Paha mieli miehen käytöksestä äitienpäivänä
Meillä on siis kaksi pientä lasta, 1 v ja 4 v, eli ei tässä ihan uudella asialla olla. Tuli taas kerran äitienpäivänä paha mieli, kun mies ilmoitti ostaneensa äidilleen lahjan ja kukat ja menevänsä äitinsä luo kahville. Äitinsä asuu 80 km:n päässä eli ei ihan puolen tunnin kahvihetki ole tiedossa. Harmini syy on se, että ei mitenkään noteerannut äitienpäivää vaimolleen eli mulle, ei edes kukkaa tai korttia tai yhtään mitään.
Ymmärrän kyllä etten ole miehen äiti ja jos oikein nillitetään niin ei kai sitä juhlia kuuluiskaan, mutta ei kai se nyt tosissaan voi olettaa että noin pienet lapset laittavat minulle eli äidilleen äitienpäivää?? Minusta äitienpäivän juhlimisen perinne kuuluisi ainakin noin pienten lasten perheessä ikäänkuin isän järjestettäväksi, myöhemmin voi lasten kasvaessa olla tietty eri juttu.
Olis voitu lähteä lasten kanssa anoppilaan myös, sillä oma äitini on kuollut joten juhlittavaa ei mun puolelta ole, mutta mies töksäytti ettei nyt jaksa ruveta lasten lähtöä järjestelemään ja eihän se xxxx teidän äiti ole.
Okei, ei tämä eka kerta ollut, sen verran monta vuotta on yhdessä oltu, mutta kyllä meidän perheessä vietiin äitienpäiväkukkia ja kortti aikoinaan ihan mummallekin eikä vaan omalle äidille. Meillä nämä juhlimisen kulttuurit näyttävät hakaavan pahemman kerran ja jotenkin tuntuu väkinäiseltä että minun pitäisi sitten itse opettaa lapsille äitienpäivän juhliminen, mutta ei kai tässä muu auta. Onko muilla samanlaisia ongelmia?
Kommentit (86)
Ihan karmea toi maanviljelijä perhe ,niin sääliksi käy. Äitienpäivää voi viettää sitten, kun mies tulee pellolta. Kahvitellen, halaen ja antaa lahjan. Moukkamainen perhe olette. Mulla oli juhlat vaikka mies asunut lastenkodissa. Toivottavasti lapsensa saisivat ulkopuoliselta opit.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 15:35"]
Ihan karmea toi maanviljelijä perhe ,niin sääliksi käy. Äitienpäivää voi viettää sitten, kun mies tulee pellolta. Kahvitellen, halaen ja antaa lahjan. Moukkamainen perhe olette. Mulla oli juhlat vaikka mies asunut lastenkodissa. Toivottavasti lapsensa saisivat ulkopuoliselta opit.
[/quote]
Mutta kun minä en jaksa valvoa sinne asti! Mies tulee pellolta noin 23.30, en todellakaan halua sinnitellä sinne asti hereillä saadakseni lahjan.
Minulle toivotti hyvää äitienpäivää paitsi lapseni, niin myös ex-mies eli lasteni isä, nykyinen mieheni ja hänen äitinsä. Pian soitan entiselle anopille toivottaakseni hänellekin hyvää äitienpäivää ja hän toivottanee minulle. Niin ja omalle äidilleni myös. Eikä kaikki tämä muistaminen ole keneltäkään pois!
Nämä halaukset ja toivotukset merkitsevät minulle paljon, samoin suloinen itsetehty kortti. Paketin ja kukkapaketinkin otin ilolla vastaan, mutta ilmankin olisin pärjännyt.
Minusta se ei ole mies eikä mikään, joka ei lähipiirinsä äitejä huomioi. Aamukahvit ja kukka, halaus ja toivotus, siinä on jo lapsille malia, että näin arvostamme äitiä ja haluamme nähdä vähän vaivaa ja ilahduttaa.
Minulle on muuten ihan sama saanko mitään tai huomataanko minua isinpäivänä. Äitienpäivä on ihan turha päivä.
T: 11cm mies
Mietin, mikä tässä äitienpäiväasiassa on niin vaikeaa. No se on varmaan se, että jos mies sattuu olemaan sellainen luonteeltaan, ettei juhlat muutenkaan voisi vähempää napata, niin sitten nainenkaan ei juhlia saa, koska ei voi omia äitienpäiviään itse olla järjestämässä. Tai siis voi, mutta typeräähän se on, samalla lailla kuin julistaa, että haluaa sitten polttarit, jos on menossa naimisiin. Typerää itsensä korostamista, kun se aloite pitäisi tulla toiselta.
Sitten kun joku tuolla ilmoittaa, että on sika mieheksi, jos ei voi onnitella lastensa äitiä, niin oishan se aika vinha syy erota, jos on muuten kunnollinen ja rakas ihminen kyseessä. Minun miehessä on kolme vikaa: se ei välitä juhlista, ei ole pätkääkään romanttinen eikä osaa siivota. Muuten se on hyvä mies, tekee hyvää ruokaa, huolehtii lapsenhoidosta ja hoitoonviennistä ym., on hyvä rakastaja, ei ryyppää eikä polta, puolustaa minua jos tarvitsee, osaa huolehtia raha-asioista, on järkevä, vastuullinen ja rehti mies. Voisi olla vaakakupissa aika epätasapaino, jos arvottaisin juhlien välttelyn niin isoksi asiaksi, että se voittaisi kaiken tuon hyvän.
Tänään sain aamusta lahjani lapsilta mieheni avustuksella. Sitten käytiin anopilla ja sen jälkeen minun vanhemmillani koko perhe.
onnittelut sain mieheltäni, lapsiltani, veljeltäni ja veljen vaimolta. Meillä kun ajatellaan että tämä on kaikkien läheisten äitien päivä. Vein kyllä lahjan myös tädilleni joka oli minulle läheinen aikuinen kun olin lapsi vaikka hän ei olekaan kenenkään äiti.
Äitiäni oli muuten onnittelemassa parikin maanviljelijä perhettä. Niin kiire ei ole peltotöiden kanssa etteikö voitaisi viettää hetki perheen kesken... Eli ei kaikki maanviljelijät ole noin askeettisia kuin tuo yksi kirjoittaja. Ja silti nämä maanviljelijät ovat tosi ahkeria. Tuolle yhdelle ylpeälle emännälle vinkkaan että ahkerilla pojillasi voi tulevaisuudessa olla ongelmia parisuhteessa jos eivät ymmärrä toisten huomioon ottamista...
Minä hommasin mieheni puolesta anopille äitienpäivälahjan ja kortin, mies allekirjoitti sen ja minä postitin sen. Päivällä soitti äidilleen, kun minä olin soittanut ensin omalleni ja vein puhelimen hänelle.
Minua ei mieheni vielä ole onnitellut tänään, meillä on 2 lasta... onhan tässä vielä ilta aikaa....
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 18:56"]
Tänään sain aamusta lahjani lapsilta mieheni avustuksella. Sitten käytiin anopilla ja sen jälkeen minun vanhemmillani koko perhe.
onnittelut sain mieheltäni, lapsiltani, veljeltäni ja veljen vaimolta. Meillä kun ajatellaan että tämä on kaikkien läheisten äitien päivä. Vein kyllä lahjan myös tädilleni joka oli minulle läheinen aikuinen kun olin lapsi vaikka hän ei olekaan kenenkään äiti.
Äitiäni oli muuten onnittelemassa parikin maanviljelijä perhettä. Niin kiire ei ole peltotöiden kanssa etteikö voitaisi viettää hetki perheen kesken... Eli ei kaikki maanviljelijät ole noin askeettisia kuin tuo yksi kirjoittaja. Ja silti nämä maanviljelijät ovat tosi ahkeria. Tuolle yhdelle ylpeälle emännälle vinkkaan että ahkerilla pojillasi voi tulevaisuudessa olla ongelmia parisuhteessa jos eivät ymmärrä toisten huomioon ottamista...
[/quote]
Mieluummin olen noin 200 päivänä vuodessa miehelleni kuningatar kuin yhtenä päivänä onnnittelujen kohde! Jos parisuhteessa on vuodessa vain yksi päivä, jolloin nainen otetaan huomioon, niin se suhde on tuomittu tuhoon. Hyvässä parisuhteessa ymmärretään, että äitienpäivä on yksi päivä kalenterissa, ei sen ihmeellisempi päivä kuin muutkaan. Jos pitää kylvää yli 300 hehtaaria keväässä, niin jokainen päivä on silloin tärkeä. Eri asia, jos on elämäntapaviljelijä, jolle riittää peltotöihin päivä tai kaksi.
Mieheni osaa viedä minut ulos syömään muulloinkin kuin äitienpäivänä. Tiedän, se on suurimmassa osassa palstalaisten perheitä todella harvinainen asia, koska teillä vuoden ainoa äidin ja vaimon huomioimisen päivä on tänään.
Ja ihan tiedoksi: tänäänkin satoja lääkäreitä, poliiseja, palomiehiä, bussikuskeja jne. on töissä pitkän päivän eivätkä he ole yhtään sen huonompia miehiä kuin nekään, jotka kanniskelevat aamukahvia sänkyyn.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 19:28"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 18:56"]
Tänään sain aamusta lahjani lapsilta mieheni avustuksella. Sitten käytiin anopilla ja sen jälkeen minun vanhemmillani koko perhe.
onnittelut sain mieheltäni, lapsiltani, veljeltäni ja veljen vaimolta. Meillä kun ajatellaan että tämä on kaikkien läheisten äitien päivä. Vein kyllä lahjan myös tädilleni joka oli minulle läheinen aikuinen kun olin lapsi vaikka hän ei olekaan kenenkään äiti.
Äitiäni oli muuten onnittelemassa parikin maanviljelijä perhettä. Niin kiire ei ole peltotöiden kanssa etteikö voitaisi viettää hetki perheen kesken... Eli ei kaikki maanviljelijät ole noin askeettisia kuin tuo yksi kirjoittaja. Ja silti nämä maanviljelijät ovat tosi ahkeria. Tuolle yhdelle ylpeälle emännälle vinkkaan että ahkerilla pojillasi voi tulevaisuudessa olla ongelmia parisuhteessa jos eivät ymmärrä toisten huomioon ottamista...
[/quote]
Mieluummin olen noin 200 päivänä vuodessa miehelleni kuningatar kuin yhtenä päivänä onnnittelujen kohde! Jos parisuhteessa on vuodessa vain yksi päivä, jolloin nainen otetaan huomioon, niin se suhde on tuomittu tuhoon. Hyvässä parisuhteessa ymmärretään, että äitienpäivä on yksi päivä kalenterissa, ei sen ihmeellisempi päivä kuin muutkaan. Jos pitää kylvää yli 300 hehtaaria keväässä, niin jokainen päivä on silloin tärkeä. Eri asia, jos on elämäntapaviljelijä, jolle riittää peltotöihin päivä tai kaksi.
Mieheni osaa viedä minut ulos syömään muulloinkin kuin äitienpäivänä. Tiedän, se on suurimmassa osassa palstalaisten perheitä todella harvinainen asia, koska teillä vuoden ainoa äidin ja vaimon huomioimisen päivä on tänään.
Ja ihan tiedoksi: tänäänkin satoja lääkäreitä, poliiseja, palomiehiä, bussikuskeja jne. on töissä pitkän päivän eivätkä he ole yhtään sen huonompia miehiä kuin nekään, jotka kanniskelevat aamukahvia sänkyyn.
[/quote]
On huono syy vedota työhön. Tänään voi joku olla työmatkalla (oma mieheni on) ja silti sain aamulla onnittelusoiton ja lapset antoivat isänsä ohjeiden mukaan lahjat. Mies tulee huomenna takaisin, ja koko perhe lähdemme silloin anopin ja apen kanssa syömään ravintolaan. Ei se nyt ole ihan päivän päälle, ja on täyttä kukkua, että jotakuta kohdeltaisiin 200 päivänä vuodessa kuin kuningatarta eikä siksi tarvitse juhlia esim. joulua. Juhlapäivinä on tarkoitus tehdä jotain arjesta poikkeavaa, joissakin perheissä se on syöminen ravintolassa, toisissa perheissä taas yhdessä kokkaaminen ja siskoni perhe esim. lähti retkeilemään tänään (heillä tapana, että juhlakalu saa päättää, mitä sinä päivänä tehdään). Miten se onnittelu ja jokin tavallisuudesta poikkeava huomioiminen olisi pois niistä muista päivistä, jolloin myös voidaan halailla ja suukotella? Tuskin kukaan saa 200 päivänä aamukahvit sänkyyn. Jos mies olisi ollut kotona, olisin saanut aamukahvit vuoteeseen, lapset olisivat antaneet onnittelukortit ja lahjansa ja sitten varmaan päivä olisi ollut ihan tavallinen. Miksi on niin vaikeaa olla huomaavainen ja kohtelias sille läheiselleen? Miksei se maanviljelijämies jättänyt viestiä/korttia tms. pöydälle? Ei kai se huomioiminen vaadi kuin pienen eleen, sen osoituksen, että muistaa, mistä päivästä on kyse ja arvostaa sitä puolisoaan äitinä.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 12:14"]
Meillä on siis kaksi pientä lasta, 1 v ja 4 v, eli ei tässä ihan uudella asialla olla. Tuli taas kerran äitienpäivänä paha mieli, kun mies ilmoitti ostaneensa äidilleen lahjan ja kukat ja menevänsä äitinsä luo kahville. Äitinsä asuu 80 km:n päässä eli ei ihan puolen tunnin kahvihetki ole tiedossa. Harmini syy on se, että ei mitenkään noteerannut äitienpäivää vaimolleen eli mulle, ei edes kukkaa tai korttia tai yhtään mitään.
Ymmärrän kyllä etten ole miehen äiti ja jos oikein nillitetään niin ei kai sitä juhlia kuuluiskaan, mutta ei kai se nyt tosissaan voi olettaa että noin pienet lapset laittavat minulle eli äidilleen äitienpäivää?? Minusta äitienpäivän juhlimisen perinne kuuluisi ainakin noin pienten lasten perheessä ikäänkuin isän järjestettäväksi, myöhemmin voi lasten kasvaessa olla tietty eri juttu.
Olis voitu lähteä lasten kanssa anoppilaan myös, sillä oma äitini on kuollut joten juhlittavaa ei mun puolelta ole, mutta mies töksäytti ettei nyt jaksa ruveta lasten lähtöä järjestelemään ja eihän se xxxx teidän äiti ole.
Okei, ei tämä eka kerta ollut, sen verran monta vuotta on yhdessä oltu, mutta kyllä meidän perheessä vietiin äitienpäiväkukkia ja kortti aikoinaan ihan mummallekin eikä vaan omalle äidille. Meillä nämä juhlimisen kulttuurit näyttävät hakaavan pahemman kerran ja jotenkin tuntuu väkinäiseltä että minun pitäisi sitten itse opettaa lapsille äitienpäivän juhliminen, mutta ei kai tässä muu auta. Onko muilla samanlaisia ongelmia?
[/quote]
Trolli Pohjanmaaltako kysyy?
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 19:28"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 18:56"]
Tänään sain aamusta lahjani lapsilta mieheni avustuksella. Sitten käytiin anopilla ja sen jälkeen minun vanhemmillani koko perhe.
onnittelut sain mieheltäni, lapsiltani, veljeltäni ja veljen vaimolta. Meillä kun ajatellaan että tämä on kaikkien läheisten äitien päivä. Vein kyllä lahjan myös tädilleni joka oli minulle läheinen aikuinen kun olin lapsi vaikka hän ei olekaan kenenkään äiti.
Äitiäni oli muuten onnittelemassa parikin maanviljelijä perhettä. Niin kiire ei ole peltotöiden kanssa etteikö voitaisi viettää hetki perheen kesken... Eli ei kaikki maanviljelijät ole noin askeettisia kuin tuo yksi kirjoittaja. Ja silti nämä maanviljelijät ovat tosi ahkeria. Tuolle yhdelle ylpeälle emännälle vinkkaan että ahkerilla pojillasi voi tulevaisuudessa olla ongelmia parisuhteessa jos eivät ymmärrä toisten huomioon ottamista...
[/quote]
Mieluummin olen noin 200 päivänä vuodessa miehelleni kuningatar kuin yhtenä päivänä onnnittelujen kohde! Jos parisuhteessa on vuodessa vain yksi päivä, jolloin nainen otetaan huomioon, niin se suhde on tuomittu tuhoon. Hyvässä parisuhteessa ymmärretään, että äitienpäivä on yksi päivä kalenterissa, ei sen ihmeellisempi päivä kuin muutkaan. Jos pitää kylvää yli 300 hehtaaria keväässä, niin jokainen päivä on silloin tärkeä. Eri asia, jos on elämäntapaviljelijä, jolle riittää peltotöihin päivä tai kaksi.
Mieheni osaa viedä minut ulos syömään muulloinkin kuin äitienpäivänä. Tiedän, se on suurimmassa osassa palstalaisten perheitä todella harvinainen asia, koska teillä vuoden ainoa äidin ja vaimon huomioimisen päivä on tänään.
Ja ihan tiedoksi: tänäänkin satoja lääkäreitä, poliiseja, palomiehiä, bussikuskeja jne. on töissä pitkän päivän eivätkä he ole yhtään sen huonompia miehiä kuin nekään, jotka kanniskelevat aamukahvia sänkyyn.
[/quote]
Olen tuon ensimmäinen kirjoittaja. Ja "emännälle" vastaan että näilläkin äitienpäivää juhlineilla maanviljelijöillä on satojen hehtaarien tilat. Mutta siitä huolimatta heillä on mahdollisuus pitää päivällä muutaman tunnin tauko. Syödä hyvin ja olla perheen kanssa. Toki he eivät voineet viipyä kovin pitkään koska sitten oli kiire navetalle ja sen jälkeen huuhtelemaan salaojia ym.
Mieheni muuten vie minut useinkin ulos syömään. Ja silti saan onnittelut äitienpäivänä. Eli en ymmärrä miksi äitienpäivän juhliminen estäisi huomioimisen muulloin ??
Itseasiassa kuulostat hieman katkeralta kun puolustelet teidän tapaa ? Kannattaa opettaa niille pojillesi että kaikki naiset eivät ole samaa mieltä sinun kanssasi siitä miten vietetään äitienpäivää ym.
Tyttö leipoi eilen piirakan, muuten olis tänään puolilta päivin juotu pelkät kahvit. Sänkyyn ei kahveja taaskaan tullut, mies kun nousi ylös vasta vähän ennen puolta päivää. Itse olin noussut jo 7 aikaan pienimpien lasten kanssa. Pienen muistamisen mies oli hankkinut minulle, ei onnittelua, ei halia. Mutta heti kahvin jälkeen mies avasi kaljapullon itselleen ja siitä lähtien niitä pulloja on auennut vähän useampi. Päivän ruoat olen tehnyt minä, kun mies on keskittynyt juomapuoleen.
Mies lyö minua äitienpäivänä vain vasemmalla kädellä. Muutne sitä ei meillä juhlita.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 15:02"]
Minulla on takanani jo 20 äitienpäivää, eikä mies ole yhtenäkään vuonna tuonut kahvia sänkyyn, leiponut lasten kanssa jne.
Enkä ole mitään tuollaista edes odottanut ja vaatinut, että miehen tulee opettaa lapsille äitienpäivätapoja. Mies on lähtenyt pellolle ennen kuin herään eikä ole halunnut herättää minua tai lapsia. Ihan itse olen osannut kahvini keittää ja kakkuni leikata.
Tänä äitienpäivänä pellolle lähti jo kolme miestä. Minusta se on parempi äitienpäivälahja kuin kakku ja kortti. Mies on opettanut lapset tekemään töitä, sillä pääsee elämässä pitemmälle kuin yrityksellä lukea äidin ajatuksia siitä, mitä tämä tänä vuonna tahtoo.
Kahvittelemassa käyn pihan toisella puolella anopilla. Kaksi naista saa yhdessä rupatella kaikessa rauhassa.
[/quote]
Minun mieheni muisti minua lasten kanssa aamulla ennen kuin lähti pellolle ;)
Pellolla käynti ja äitienpäivän muistaminen eivät pois sulje toisiaan:)
Joopa, äijä haki viereiseltä pellolta kukkia (rikkaruohoja) kun kävin suihkussa, sitä ennen sain hoitaa lapsen, ruokkia sen, ottaa itse kahvini, tehdä itse munakkaani, ja mies senkun makaa sohvalla. Ei onnitellut, ei mitään. Toinen äitienpäivä menossa ja saattaa jäädä viimeiseksi. Ei nimittäin ole ensimmäinen asia mistä luistaa.
Viime isänpäivänä piti mennä vanhemmilleen juhlimaan, en todellakaan tehnyt kotona miehelle mitään enkä hommannut lahjaa. Nyt äitienpäivänä ei suostunut lähtemään minun sukulaisille. Ei silti tajua, sama juttu hänen synttäreillään, viikkotolkulla vittuilee kun ei saanut lahjaa, mutta ei ole ensin hommanut minulle mitään! Täytyy tosiaan ihmetellä millaisen kusipään joku anoppi on saanut kasvatettua...joululahjaakaan ei ole hankkinut ikinä, minä olen aina jotain antanut. En anna enää.
Miten helvetissä täällä on niin paljon maajussien miehiä? Ei noita jyväjemmareita ole oikeastikaan edes näin montaa suomessa enää. Pellolle ja pellolle, mitä vit...
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 20:11"]
Miten helvetissä täällä on niin paljon maajussien miehiä? Ei noita jyväjemmareita ole oikeastikaan edes näin montaa suomessa enää. Pellolle ja pellolle, mitä vit...
[/quote]
Miten niin paljon? :O
Kun eihän näiden pitäisi olla vaihtoehtoja vaan molempia voisi juhlia rinnan!
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 12:57"]
Minusta on hienoa, että miehesi tajuaa juhlistaa äitinsä päivää! Turhan moni mies joutuu avioliiton myötä kieltämään sen, että hänellä on edelleen äiti elossa, koska puolisot jyräävät äitienpäivän vain omaksi juhlakseen. Miehen täytyy juhlia sitä naista, joka vie puolet palkasta eikä missään nimessä saa mennä viemään kukkia sille naiselle, joka aikanaan parikymmentä vuotta maksoi kaikki kulut, valvoit yöt vierellä ja jaksoi korvatulehduskierteet.
Ap:lle tekisi erittäin hyvää se, että hän joutuisi luopumaan lapsistaan ja joutuisi jokaisena äitienpäivänä muistelemaan ihan yksin, millaisia lapset olivat. Suuri osa anopeista joutuu tekemään siten, koska tuoreet äidit ovat omineet äitienpäivän itselleen.
[/quote]
Teet samalla tavalla tästä lähtien isänpäivänä, katso mitä mies siihen tuumaa.