Lue keskustelun säännöt.
Paha mieli miehen käytöksestä äitienpäivänä
12.05.2013 |
Meillä on siis kaksi pientä lasta, 1 v ja 4 v, eli ei tässä ihan uudella asialla olla. Tuli taas kerran äitienpäivänä paha mieli, kun mies ilmoitti ostaneensa äidilleen lahjan ja kukat ja menevänsä äitinsä luo kahville. Äitinsä asuu 80 km:n päässä eli ei ihan puolen tunnin kahvihetki ole tiedossa. Harmini syy on se, että ei mitenkään noteerannut äitienpäivää vaimolleen eli mulle, ei edes kukkaa tai korttia tai yhtään mitään.
Ymmärrän kyllä etten ole miehen äiti ja jos oikein nillitetään niin ei kai sitä juhlia kuuluiskaan, mutta ei kai se nyt tosissaan voi olettaa että noin pienet lapset laittavat minulle eli äidilleen äitienpäivää?? Minusta äitienpäivän juhlimisen perinne kuuluisi ainakin noin pienten lasten perheessä ikäänkuin isän järjestettäväksi, myöhemmin voi lasten kasvaessa olla tietty eri juttu.
Olis voitu lähteä lasten kanssa anoppilaan myös, sillä oma äitini on kuollut joten juhlittavaa ei mun puolelta ole, mutta mies töksäytti ettei nyt jaksa ruveta lasten lähtöä järjestelemään ja eihän se xxxx teidän äiti ole.
Okei, ei tämä eka kerta ollut, sen verran monta vuotta on yhdessä oltu, mutta kyllä meidän perheessä vietiin äitienpäiväkukkia ja kortti aikoinaan ihan mummallekin eikä vaan omalle äidille. Meillä nämä juhlimisen kulttuurit näyttävät hakaavan pahemman kerran ja jotenkin tuntuu väkinäiseltä että minun pitäisi sitten itse opettaa lapsille äitienpäivän juhliminen, mutta ei kai tässä muu auta. Onko muilla samanlaisia ongelmia?
Kommentit (86)
Meillä vietetään äitienpäivää ja ollaan silti oltu yhdessä 18v. Se ei muuta sitä, että muuten ei huomioitasi. Taatusti se maanviljelijän mies käy päivällä kotona syömässä. Lapsille voi opettaa äitienpäivän juhlinnan vaikka mies ei olisikaan kotona. Meillä kun kehitysvammainen poikakin sen ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä vietin tänään ensimmäistä äitienpäivääni. Sanoin miehelle pari kertaa jo etukäteen, että odotan sitten muistamista. En tiedä olisiko muistanut mitenkään, jos en olisi itse sitä tavallaan vaatinut. Sainpahan kuitenkin mitä halusin ja olen tyytyväinen. Mies yrittää muutenkin aina päästä mahd. helpolla juhlapäivinä, ei ole kertaakaan vielä esim. ostanut mulle synttäri- tai joululahjaa, vaan on vienyt syömään tai ollut muistamatta mitenkään.
Sainpa siis itsetehdyn kortin, jonka mies oli väsännyt vauva apulaisenaan ja koriste-esineen. Tuo varsinainen lahja nyt oli aika turhake, mutta ajatushan siinä on tärkein eli se , että mies edes yritti löytää jotain mistä minä pidän.
Jos jotain tässä suhteessa olen oppinut niin sen, että suu on avattava, jotta saa mitä haluaa.
Ihmettelen kyllä että kuka nainen vaatii mieheltään muistamisia äitienpäivänä? Siis pareille on ystävänpäivä, vuosipäivät, synttärit, joulu, nimpparit jne... Kivaa on juhlistaa varmaan omaakin äitiyttään ja saahan se mies muistaa jos haluaa, mutta en näe mitään ongelmaa siinä että mies muistaa omaa äitiään äitienpäivänä? Vaikka juhlitaankin kaikkia äitejä niin mielestäni kuitenkin enemmänkin niitä omia, en minä ainakaan onnittele suvun äitejä.. Miksi kaikki on näitä pakkojuhlia, eikö olisi mukavampaa kun se mies muistaa vaikka spontaanisti joskus muutoin, eikä siksi että vaimo käskee kun se nyt vaan on tapa. Mitä iloa siitä saa, että pakottaa miehen kukkaostoksille ja jos se ei itse älyä niin on kaamea tapaus? Ei kaikkia miehiä muutenkaan kiinnosta viettää kaikkia "merkkipäiviä" joten mikä oikeus on siihen yrittää pakottaa? Sekö tuntuu sitten "ajatuksella hankitulla" kun sanelee toiselle mitä toisen pitää ostaa jotta toinen on tyytyväinen? Voi mies parkoja...
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 20:45"]
Ihmettelen kyllä että kuka nainen vaatii mieheltään muistamisia äitienpäivänä? Siis pareille on ystävänpäivä, vuosipäivät, synttärit, joulu, nimpparit jne... Kivaa on juhlistaa varmaan omaakin äitiyttään ja saahan se mies muistaa jos haluaa, mutta en näe mitään ongelmaa siinä että mies muistaa omaa äitiään äitienpäivänä? Vaikka juhlitaankin kaikkia äitejä niin mielestäni kuitenkin enemmänkin niitä omia, en minä ainakaan onnittele suvun äitejä.. Miksi kaikki on näitä pakkojuhlia, eikö olisi mukavampaa kun se mies muistaa vaikka spontaanisti joskus muutoin, eikä siksi että vaimo käskee kun se nyt vaan on tapa. Mitä iloa siitä saa, että pakottaa miehen kukkaostoksille ja jos se ei itse älyä niin on kaamea tapaus? Ei kaikkia miehiä muutenkaan kiinnosta viettää kaikkia "merkkipäiviä" joten mikä oikeus on siihen yrittää pakottaa? Sekö tuntuu sitten "ajatuksella hankitulla" kun sanelee toiselle mitä toisen pitää ostaa jotta toinen on tyytyväinen? Voi mies parkoja...
[/quote]
No kuka pieni lapsi osaa itse muistaa äitiä äitienpäivänä? Häh? Kyllä se on isän homma opastaa ja olla esimerkki.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 20:52"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 20:45"]
Ihmettelen kyllä että kuka nainen vaatii mieheltään muistamisia äitienpäivänä? Siis pareille on ystävänpäivä, vuosipäivät, synttärit, joulu, nimpparit jne... Kivaa on juhlistaa varmaan omaakin äitiyttään ja saahan se mies muistaa jos haluaa, mutta en näe mitään ongelmaa siinä että mies muistaa omaa äitiään äitienpäivänä? Vaikka juhlitaankin kaikkia äitejä niin mielestäni kuitenkin enemmänkin niitä omia, en minä ainakaan onnittele suvun äitejä.. Miksi kaikki on näitä pakkojuhlia, eikö olisi mukavampaa kun se mies muistaa vaikka spontaanisti joskus muutoin, eikä siksi että vaimo käskee kun se nyt vaan on tapa. Mitä iloa siitä saa, että pakottaa miehen kukkaostoksille ja jos se ei itse älyä niin on kaamea tapaus? Ei kaikkia miehiä muutenkaan kiinnosta viettää kaikkia "merkkipäiviä" joten mikä oikeus on siihen yrittää pakottaa? Sekö tuntuu sitten "ajatuksella hankitulla" kun sanelee toiselle mitä toisen pitää ostaa jotta toinen on tyytyväinen? Voi mies parkoja...
[/quote]
No kuka pieni lapsi osaa itse muistaa äitiä äitienpäivänä? Häh? Kyllä se on isän homma opastaa ja olla esimerkki.
[/quote]
No miksi sen pienen lapsen pitäisi muistaa, eiköhän ehdi vielä monet kerran muistamaan myöhemminkin itse? On teillä ihmisillä ongelmat... Siis toki on hyvä että mies esim. opettaa lapsia kunnioittamaan äitiä ja vaikka muistamaan heitä edes kerran vuodessa, mutta en silti ymmärrä tuota kitinää että "mies ei muistanut". Aivan kuin olisi joku rakastavaisten päivä, että miesten pitää sitä ja tätä jotta nainen on tyytyväinen. Eikä kaikkia ole pakko opettaa pakkojuhlimiseen, ei kaikki elä samalla tavoin. Miksi miesten pitäisi roudata sitä sun tätä naisille...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitienpäivänä muistetaan jokaista äitiä.
Jotkut ei tajua, että parisuhde toimii vain, jos toista kohdellaan kuten tämä toinen haluaa itseään kohdeltavan. Jos toinen haluaa kukkia äitienpäivänä, ne ostetaan. Ei sen vaikeampaa.
Kaikki selitykset siitä, miten muka ei kestä pakkojuhlimista, on vaan henkisesti laiskojen ihmisten mussuttamista, koska eivät voi myöntää, että toivovat pääsevänsä mahdollisimman helpolla. Jos on ylivoimaista ostaa kukkakimppu ja syödä kakkua 10 minuuttia kerran vuodessa, ei taida olla vielä kypsä elämään parisuhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 20:10"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 15:02"]
Minulla on takanani jo 20 äitienpäivää, eikä mies ole yhtenäkään vuonna tuonut kahvia sänkyyn, leiponut lasten kanssa jne.
Enkä ole mitään tuollaista edes odottanut ja vaatinut, että miehen tulee opettaa lapsille äitienpäivätapoja. Mies on lähtenyt pellolle ennen kuin herään eikä ole halunnut herättää minua tai lapsia. Ihan itse olen osannut kahvini keittää ja kakkuni leikata.
Tänä äitienpäivänä pellolle lähti jo kolme miestä. Minusta se on parempi äitienpäivälahja kuin kakku ja kortti. Mies on opettanut lapset tekemään töitä, sillä pääsee elämässä pitemmälle kuin yrityksellä lukea äidin ajatuksia siitä, mitä tämä tänä vuonna tahtoo.
Kahvittelemassa käyn pihan toisella puolella anopilla. Kaksi naista saa yhdessä rupatella kaikessa rauhassa.
[/quote]
Minun mieheni muisti minua lasten kanssa aamulla ennen kuin lähti pellolle ;)
Pellolla käynti ja äitienpäivän muistaminen eivät pois sulje toisiaan:)
[/quote]
Minä en halua herätä 5.30 siksi, että mies ja lapset voivat tuoda kahvit sänkyyn!
Mies sanoi, että ei ole kortti-ihmisiä, eikä välitä kukistakaan. Meillä siis ei yhteisiä lapsia, kysymys oli hänen äidistään, ja kysyin lauantaina, joko on kortti ja kukat hankittu.
Huokailin hetken, ja sanoin sitten, että eipä sillä ole hirveesti väliä, mitä hän niistä tykkää, vaan mistä päivänsankari tykkää. Oikein näki miten alkoi raksuttamaan, ja niin vaan sen kummemmin enää muistuttamatta hankki ison ruusukimpun ja kertakaikkiaan ihanan äitienpäiväkortin äidilleen.
Mummo oli oikein otettu, pyyhki silmäkulmiaan liikutuksesta, kun luki kortin runoa ja tuoksutteli ruusujaan.
MUN ansiota! ;-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 21:17"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 20:10"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 15:02"]
Minulla on takanani jo 20 äitienpäivää, eikä mies ole yhtenäkään vuonna tuonut kahvia sänkyyn, leiponut lasten kanssa jne.
Enkä ole mitään tuollaista edes odottanut ja vaatinut, että miehen tulee opettaa lapsille äitienpäivätapoja. Mies on lähtenyt pellolle ennen kuin herään eikä ole halunnut herättää minua tai lapsia. Ihan itse olen osannut kahvini keittää ja kakkuni leikata.
Tänä äitienpäivänä pellolle lähti jo kolme miestä. Minusta se on parempi äitienpäivälahja kuin kakku ja kortti. Mies on opettanut lapset tekemään töitä, sillä pääsee elämässä pitemmälle kuin yrityksellä lukea äidin ajatuksia siitä, mitä tämä tänä vuonna tahtoo.
Kahvittelemassa käyn pihan toisella puolella anopilla. Kaksi naista saa yhdessä rupatella kaikessa rauhassa.
[/quote]
Minun mieheni muisti minua lasten kanssa aamulla ennen kuin lähti pellolle ;)
Pellolla käynti ja äitienpäivän muistaminen eivät pois sulje toisiaan:)
[/quote]
Minä en halua herätä 5.30 siksi, että mies ja lapset voivat tuoda kahvit sänkyyn!
[/quote]
Ja mitään muuta tapaa muistaa ei varmaankaan ole kuin kahvit sänkyyn =)
Entäpä jos mies jättäisi pienen lahjan ja kivan kortin lasten kanssa pöydälle odottamaan että heräät. Tai vaikka leivoksen tai kukkakimpun ?
Kyllä taas kiitän, että valitsin älykkään miehen! Hän osaa ajatella ihan itse, eikä miehelle tarvitse opettaa kohteliasta ja huomaavaista käytöstä kuin lapselle. Ihme junttiurpoja teillä miehinä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen palstaillut av:lla vuodesta -99 lähtien, ja joka herran vuosi täällä on tämä sama keskustelu (lue tappelu) äitienpäivän tienoilla. Mikä ihmeen ongelma tämä äitienpäivän vietto on Vauva-lehden palstalaisille, jotka oletettavasti suurimmaksi osaksi ovat itsekin äitejä tai ainakin äitiensä lapsia?
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 21:17"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 20:10"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 15:02"]
Minulla on takanani jo 20 äitienpäivää, eikä mies ole yhtenäkään vuonna tuonut kahvia sänkyyn, leiponut lasten kanssa jne.
Enkä ole mitään tuollaista edes odottanut ja vaatinut, että miehen tulee opettaa lapsille äitienpäivätapoja. Mies on lähtenyt pellolle ennen kuin herään eikä ole halunnut herättää minua tai lapsia. Ihan itse olen osannut kahvini keittää ja kakkuni leikata.
Tänä äitienpäivänä pellolle lähti jo kolme miestä. Minusta se on parempi äitienpäivälahja kuin kakku ja kortti. Mies on opettanut lapset tekemään töitä, sillä pääsee elämässä pitemmälle kuin yrityksellä lukea äidin ajatuksia siitä, mitä tämä tänä vuonna tahtoo.
Kahvittelemassa käyn pihan toisella puolella anopilla. Kaksi naista saa yhdessä rupatella kaikessa rauhassa.
[/quote]
Minun mieheni muisti minua lasten kanssa aamulla ennen kuin lähti pellolle ;)
Pellolla käynti ja äitienpäivän muistaminen eivät pois sulje toisiaan:)
[/quote]
Minä en halua herätä 5.30 siksi, että mies ja lapset voivat tuoda kahvit sänkyyn!
[/quote]
En minäkään saanut kahveja sänkyyn, mutta sain kuitenkin navetan jälkeen aamupalaa :) Plus kortit lapsilta jne :)
Olipa mieheni jossain vaiheessa käyttänyt lapsia ostoksillakin!
Tietenkin töissä meni väkisin osa päivää, pellolla ja navetassa, mutta ihana mies kun töiden ohella kykeni muistamaan minuakin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 12:21"]
Et kai ap juhli millään tavalla isänpäivää? Ja miksi et voisi sanoa miehelle suoraan, miten loukkaavaa, moukkamaista ja junttimaista tuommoinen käytös on? Kyllä tosi mies järjestää sen äitienpäivän ensisijaisesti lastensa äidille, sitten muistaa omaa äitiään, jotain kunnioitusta ja arvostusta elämänkumppania kohtaan pitää olla! Minä sanoisin suoraan, miltä minusta tuntuu.
[/quote]
Lapsien kuuluu järjetää äitienpäivä ei miehen. Tosin ei lapsienkaan. Sanoo vaan että hyvää äitienpäivää. On naurettavaa odottaa jotain hemmetin lahjoja ja juhlia.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 20:33"]
Minä vietin tänään ensimmäistä äitienpäivääni. Sanoin miehelle pari kertaa jo etukäteen, että odotan sitten muistamista. En tiedä olisiko muistanut mitenkään, jos en olisi itse sitä tavallaan vaatinut. Sainpahan kuitenkin mitä halusin ja olen tyytyväinen. Mies yrittää muutenkin aina päästä mahd. helpolla juhlapäivinä, ei ole kertaakaan vielä esim. ostanut mulle synttäri- tai joululahjaa, vaan on vienyt syömään tai ollut muistamatta mitenkään.
Sainpa siis itsetehdyn kortin, jonka mies oli väsännyt vauva apulaisenaan ja koriste-esineen. Tuo varsinainen lahja nyt oli aika turhake, mutta ajatushan siinä on tärkein eli se , että mies edes yritti löytää jotain mistä minä pidän.
Jos jotain tässä suhteessa olen oppinut niin sen, että suu on avattava, jotta saa mitä haluaa.
[/quote]
Ei tuo ole mikään suhde. Miehesi on täysi luuseri ja sinä itsekeskeinen ihminen. Lahjoja, lahjoja ei mitään muuta. Mitä järkeä hankkia lahja jota ei tarvitse mihinkään? Sitten sanot että mies ajatteli? Eihän se mitään ajatellut vaan sinä määräsit.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 15:39"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 15:35"]
Ihan karmea toi maanviljelijä perhe ,niin sääliksi käy. Äitienpäivää voi viettää sitten, kun mies tulee pellolta. Kahvitellen, halaen ja antaa lahjan. Moukkamainen perhe olette. Mulla oli juhlat vaikka mies asunut lastenkodissa. Toivottavasti lapsensa saisivat ulkopuoliselta opit.
[/quote]
Mutta kun minä en jaksa valvoa sinne asti! Mies tulee pellolta noin 23.30, en todellakaan halua sinnitellä sinne asti hereillä saadakseni lahjan.
[/quote]
Älä nyt viitti tosissaaan väittää, että ne on siellä pellolla koko päivän. On täällä muitakin maalaisia ja maanviljelijöitä. Kyllä ne syömässä käy välillä. Joku raaja tuohon liioitteluun.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 20:52"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 20:45"]
Ihmettelen kyllä että kuka nainen vaatii mieheltään muistamisia äitienpäivänä? Siis pareille on ystävänpäivä, vuosipäivät, synttärit, joulu, nimpparit jne... Kivaa on juhlistaa varmaan omaakin äitiyttään ja saahan se mies muistaa jos haluaa, mutta en näe mitään ongelmaa siinä että mies muistaa omaa äitiään äitienpäivänä? Vaikka juhlitaankin kaikkia äitejä niin mielestäni kuitenkin enemmänkin niitä omia, en minä ainakaan onnittele suvun äitejä.. Miksi kaikki on näitä pakkojuhlia, eikö olisi mukavampaa kun se mies muistaa vaikka spontaanisti joskus muutoin, eikä siksi että vaimo käskee kun se nyt vaan on tapa. Mitä iloa siitä saa, että pakottaa miehen kukkaostoksille ja jos se ei itse älyä niin on kaamea tapaus? Ei kaikkia miehiä muutenkaan kiinnosta viettää kaikkia "merkkipäiviä" joten mikä oikeus on siihen yrittää pakottaa? Sekö tuntuu sitten "ajatuksella hankitulla" kun sanelee toiselle mitä toisen pitää ostaa jotta toinen on tyytyväinen? Voi mies parkoja...
[/quote]
No kuka pieni lapsi osaa itse muistaa äitiä äitienpäivänä? Häh? Kyllä se on isän homma opastaa ja olla esimerkki.
[/quote]
Ei ole isän homma. Kenenkään ei pidä ostaa mitään jos ei itse vilpittömästi halua ilman muistelemista. Tuollainen että sinä määräät että miten tehdään on sairasta.
Jos lapset ei halua ostaa mitään niin ei osta. Olet kyllä hemmetin itsekeskeinen ihminen.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 21:14"]
Jotkut ei tajua, että parisuhde toimii vain, jos toista kohdellaan kuten tämä toinen haluaa itseään kohdeltavan. Jos toinen haluaa kukkia äitienpäivänä, ne ostetaan. Ei sen vaikeampaa.
Kaikki selitykset siitä, miten muka ei kestä pakkojuhlimista, on vaan henkisesti laiskojen ihmisten mussuttamista, koska eivät voi myöntää, että toivovat pääsevänsä mahdollisimman helpolla. Jos on ylivoimaista ostaa kukkakimppu ja syödä kakkua 10 minuuttia kerran vuodessa, ei taida olla vielä kypsä elämään parisuhteessa.
[/quote]
Mutta on väärin vaatia seksiä avioliitossa? Miksi miehen vaatimat asiat on päin persettä ja niitä ei ole pakko tehdä, mutta tuollaiset pakkojuhlimiset on pakko tehdä?
Mikä hemmetin päällikkö luulet olevasi? Et sinä määrää mikä on oikein ja väärin. Juhliminen pitää tulla omasta itsestään täysin vapaasta tahdosta. Jos ei tule niin ei juhlita.
Mitä jos miehesi vaatisi sinua että hän haluaa omana syntymäpäivänään fistata sinua perseeseen? Sinun on pakko suostua koska hänkin suostuu sinun pakko juhlimisiin ja ostelee sinulle lahjoja
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 21:26"]
Mies sanoi, että ei ole kortti-ihmisiä, eikä välitä kukistakaan. Meillä siis ei yhteisiä lapsia, kysymys oli hänen äidistään, ja kysyin lauantaina, joko on kortti ja kukat hankittu.
Huokailin hetken, ja sanoin sitten, että eipä sillä ole hirveesti väliä, mitä hän niistä tykkää, vaan mistä päivänsankari tykkää. Oikein näki miten alkoi raksuttamaan, ja niin vaan sen kummemmin enää muistuttamatta hankki ison ruusukimpun ja kertakaikkiaan ihanan äitienpäiväkortin äidilleen.
Mummo oli oikein otettu, pyyhki silmäkulmiaan liikutuksesta, kun luki kortin runoa ja tuoksutteli ruusujaan.
MUN ansiota! ;-)
[/quote]
Paskat ole. Mummo oli liikuttunut siitä että mies edes tuli. Minä en ainakaan haluaisi lahjoja jos niitä tuoja ei olisi itse tuonut ilman mitään sanomisia.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 12:57"]
Minusta on hienoa, että miehesi tajuaa juhlistaa äitinsä päivää! Turhan moni mies joutuu avioliiton myötä kieltämään sen, että hänellä on edelleen äiti elossa, koska puolisot jyräävät äitienpäivän vain omaksi juhlakseen. Miehen täytyy juhlia sitä naista, joka vie puolet palkasta eikä missään nimessä saa mennä viemään kukkia sille naiselle, joka aikanaan parikymmentä vuotta maksoi kaikki kulut, valvoit yöt vierellä ja jaksoi korvatulehduskierteet.
Ap:lle tekisi erittäin hyvää se, että hän joutuisi luopumaan lapsistaan ja joutuisi jokaisena äitienpäivänä muistelemaan ihan yksin, millaisia lapset olivat. Suuri osa anopeista joutuu tekemään siten, koska tuoreet äidit ovat omineet äitienpäivän itselleen.
[/quote]
Voi hiton urpo. :D Ei sitä voi juhlistaa molempia vai? Toista vaan. Hieno logiikka, ei jumalauta :D