MAALIS'05 Huhtikuu

Juups, pääsiäispyhät mennä lompsahti nopiaan. Meillä oli oikein toiminnan täytteiset päivät. Saatiin vihdoinkin ikkunat pestyä ja pesin samalla jopa verhot, sohvatyynyt sun muut. Pesukone lauloi yötä päivää ja joka paikassa roikkui kuivumassa jotakin :) Kelit ei vaan ollu niin hyvät kun oli luvattu!



Hitsi. Meidän täytyisi alkaa opettelemaan pyörällä ajoa mutta maalisneiti ei oikein tahdo uskaltaa. Meillä on ihan tavallinen pyörä apupyörillä. Oisko kellään mitään vinkkiä harjotteluun vai annanko reilusti vielä hetken olla?



Miulla on kauhea räkis nyt päällänsä. Kuopus nuhaili pari päivää ja sit loppu kun seinään. Miulla alkoi sit seuraavana päivänä. Mutta hyvä näinpäin. Harmittaa vaan kun huomen ois hammaslääkäri ja joudun sen kait perumaan. Kun meillä toimii NIIN hyvin täällä tuokin..oon tilannu ajan viime lokakuussa...ei viittis kyllä perua. No jospa sitä sen aikaa jostain kautta hengittelis :)



Meillä ei ole ihme kyllä vielä 4v uhmaa. Kuopuksella on mikä lie 1v5kk uhma kyllä :) Jos ei toinen sit toinen.



Juu ja samaa olen Telin kanssa hiukan hämmästellyt...siis tuota muiden pituuskasvua! Olikohan se Korvapuustilla kun oli tosi pitkä tyttö. Yli 20cm meidän typyä pidempi :-D No, meille on sanottu et neitimme kasvaa ihan tasaisesti omalla käyrällään.



Jaahans ja nyt nukkumaan. Aamul taas klo 6.15 herätys ja töihin!



Heipat!

Mä olisin sitä mieltä Nasulina, että annat olla. Jos tyttö ei halua "pakottaminen" tuskin auttaa. Meillä esikoinen aikanaan polki vain tasaisella maalla. Oli 7,5vennenkuin uskalsi opetella ilman apupyöriä ajoa. Nyt 10,5 v:nä ajaa kuten muutkin.(käy mm.pyörällä koulussa).

Maalisneiti taas polkee nyt jo minkälaisessa maastossa vain (appareilla toki)ja aina täysiä eli joutuu rohkaisun sijasta toppuuttelemaan. Uskallus varmaan riittäis ilman appareita ajoon, mutta ku ohjaaminen on vielä aika arvaamatonta ei uskalleta harjoitella ilman apup. ajoa. Eli siis lapsethan tunnetusti on erilaisia ja kehittyvät omaan tahtiinsa :)

Tärkeää aralle lapselle on ettei pyörä ole missään tapauksessa liian iso. Pienempi pyörä tuntuu aina turvallisemmalta. Annatte aluksi hänen vaikka vain talutella pyörää(jos siis tähän suostuu). Oppii varmasti aikanaan!



Juu ja täälläkin on noi hammaslääkäriajat tiukassa. Paikka irti hampaasta-> aika elokuulle!

Istun koneella ja tarkastan oppilaiden töitä: nettihakuja ja miten ovat referoineet pohjatekstejään. Loputon suo. Mies on vielä iltavuorossa, joten taustalla kotoisat leikkiäänet. Ihan olen kyllä osannut sulkea karjahtelut ja tappeluidenkin äänet korvistani..



Joo, ei tuo meidänkään poika vielä mestarikuski ole, Nasulina. Nyt on vasta aloittanut pyöräilyuransa ja parin kerran jälkeen ymmärsi jo idean. Vielä on raskassoutuista meno, mutta nyt on innostusta treenata. Sitä ei aiemmin ollut. Ja esikoinen veti jo ilman apupyöriä tässä iässä. Eli eroja on.



Minä en suinkaan saa painoani laskemaan - päinvastoin. Kiloja taitaa tulla nyt tosi paljon. Ja ihan siitä syystä, että perheeseemme syntyy mahd. marraskuussa kolmas lapsukainen. ;))) Olo on kaamea. Olen oksennellut molemmat pojat viikoille 18-19, ja tämä taitaa olla ihan samanlaista. Vielä olen selvinnyt kuivayökkäyksillä ja etovalla ololla, mutta koko ajan pitää syödä jotain, että selviän päivistä. Nousen yölläkin juomaan mehukeittoa, että saan jatkettua unta.



Mutta nyt taas tekstien kimppuun. Pian iltapesut ja sadut. Onneksi huomenna jo perjantai. Saa hetken hengähtää.



Pippandii

Meinasipa mennä voileipä väärään kurkkuun ku luin tuota Pippandiin kirjoitusta..



ELI ONNEA HURJAN PALJON RASKAUDESTA!!!! :)



Suohomppeli81 ja Juuso

Ja onnea, Pippandii! Toivottavasti yökötys vähenee nopeasti.



Meillä ei kummempia, ollaan vain nautittu näistä kuivista ulkoilukeleistä aamusta iltaan. Huomenna on vissiin tiedossa räntää tai ainakin vettä.



Maalisneidillä ei ehkä ole niinkään uhmaa, mutta sellaista vitkuttelua ja vastaansanomista tyyliin "Älä jankuta koko ajan samaa", ja siinähän on pokassa pitämistä, kun kuulee omat sanansa ja äänenpainonsa tytön suusta.



Maalistyttö tosiaan on iso ikäisekseen, ja me vanhemmatkin ollaan aika pitkiä samoin kuin kummankin sisarukset, joten synttäreillä on aina kaksimetristen aikuisten porukka ja sitten se metristen serkusten porukka omissa kerroksissaan:-)



Pikkuveli meilläkin pitää melkoista mekkalaa, jos ei saa tahtoaan läpi, jos jotain kielletään tai ovi pistetään edestä kiinni. Mun mielestä tämän aika olisi vasta myöhemmin... Tilailin tuossa juuri puolitoistavuotisneuvolaa hänelle. Uudella terkkarilla oli edellisen kanssa kovin erilainen mielipide rokotuksen antamisesta. Tuo poika kun on allerginen kananmunalle ja MPR-rokote on jotenkin kasvatettu kananmunassa tms. Edellinen terkkari oli sitä mieltä, että kannattaa odotella vielä sen rokotuksen kanssa, mutta nykyinen meinasi, että piikkiä reiteen vaan. Onko kellään täällä kokemuksia allergisista reaktioista rokotuksen yhteydessä nimenomaan kananmunalle allergisella lapsella?



Kyllä tästä pitää painua pikku hiljaa korvalle, kun pikkumies kiekaisee aamulla taas aikaisin.



korvapuustit

Kananmuna ja MPR: Meidän maalisneiti oli pienenä kananmuna-allerginen. Oksensi jos söi kananmunaa missä muodossa vaan. Sai kuitenkin rokotteen norm koska ei ollut saanut munasta hengitysvaikeuksia. Sitten taas mulla on ollut hoidossa laajasti allerginen lapsi(tosi monille ruoka-aineille). Hän ei ole saanut rokotusta vieläkään(4v).



Yhteenvetona käsittäisin ettei estettä rokotukselle ole jos "vain" muna-allergia esim iho-oireilla. Jos taas paljon allergioita tai oireilee hengitysteitse rokotus siirretään. Tämä on maallikon käsitys... joten voin olla väärässäkin, mutta tälläisiin kokemuksiin olen törmäänyt!

En voi uskoa todeksi, että tämäkin kuukausi on jo puolessa välissä. Aurinkoa odotellessa..



Onnittelut Pippandiille raskaudesta! Toivottavasti pahoinvointi hellittää tällä kertaa aikaisemmin, ja kaikki sujuu muutenkin erinomaisesti. Toisinaan sitä itsekin haaveilee vielä vauvasta, toisinaan taas ei - tiedätte varmaankin tunteen :)



Kaisa oppi pyöräilemään viime syksynä, ja hyvin tuntui oppi säilyneen. Apupyörien kanssa, toki. Saatiin siskonpojan vanha pyörä ja käytettiin se eilen huollossa. Kevään ekat pyöräilyt kokeiltiin siis eilen, ja tänään pitäisi mennä taas jatkamaan. Omakin pyörä tarvitsisi ottaa esille viikonlopun aikana; tulin luvanneeksi, että pyöräilen kerran viikossa töihin.



Yritän kääntää negatiiviset lomanloppumistunnelmat iloiseksi "vielä on koko viikonloppu edessä" -fiilikseksi, ja koitan saada itseni uskomaan tähän mantraan. Ulkoilua, saunaan ja pari lasillista punaviiniä. Toimii!



Mukavaa viikonloppua kaikille!

kua ja Kaisa

IHANAA; ONNEA PIPPANDIILLE!! Mikäs viikko siulla on menossa? Miehä oksentelin kanssa kummastakin, mutta sitten sain pahoinvointilääkkeet. Suosittelen!!! Elämä kirkastui heti, kun ei tarvinnut konttailla voipuneena ympäri taloa!! Miusta ei ikimaailmassa olisi ollut enään saamaan yhtäkään lasta, joten



tällä hetkellä sitten olen toiveikas miun uuden elämän taipaleen alusta. =) Eilen kävin siellä kohdun lämpöhoidossa ja sterilisaatiossa. Toimepide oli heti klo 8 ja nukutuksesta heräsin tuossa kympin maissa. Päivä meni osastolla nukkuen, ja aika kipeenä. Oisin jo iltapäivällä päässyt kotiin, mutta pahalainen kun tuli huono olo. Sitten vasta klo 18 pääsin kotiin ja suoraa tietä nukkumaan. Yöllä heräsin kerran ottamaan särkylääkettä. Hyvin siis nukutti kivuista huolimatta, pienet jälkipöllyt ;).



Tänään sitten olen istunut tässä koneella ->liikaa, meillä kun ei ole läppäriä jonka ois saanut sänkyyn ;). Kyllä olen kerennyt myös nukkua ja olla pitkällään. Silti on aika kipeenä massu ja turvoksissa. Olen vielä ti ja ke saikulla.



Pillerit on nyt sitten lopetettu. Toiveena on että viikottaiset migreenikohtaukset, paniikkioireet ja ahistus nyt katoaisi. Ainakin niitten pitäisi, kun keltarauhashormoonista ne johtuu. Sitten menkat pitäisi olla olemattomat tai pärjään pelkillä pikkihousun suojilla ja ei tarvi enään ikinä miettii ehkäisyä =) =) Jospa ne halutkii nyt palaisi ja väsymys kaikkoaisi..



Sellasta nyt lyhykäisyydessään. Miulla on ihan hirvee asuntokuume, ei vaan ole mitään sellasta mitä haluisin tällä hetkellä. Pitäisi vaan malttaa ja odottaa kun se oikea vastaan tulee.



Tätä samaa tekstii on fb:ssa..



Terkuin, Tuulia

Ja heti alkuun OIKEIN PALJON ONNEA PIPPANDIILLE ja perheelle tulevasta perheenlisäyksestä! Hih, uutisen luettuani muistelin, miten Pippandii joskus totesi, että kyllä heillekin jossain vaiheessa tulee ehkä vielä lisää lapsia, mutta ei nyt vielä muutamaan vuoteen (silloin nämä meidän maalislapset olivat ihan pieniä vielä). No, nyt ne muutama vuosi on sitten jo mennyt. Kauhea, miten aika kuluu! Mutta siis ihania uutisia!



Minä vietän täällä lasten kanssa viikonloppua kolmisin. Mies on asiakkaiden kanssa Lapissa, tulee huomenna. Ihan mukavasti on mennyt muuten, mutta minä olen vähän puolikuntoinen (olin viime viikonloppuna enemmänkin kipeä, mutta edelleen on lämpöä ym.), joten se vähän laskee fiiliksiä. Onneksi tänään on ollut jo parempi päivä, lämpö nousi vasta illalla, joten ehkä tämä tästä.



Olemme keskittyneet rauhalliseen oleiluun tänä viikonloppuna, tosin tänään pesin kaksi ikkunaa + kylpyhuoneen. Mutta muuten on oleiltu ja käyty vähän pyöräilemässä (tai minä kävelin, lapset pyöräilivät) ja muuta rauhallista. Olin kyllä vähän haaveillut, että olisin päässyt tänään kuopsuttamaan pihaa, mutta eipä mitään: aamulla oli lunta maassa. Ei ihan toivomani yllätys... No, ehtiihän sitä, vastahan se kesä on tulossa ;-)



Pyöräilystä piti sanomani, että ei meilläkään Saana mikään tähtipyöräilijä ole. Polkeminen ja jarrutus sujuvat ihan hyvin, mutta ohjaaminen meinaa välillä unohtua... Siis kun ei keskity asiaan, voi hyvinkin katsoa taakse tai sivulle ja vaikka puhua minulle, ja sitten mennään ihan mihin sattuu... Mutta on tämä huomattavaa kehitystä viime vuoteen, jolloin ei alkukesästä vielä tajunnut polkemisesta mitään, istui vain pyörän päällä. Nyt sentään osaa jo polkea...



Tuulialle paranemista operaatiosta, toivottavasti toipuminen sujuu hyvin ja kaikki tylsät oireet ovat kohta muisto vain!



Jatkan yksinäisen lauantai-illan viettämistä netissä surffaten. Lapset nukahtivat jo, joten täällä on ihanan rauhallista ;-)



Mukavaa viikonlopun jatkoa!



Terhi & kullanmurut

Ja terveisiä sairaslomalta! Pääsin nyt sitten reiluksi viikoksi sairaslomalle, ja sain passituksen pieneen operaatioon ensi viikon alussa. Ei ole samaa tautia kuin viime viikon puolikuntoisuus, tosin tämän oireita oli kyllä jo silloin ilmassa. No, ei ole mitään vakavaa, mutta suhteellisen kivuliasta, joten kipulääkkeillä tässä mennään, ja nyt tuntuu ihan mukavalta ;-) Leikkauksen pitäisi auttaa, ja siitä pitäisi toipuakin suhteellisen nopeasti, joten sinänsä mieliala on ihan korkealla, kun tietää, että kohta helpottaa.



Ihana ilma ulkona! Meillä ei ole mitään suunnitelmia viikonlopuksi, koetan varovasti voinnin sallimissa rajoissa vähän nyppiä kukkamaita ym. pihalla, mutta katsotaan, mitä jaksan. Sinänsä mitään tekemistä ei ole kielletty, mutta tietyt liikkeet ja asennot aiheuttavat kipua, joten se pitää ottaa huomioon. Mutta ulkoilla siis meinataan.



Muuten ei mitään ihmeellistä. Arki rullaa ihan mukavasti, lapsetkin ovat suhteellisen kilttejä, mitä nyt pientä tappelua ja muuta normaalia...



Lopettelen, kun ei ole muuta asiaa... Käykäähän kirjoittelemassa!



Terhi&muksut

Sain just etätehtävät tehtyä, joten nyt voi hyvillä mielin aloitella viikonlopun viettoa kun ei ole yhtään tehtävää roikkumassa. Aamusta kävin kaverin kanssa salilla ja nyt siis istunut tietokoneen äärellä.



Meillä on ihan valtava innostus pyöräilyyn!!Ja ihan pitkiä matkoja poitsu jaksaa polkea. Eilen mentiin muskariin pyörällä, jonne matkaa tulle meiltä n.3-4km... ja tänä aamuna piti hoitoon päästä pyörällä joka samalla suunnalla kuin toi muskarikin...minä sitten poljen joko itse myös pyörällä tai hölkkään/kävelen. Tuleepa kyllä hyvin liikuntaa ja raitista ilmaa!Kohta saa auto kököttää katoksessa ajamattomana kun poika noin innoissaan pyöräilee!



Muuten meillä asuu taas niiiiiin tottelematon ja uhmakas 4- vuotias et huhhuh!!!Harva se päivä jostain asiasta väännetään kättä ja nimenomaan äitin kanssa.Sit kuitenkin äiti on rakas, ja pusutellaan ja halitaan kunnes kohta taas jostain asiasta ajaudutaan törmäyskurssille...



Jep, muuten meidän arkeen ei kuulu ihmeempiä.Taidanpa lähteä päiväkahvin keittoon.



Suohomppeli81

Meillä edessä siivouspäivä. Ikkunat pestään, verhot vaihdetaan, parveke siivotaan ja pestään, pyykkiä narulle monta koneellista, lattian luuttuamista, silittämistä jne jne. Hieno päivä kyllä menee, mutta mie en kestä enään, vaan pakko saada hommat tehtyä! Tokihan koko perhe tähän osallistuu ;)



Miun vointi on tosi hyvä. Oikeastaan vasta perjantai oli sellainen normaali päivä, tikit vielä on, mutta leikkaushaava ei ole enään kipeä. Paino on tippunut ja muutenkin elämä hymyilee. Huomaan nyt jo voivani henkisesti paremmin! Ihana olotila =). Tosin herkistyn nyt taas joka liikkis asiasta, mutta nyt sen takia että kykenen tuntemaan ja näkemään ne asiat, niisk!



Kiitos tulee teillekin, että olen saanut kirjoittaa pahasta olosta niiden oikeilla nimillä, saamatta tuomitsemista tai väheksyntää. Kyllä täällä on mahtava porukka!! HALAA!!!



Pääsimme tosiaan miehen kanssa reissunpäälle. Kotiteollisuus oli mahtava ja tavastia antaa siihen loistavat puitteet. Maalaistyttö helsingissä oli taas pää pyörällä katsomassa ihmisvilinää, muotia, julkkishenkilöitä yms. Muistelin kyllä sitä aikaa kun miekin siellä 3 vuotta asustelin ja moni liike on vielä samalla paikalla. =) Lauantaina pääsin ikeaa, sain sieltä ne mitä menin hakemaankin, sitten malmilla kirppareita. Huonekalujen hinnat on ihan pilvissä, ei tullut mistään tehtyä kauppoja. Harmi, kun se tattari meni sivusuun, mutta toisella kertaan sitten ensin sinne.



Meillä kävi kiinteistövälittäjä arvoimassa mein kodin. Nyt pitäisi tehdä päätös ja myydä tämä alta pois. Kenties sitten pitäs muuttaa hetkeksi vuokralle, kunnes se oikea koti tulee. Luulin päätöksen olevan helppo, kun enhän mie tykkää tästä asunnosta. Mutta eipä ollutkaan..joten luulen että tässä ollaan kenties vielä vuosi pari. Ehkä..mie vaan niin haluun sen saunan.



Vielä Mimmin hampaista. Hitsi, silloin vuosi sitten kun oli tarkastus, saatiin liuta ohjeita, kun Mimmin kiille oli kärsinyt. Nyt vuosi ollaan oltu tosi tarkkoja, pestään aamuin illoin, joka kerta tarkastetaan, aina purkkaa ja pastillii joka välissä katkaisemaan happohyökkäystä..Olin ihan varma, että nyt tarkastuksessa saadaan kehuja ja Mimmin hampaat voi hyvin. Niin pask...marjat, Mimmillä oli ylätakahampaassa alkava reikä!! Siis kyllä olin pettynyt. En mie osaa paremmin niitä tarkastaa ja silti pitäisi. Kaikkensa tehneenä, siellä oli reikä!! No, nyt ollaan vielä tarkempia. Syksyllä sitten uudestaa ja katotaan onko paikkaamiseen aihetta.



Nyt kupponen teetä ja sit hommiin.



Tuulia

tulevasta perheenlisäyksestä! Aivan ihania uutisia!!



Meillä 4-v uhma alkaa olla voitettu. Jennasta on tullut paljon paljon rauhallisempi ja yhteityökykyisempi, kuin mitä oli vielä muutama viikko sitten. Onneksi tuo uhma väistyi sitten aika nopeasti kuitenkin. Oli suht rankaa aikaa.



Enpäs muista kirjoitinko jo aimmin, mutta mun äitiysloma loppui tuossa kuun puolessa välissä. Nyt sitten kituutetaan hoitovapaalla valtavan kodinhoidontuen avustuksella. Voi jestas, että tuo tuki on suorastaan mitätön! Mutta täytyy olla onnellinen, että annetaan kuitenkin mahdollisuus olla lasten kanssa kotona. :)



Mulla yhä edelleen vaan pukkaa sitä vauvakuumetta. Järki kyllä sanoo, että nämä kaksi lasta riittäisi mainiosti, mutta sydän kaipaa vielä yhtä. Onkohan tää vauvakuume jotenkin krooninen tauti. Kaipaako sitä sitten taas yhtä lisää, jos vielä kolmannen saisikin? Kai se raja jossakin täytyy tulla????



Aivan ihanaa kun ilmat on lämmenneet. Ollaan oltu lasten kanssa paljon ulkona. Keinuttu ja laskettu liukumäkeä. Hiekkalaatikkoa pitäisi suurentaa, kun on niin onnettoman pieni. Kyllähän nuo siihen nyt mahtuvat, mutta leikkitila jää kovin pieneksi. Jenna odottaa kovasti, että saisi jo ulos pienen kahluualtaan, että pääsisi "uimaan". Ihan vielä en ole sitä luvannut, vähän lämpöisempi pitäisi vielä olla.



Kai sitä pitää lähteä laittamaan Jennalle lounasta. Matias söi jo hetki sitten ja laitoin pikku-ukon ulos päiväunille. Lounaan jälkeen voisi lähteä vähän haravoimaan.



Marju ja muksut

Toivotan, Hyvää vappua kaikille!



Mie alan tässä pakkailee. Huomenna auto starttaa töitten jälkeen klo 12 kohti luumäkeä!



Palaamisiin sunnuntaina!



Tuulia

Toivottaa korvapuustit

Ollaan oltu ihan kotosalla ja nautittu aurongosta. Aamulla käytiin Vapputorilla! Grillailtu, syöty munkkeja ja tippaleipiä. Siman vaihdon hetki sitten lonkeroon, joten suomen lätkäpeliä odotellessa on hyvä olla valmiina ;-)



ens viikko vielä aika rauhallinen, sitten alkaa olla joka illalle jotain kevätjuhlatms. Juhannuksen jälkeen jään kuuden viikon kesälomalle! Sitä odotellessa........

Täällä sitä on vietetty varsin rauhallista vappua. Olin alkuviikosta operoitavana, nyt olen sitten toipunut. Sairaslomaa on vielä ensi viikkokin, joten toipumista riittää. Hyvin on toipuminen edennyt, ja eilen pystyin jo vaihtamaan kolmiolääkkeet ihan vaan buranaan, joten kivutkaan eivät ole enää pahat. Uskaltauduin jopa juomaan pari lasia viiniä, mutta en kyllä yhtään enempää. Ja nukkumaan menin jo klo 23 maissa. Meillä oli vieraita, jotka sitten isännän kanssa jatkoivat vähän myöhempään, mutta antoivat kyllä tällaiselle puolikuntoiselle anteeksi sen, että en jaksanut oikein valvoa...



Tämä päivä on mennyt lähinnä lepäillessä. Vieraat lähtivät iltapäivällä, ja sen jälkeen on sitten käyty kävelyllä ja maattu sohvalla. Nyt katsellaan sitten Suomen peliä ja surffaillaan netissä...



Täällä siis rauhallista, ja sama tahti jatkuu...



Mukavaa vapunjälkeistä viikonloppua kaikille!



Terhi & sammahtaneet lapset

Mie olen taas saikulla. Siis mie olen aina kipeä ja nyt kyllä alkaa jo masentaakin.Ensin miulla oli mystinen vatsakipu, jota ei saatu selvittyä, sen jälkeen tuli kauhea flunssa. Olin maanantaina pienessä lämmössä töissä, ja sehän oli tietty virhe. Nyt sitten oltu ihan kunnolla kipeenä. Huominen on vielä huili päivä, ehkä perjantaikin->riippuen mikä olo. Maanantaina siivosin yhdet oksutkin töissä, joten kai mie saan vielä senkin taudin..



Huolia muutenkin. Muistanette varmaan viime toukokuulta, kun miun miestä huimasi kovin ja oli sitten ihan ensiavusstakin ja pitkällä sairaslomalla. Nyt oireet palasi. Onneksi meni heti lääkäriin ja sai tosi vahvat lääkkeet ja lähetteen fysikaaliseen.



Lapset on tietty kotona, kun vanhemmatkin ja mie en oikein ole päässyt lepäämään. Mies kun nukkuu lääkkeiden takia lähes koko ajan. Ollaan tehty pääsiäsiaskarteluja ja kävästy ulkonakin. eli melkein sama kuin olisi töissä ;)



Oma mieli tässä huolestuttaa kyllä myös. Mie tiedän, että masennus, paha-olo ja ahdistus johtuu niistä pillereistä ja että kohta helpottaa...mutta silti eilenkin tuntui siltä, että mie voisin vain lähtä enkä koskaan tulis takaisin. Tuntuu, ettei ole mitään tunteita perhettä kohtaan saati että kestäisi heidän kosketustaan. Nämä tuntemuksethan aiheuttaa niitä paniikkikohtauksia, ja eilinen oli kyllä melko rankka päivä. Tänään voin jo paremmin, taas. Mies yrittää ymmärtää, mutta rankkaahan se on, kun tietää miun inhoavan häntä ja lapsia. Siis pahimmillani ollessani. Enhän mie heitä oikeasti inhoa, rakastan eniten maailmassa mutta nämä kohtauspäivät on niin karseita.



Mie ootan sitä tunnetta kun huomaan olevani taas oma iloinen itseni. Olen sen helpotuksen tunteen kokenut ainakin kolmesti ennenkin, siksi tiedän niin tarkkaa mistä tämä kaikki johtuu. Sinne on kuitenkin vielä kolmisen viikkoa aikaa. . Nyt vain päivä kerrallaan.



Iloisempiin aiheisiin. Mimmin juhlat oli siellä maalla lauantaina. Onneksi mummo emännöi, kun mie kurkkukivun ja lämmön takia vain möllötin. Mimmi sai barbeja: kenin, prinsessa ruususen, prinssi filipin ja peukaloliisan. Sitten oli vaatteita, kirjoja, hyppynaru+visti, palloja ja kaulakoru. Niin ja helinäkeiju juttu. Paljon mieluista lelua. Barbit on nyt ihan in.



Neuvola meni ihan ok, Mimmi suoriutui testeistä loistavasti, mutta vain piikki oli se kamala. Miekin sain pitää ihan kunnolla kiinni. Mimmi on 106.6cm ja 18.1kg. Meillä Mimmi ei juuri koneella ole, miusta saa olla vielä elämänsä aikana ihan riittävästi. Sitten vasta kun häntä alkaa kiinnostamaan.. Mimmi mallista kirjoittaa enojen yms nimiä ja osaa kirjoitaa oman nimensä. Mitään muuta ihmeellistä taitoa ei hänelläkään ole.



Moonalla oli neuvola samalla. Vähän myöhäinen 2½v neuvola. Moona oli 94.5cm ja 15.3kg. Hänkin ihan hyvin tehtävistään suoriutui.



Kävi aika hassu juttu tuossa Mimmin syntymäpäivänä. Miehen serkku( jota hän pitää enemmin veljenään) sai samana päivänä vauvan. Tämä miehen serkku on vieläpä Mimmin sylikummi. Kaikista vuoden päivistä "veljekset" teki sitten samana päivänä esikoisensa =). Laskettu olisi heillä ollut vasta 5.4 =)



Jopa tässä paljon juttua, Tosi kiva oli lukea harvemmin kirjoittaneiden juttuja!! Kopsaan tämän vielä tuonne fb:n löpinöihin.



Tuulia

Olipas kurja lukea Tuulian huonosta voinnista. Onneksi olet saamassa oloosi helpotusta. Tiedän, että on helppo sanoa, mutta yritä jaksaa! Huonon päivän jälkeen tule kuitenkin joskus taas hyvä päivä.



Jenna ja Matias kävi silloin pari viikkoa sitten neuvolassa. Jenna teki hienosti kaikki pyydetyt tehtävät. Rokotteen laittaminen meilläkin se hankalin osuus oli. Jenna oli 110 cm pitkä ja painoa 20,9 kg. Jenna osaa myös oman nimensä kirjoittaa ja mallista äiti ja isi. Tosin ässän piirtää välillä vahingossa "kyljelleen".



Matias meillä harjoittelee kovasti konttaamista. Juttelee omia juttujaan, selkeitä sanoja ei vielä ole. Kovin on iloinen poika, suorastaan hymypoika. Ei juuri turhia kitise. Syö hyvin ja nukkuu hyvin. Äärimmäisen helppohoitoinen vauva.



Kyllä on niin ihanaa kun on kevät. Vaikka olenkin talvi-ihmisiä, niin silti odotin jo kovasti kevään tuloa. Toivottavasti lumet sulaa kokonaan pois jo pian ja ilmat lämpenisi. Pääsiäinenkin tulee ihan kohta. Eilen ja tänään askarreltiin Jennan kanssa pajunoksista tosi tosi iso kimppu lattiamaljakkoon. Tuli todella kaunis. Laitettiin paljon höyheniä, helmiä, kukkia ja nauhoja, niin saatiin oikein värikäs ja iloisen näköinen pääsiäismaljakko. Jenna tykkää kovasti askarrella, eikä se mustakaan ole yhtään hullumpaa puuhaa.



Huomenna on Jennan korvien toinen jälkitarkastus putkituksen jälkeen. Samalla reissulla pitäisi käydä ostamassa tytölle uusi polkupyörä. Eiköhän sitä jo kohta päästä taas harjoittelemaan pyörällä ajamista.



Marju ja muksut

Minä täällä perjantaina siis taas - eli vakkariaikaan ;-)



Viikko on ollut aika tiukka, töitä on tullut tehtyä kiitettävästi. Tänään oli ainoa etäpäivä, joten nyt on aika väsynyt olo. Onneksi viikonloppu on aikas leppoisa, huomenna on kummipojan synttärit ja sunnuntaina bodypump, mutta muuta ohjelmaa ei ole. Olisi kyllä pestäviä ikkunoita ja lajiteltavia lastenvaatteita, mutta katsotaan, jaksanko... Ei viitsi stressata...



Ensi viikolla lapset ovat lomalla, minä yritän tehdä töitä. Piti olla itsekin lomalla, mutta ei pysty, kun on niin paljon töitä. Olin jo ehtinyt ilmoittaa lasten hoitopaikkoihin, että eivät ole ensi viikolla hoidossa, joten koetan saada jotain tehtyä, vaikka lapset ovatkin kotona.



Tänään oli Nuutin kouluunlähtökeskustelu. Poika on onneksi kouluvalmis, eikä mitään hälyttävää ole, joten voimme päästää hänet koulutielle. Hirvittää, miten iso meidän pieni esikoinen jo on... Eikä mene aikaakaan, ennen kuin nämä meidän maaliksetkin ovat samassa tilanteessa...



Meillä on vihdoin maanantaina Saanan neuvola. Käyn raportoimassa kuulumiset. Pitää varmaan lahjoa neiti etukäteen sen rokotuksen kanssa (jos annat pistää nätisti, saat lelun...), niin mun ei tarvitse pidellä neitiä kiinni. On meinaan ihan hirveä venkoilija, jos yrittää pitää kiinni...



Tänne ei muuta, joten toivottelen kaikille nyt



Oikein mukavaa viikonloppua!



Terhi & aikoja sitten hiljenneet lapset



Ps. Oottehan muistaneet varata virpomispalkkioita...