itse opettaa lapsille äitienpäivän juhliminen, mutta ei kai tässä muu auta. Onko muilla samanlaisia ongelmia?
Kommentit (86)
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 12:57"]
Minusta on hienoa, että miehesi tajuaa juhlistaa äitinsä päivää! Turhan moni mies joutuu avioliiton myötä kieltämään sen, että hänellä on edelleen äiti elossa, koska puolisot jyräävät äitienpäivän vain omaksi juhlakseen. Miehen täytyy juhlia sitä naista, joka vie puolet palkasta eikä missään nimessä saa mennä viemään kukkia sille naiselle, joka aikanaan parikymmentä vuotta maksoi kaikki kulut, valvoit yöt vierellä ja jaksoi korvatulehduskierteet.
Ap:lle tekisi erittäin hyvää se, että hän joutuisi luopumaan lapsistaan ja joutuisi jokaisena äitienpäivänä muistelemaan ihan yksin, millaisia lapset olivat. Suuri osa anopeista joutuu tekemään siten, koska tuoreet äidit ovat omineet äitienpäivän itselleen.
[/quote]
No voi hyvää päivää! Voiko joku oikeasti ajatella näin?
En ymmärrä miten jossain perheissä tämä on mennyt tällaiseksi isoäiti vastaan äiti taisteluksi. Miksi ei voi yhdistää ja juhlia molempia. En ymmärrä ap:n miestä, joka ei voi perhettään vaikka ottaa mukaan juhlimaan äitienpäivää mummolaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut lukea kaikkia vastauksia, mutta kirjoittelen nyt kuitenkin oman mielipiteeni:
Miehesi ei vaan tule ajatelleeksi asiaa, muistaa omaa äitiään, mikä on sekin hyvä juttu. Mutta jos mies on muuten hyvä, niin tämä on aika pieni asia. Älä välitä. Lapset kasvavat, kun/jos menevät päiväkotiin tms., siellä tehdään äitienpäiväkortti. Tai voit itsekin opettaa, ei lapset siitä välitä, että nyt tehdään kortti, joka annetaan sitten äidille äitienpäivänä. Ja vaikka antaisivat heti, niin ilahdut suuresti, vaikkakin olet ollut itse sitä tekemässä.
Kehittele itse jotain mukavaa ohjelmaa äitienpäiväksi. Joko koko perheelle tai sitten sinulle ja lapsille. Jotain ihan omaa perinnettä. Äitienpäiväeväsretki sinivuokkoja katsomaan. Äitienpäivän jäätelöllä käynti. Äitienpäivän tehdään-yhdessä-ruokaa. Jotain kivaa.
Jos joka vuosi lataat mieheen jotain odotuksia, joissa aina sitten petyt, niin unohda koko juttu, tee itse oma äitienpäiväsi, niin koko perheellä on mukavaa, ja lapsetkin siihen oppivat.
Itse en kauheasti perusta äitienpäivästä, toki lasten muistamiset on ihania, mutta muuten se on taas yksi paineita aiheuttava juhla muiden joukossa, pitäisi ehtiä viettämään omaa päivää, pitäisi ehtiä anoppilaan ja omaa äitiäkin pitäisi käydä tervehtimässä. Miksi ihmeessä ihmiset kasaavat tällaisistä päivistä pitää-pitää -juttuja, ja juostaan hiki hatussa yhtenä päivänä joka paikassa, ja sitten loukkaannutaan, jos ei käydä, tai jos käydään väärään aikaan, tai väärällä kokoonpanolla, tai käydään vaan kahvilla, kun toisessa paikassa on syöty jne. jne. Rasittavaa.
En tykkää myöskään aamiaisesta sängyssä, mieluummin syön sen aamulehden kanssa keittiössä. Enkä välitä kukistakaan erityisemmin, ok, ne on kauniita tuolla luonnossa, mutta en muuten tarvitse niitä. Ja miksi sinne ravintolaan pitää mennä juuri kun siellä on kaikki muutkin, eikä ruoka edes erityisen hyvää?
Kyllä se onni, hyvät hetket, löytyy jostain ihan muualta. Ja itse täytyy olla omaa onneaan luomassa, eikä asettaa sen suhteen odotuksia toiselle.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 22:21"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 21:57"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 15:39"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 15:35"]
Ihan karmea toi maanviljelijä perhe ,niin sääliksi käy. Äitienpäivää voi viettää sitten, kun mies tulee pellolta. Kahvitellen, halaen ja antaa lahjan. Moukkamainen perhe olette. Mulla oli juhlat vaikka mies asunut lastenkodissa. Toivottavasti lapsensa saisivat ulkopuoliselta opit.
[/quote]
Mutta kun minä en jaksa valvoa sinne asti! Mies tulee pellolta noin 23.30, en todellakaan halua sinnitellä sinne asti hereillä saadakseni lahjan.
[/quote]
Älä nyt viitti tosissaaan väittää, että ne on siellä pellolla koko päivän. On täällä muitakin maalaisia ja maanviljelijöitä. Kyllä ne syömässä käy välillä. Joku raaja tuohon liioitteluun.
[/quote]
Meillä osaavat ottaa eväät mukaan. Jossain sadan hehtaarin pikkutilalla voi tehdä lyhyttä päivää, mutta jos on oikeasti elättämässä itsensä maanviljelyllä, ei nyt pidetä turhia taukoja.
[/quote]
Edelleen, älä viitsi valehdella. Sun mies ei vaan viitti sua muistaa ja sä verhoat sen tuon,"mies on maanviljelijä ja hänellä on niiiiiin kiire" taakse. Sillä olis aikaa jos se haluais, mutta se ei halua. Muistaminen ei vie kuin muutaman minuutin. Ei se sen vaikeampaa ole.
Eron jälkeen en ole saanut mitään muuta kuin satunnaisia onnitteluja äitienpäivänä. Koitan opettaa omille lapsilleni äitienpäivää oman äitini kautta. Kurjaa ettet voi tehdä edes näin. En ymmärrä miehesi käytöstä. :(
Et kai ap juhli millään tavalla isänpäivää? Ja miksi et voisi sanoa miehelle suoraan, miten loukkaavaa, moukkamaista ja junttimaista tuommoinen käytös on? Kyllä tosi mies järjestää sen äitienpäivän ensisijaisesti lastensa äidille, sitten muistaa omaa äitiään, jotain kunnioitusta ja arvostusta elämänkumppania kohtaan pitää olla! Minä sanoisin suoraan, miltä minusta tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja noin miljoonannen kerran:
MISTÄ TE NOITA KUSIPÄÄUKKOJA OIKEIN ONNISTUTTE NAARAAMAAN JA MENETTE VIELÄ TEKEMÄÄN LAPSIAKIN NIIDEN KANSSA????
Tylsää on tuo äitienpäivän viettäminen, jos itse itseään pitäisi juhlistaa. Minä en saanut toivotusta tänä aamuna, äidilleen mies soitti ja toivotti. Äsken lähti hakemaan lasta mummilasta eikä halunnut minua mukaan. Matkaa on, joten muutama tunti hänellä sillä reissulla vierähtää. Mitäs minä tekisin? Käyn varmaan ulkoilemassa itsekseni. En tiedä, miksi tulee aina paha mieli, kun ei äitienpäivää vietetä. Ehkä juuri siksi, kun se on sen toisen homma, tuntuu tosi tylsältä muistuttaa tai vaatia. Toinen vaihtoehto on sitten, ettei vietetä mitenkään. Pieni lapsi kun ei itse osaa viettää, eikä isompikaan, kun ei kerran kukaan siihen neuvo eikä opasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika ikävää. Minkälainen penska se miehesi on, jos ei tajua, että hänen äitinsä on lastenne isoäiti. Vanhemmuus ja puolison kunnioittaminen kaikin tavoin hukassa.
Juntti mies sulla, jos ei arvosta sinua omien lastensa äitinä. Me käydään viemässä kukkia omille äideille ja lasten kanssa Sitten hemmotellaan vaimoani ja lasteni äitiä kokopäivän.
Mitään lahoja ei varmaan kanssa tullut?
Yritä saada Se tajuamaan, että olet myös äiti ja ansaitset kunnioitusta edes äitienpäivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 12:21"]
Et kai ap juhli millään tavalla isänpäivää? Ja miksi et voisi sanoa miehelle suoraan, miten loukkaavaa, moukkamaista ja junttimaista tuommoinen käytös on? Kyllä tosi mies järjestää sen äitienpäivän ensisijaisesti lastensa äidille, sitten muistaa omaa äitiään, jotain kunnioitusta ja arvostusta elämänkumppania kohtaan pitää olla! Minä sanoisin suoraan, miltä minusta tuntuu.
[/quote]
Ap vastaa: Kyllä me ollaan tästä kinattu ja kyllä, olen niin heikko ihminen että laitan isänpäivää, lapsetkin laittavat. Meillä on aina tehty niin. Jotenkin vaan ei päästä miehen kanssa ollenkaan samalle aaltopituudelle tästä asiasta. Se ei vaan ymmärrä. En tiedä onko appivainajani aikoinaan juhlistanut anopille äitienpäivää lainkaan, sillä appi kuoli ennenkuin tavattiin miehen kanssa ja kun olen kysynyt, mies on vastannut ettei muista miten oma isänsä toimi.
Ompa kurja tilanne, miehes on kunnon mulkku!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli äkisti mieleen, että hanki itsellesi ensi vuodeksi ihan oma äitienpäivälahja; reissu lämpimään/kylpylään tms ja ilmoitat váikka viikkoa ennen tapahtumaan että äiti lähtee nyt ansaitsemalleen ÄITIENPÄIVÄlomalle, kun muut eivät näytä muistavan. Tai mikä parempaa. Lähdet jo ensi viikolla jonnekin.
Ap on pahasti miehensä nyrkin ja hellan. Se ei tule koskaan tekemään mitään tilanteen parantamiseksi. Turhaan jakelette ohjeita sille. Mies alistaa sitä ja se jatkuu niin kauan kun ovat yhdessä eikä ap:llä ole koskaan mitään kanttia erota tai edes muuttaa tilannetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no sitten on turha ulista. Anteeksi jos olen nyt törkeä, mutta mieti millaisen esimerkin annat lapsillesi. Vain isänpäivää juhlitaan ja sinä ssat marttyysikruunun. Oliko oma lapsuutesi samanlainen vai miten olet noin nössö? Toivon lastesi takia että tajuat olla joku päivä terveen itsekäs. Säälittäisi muuten tilanteesi ellei vituttaisi.
[/quote]
Ap vastaa: Kyllä me ollaan tästä kinattu ja kyllä, olen niin heikko ihminen että laitan isänpäivää, lapsetkin laittavat. Meillä on aina tehty niin. Jotenkin vaan ei päästä miehen kanssa ollenkaan samalle aaltopituudelle tästä asiasta. Se ei vaan ymmärrä. En tiedä onko appivainajani aikoinaan juhlistanut anopille äitienpäivää lainkaan, sillä appi kuoli ennenkuin tavattiin miehen kanssa ja kun olen kysynyt, mies on vastannut ettei muista miten oma isänsä toimi.
[/quote]
Minulla eka äitienpäivä. Sain lempikukkani (ruukkukukka) ja aamupalan valmiina. Mies sitten sanoi, että nämä ovat XX:ltä (vauva 2kk)...Mun mielestä sun täytyy sanoa SUORAAN ja liikoja tunteilematta miehelle. Puhut siis ihan suoraan asiat, että sinä haluat, että saat esim. kukan ja kakun, pari juttua eka, sitten voit lisätä. Sanot vasta, kun paha mieli on mennyt ohi. Minunkin mieheni, joka muuten on ihana ja huomioiva, välillä tekee vastaavanlaisia typeriä juttuja, jotka ei selviä kuin sanomalla. Onneksi usein oppii, jos ei ekalla tai tokalla, niin sitten lopulta. En tajua, miten miehet ei joskus vain tajua. Luulisin, et se on kotikasvatuksesta kiinni. omalle pojalle aion opettaa, että huomioivat kaikki naiset...ärsyttäviä juntteja sitä löytyykin,,
Minusta on hienoa, että miehesi tajuaa juhlistaa äitinsä päivää! Turhan moni mies joutuu avioliiton myötä kieltämään sen, että hänellä on edelleen äiti elossa, koska puolisot jyräävät äitienpäivän vain omaksi juhlakseen. Miehen täytyy juhlia sitä naista, joka vie puolet palkasta eikä missään nimessä saa mennä viemään kukkia sille naiselle, joka aikanaan parikymmentä vuotta maksoi kaikki kulut, valvoit yöt vierellä ja jaksoi korvatulehduskierteet.
Ap:lle tekisi erittäin hyvää se, että hän joutuisi luopumaan lapsistaan ja joutuisi jokaisena äitienpäivänä muistelemaan ihan yksin, millaisia lapset olivat. Suuri osa anopeista joutuu tekemään siten, koska tuoreet äidit ovat omineet äitienpäivän itselleen.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 12:21"]
Ja noin miljoonannen kerran:
MISTÄ TE NOITA KUSIPÄÄUKKOJA OIKEIN ONNISTUTTE NAARAAMAAN JA MENETTE VIELÄ TEKEMÄÄN LAPSIAKIN NIIDEN KANSSA????
[/quote]
Varo vähän ketä haukut kusipääksi.
ISÄNTÄ
Oikeasti he joilla ei oikeasti ole mitään kunnollista sanottavaa näihin keskusteluhin voisivat siirtyä muualle. Tuntuu et täällä on jotain ihme taliaivoja välillä kommentoimassa. Huoh! -_- ...siis tarkoitan sellaisia epäasiallisia kommentteja jotka eivät liity aiheeseen edes vaan kommentoivat aloittajaa itseään tuntematta tätä edes?? ...mutta siis kurjaa tollainen toiminta mieheltäsi :( kannatan tosiaan sitä että itse ostat/lähdet jonnekkin viettää äitienpäivää ja jätät lapset miehen hoidettavaksi. Olet sen ansainnut! Eilen oma mieheni lähti likan kanssa kahdestaan shoppailemaan ja jäätelölle. Sain viimein omaa rauhaa ja aikaa olla yksin kotona <3 Sitä olen toivonut. :P Katsoin rauhassa rakkaushömppä elokuvan ja pääsin rauhassa kokoamaan palapeliä joka on harrastukseni mutta aika on rajallista kun teen 3 vuorotyötä ja tyttö on palapelin kimpussa jos on kotona kun sitä teen. Ei asioiden tarvitse olla isoja, joten miehesi voisi hyvin nähdä edes sen verran vaivaa vaimonsa ja lastensa äidin eteen. Mieheni ei ole äitinsä kanssa tekemisissä paljoa (anopin omasta tahdosta) niin mies kyllä soitti äidilleen ja toivotti hyvää äitienpäivää ja kuulumiset vaihtoi.
no on kyllä törkeää kun ap laittaa aina isänpäivän mutta mies ei koskaan äitienpäivää! ja tottakai miehen oma äitikin huomioidaan myös!
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 22:02"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 21:14"]
Jotkut ei tajua, että parisuhde toimii vain, jos toista kohdellaan kuten tämä toinen haluaa itseään kohdeltavan. Jos toinen haluaa kukkia äitienpäivänä, ne ostetaan. Ei sen vaikeampaa.
Kaikki selitykset siitä, miten muka ei kestä pakkojuhlimista, on vaan henkisesti laiskojen ihmisten mussuttamista, koska eivät voi myöntää, että toivovat pääsevänsä mahdollisimman helpolla. Jos on ylivoimaista ostaa kukkakimppu ja syödä kakkua 10 minuuttia kerran vuodessa, ei taida olla vielä kypsä elämään parisuhteessa.
[/quote]
Mutta on väärin vaatia seksiä avioliitossa? Miksi miehen vaatimat asiat on päin persettä ja niitä ei ole pakko tehdä, mutta tuollaiset pakkojuhlimiset on pakko tehdä?
Mikä hemmetin päällikkö luulet olevasi? Et sinä määrää mikä on oikein ja väärin. Juhliminen pitää tulla omasta itsestään täysin vapaasta tahdosta. Jos ei tule niin ei juhlita.
Mitä jos miehesi vaatisi sinua että hän haluaa omana syntymäpäivänään fistata sinua perseeseen? Sinun on pakko suostua koska hänkin suostuu sinun pakko juhlimisiin ja ostelee sinulle lahjoja
[/quote]
onneksi kaikille miehille ei kukkien ostaminen ole perseeseen fistaamiseen verrattava tehtävä! :D Itse kyllä mieluummin ostan kukkia ja syön sitä kakkua.