"Lapsia arvostaa enemmän jos on ollut vaikeaa saada niitä"

Meidän vauvakerhossa ne, jotka ovat saaneet vauvan tyyliin ekasta kierrosta, ovat olleet ekoina "tuulettumassa" eli baariin piti päästä ja vauva laittaa hoitoon mummille jo nelikuisena.

Itse olen samoin ajatellut, mutta nyt olen sitä mieltä että JOS ON HANKALAA SAADA LAPSIA NIIN ARVOSTAA LASTEN SAAMISTA.

Meidän vauvakerhossa ne, jotka ovat saaneet vauvan tyyliin ekasta kierrosta, ovat olleet ekoina "tuulettumassa" eli baariin piti päästä ja vauva laittaa hoitoon mummille jo nelikuisena.

Ehkäpä se johtuu siitä että niillä jotka ovat joutuneet lapsettomuudesta kärsimään on ollut aikaa kasvaa vanhemmuuteen pitemmän aikaa kuin niillä joilla tärppäsi heti kun raskautta ruvettiin toivomaan. On saatu ja jouduttu elämään kahdestaan miehen kanssa, on saatu ja jouduttu juhlimaan vaikka suurin toive olisi ollut joutua ja saada olla kotona "nalkissa" lapsen kanssa. Tätä kun on niin kauan toivonut niin kun sen lapsen saa niin menojalkaa ei samalla tavalla vipatakaan kuin vanhemmalla joka on tullut raskaaksi tuosta vaan ja jolla ei ehkä ole ollut aikaa niin pohtia mitä se lapsen saaminen tarkoittaakaan koko elämälle.

Meidän vauvakerhossa ne, jotka ovat saaneet vauvan tyyliin ekasta kierrosta, ovat olleet ekoina "tuulettumassa" eli baariin piti päästä ja vauva laittaa hoitoon mummille jo nelikuisena.

ja kertoo että sinä arvostat enemmän lastasi kuin nuo muut? hohhoijaa :). älä koskaan, koskaan luule tietäväsi toisten elämästä tuon perusteella.

nimim. lapsi ekasta kierrosta, olen skitsofreenikon+väkivaltaisen vanhemman lapsi, kokenut pieksemistä ja potkimista, koulukiusattu, mieheni petti minua raskausaikana, vaikka takana 5 avioliittovuotta ja kaiken piti olla hyvin. Sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Älkää koskaan luulko että tiedätte kaiken ihmisestä sen olemuksen perusteella tai jonkun yksittäisen aihepiirin perusteella.

Meidän vauvakerhossa ne, jotka ovat saaneet vauvan tyyliin ekasta kierrosta, ovat olleet ekoina "tuulettumassa" eli baariin piti päästä ja vauva laittaa hoitoon mummille jo nelikuisena.

ja kertoo että sinä arvostat enemmän lastasi kuin nuo muut? hohhoijaa :). älä koskaan, koskaan luule tietäväsi toisten elämästä tuon perusteella. nimim. lapsi ekasta kierrosta, olen skitsofreenikon+väkivaltaisen vanhemman lapsi, kokenut pieksemistä ja potkimista, koulukiusattu, mieheni petti minua raskausaikana, vaikka takana 5 avioliittovuotta ja kaiken piti olla hyvin. Sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Älkää koskaan luulko että tiedätte kaiken ihmisestä sen olemuksen perusteella tai jonkun yksittäisen aihepiirin perusteella.

Lapselle on takuulla parempi sellainen vanhempi (vauva-aikana) joka on kotona kuin sellainen joka on juhlimassa.

Meidän vauvakerhossa ne, jotka ovat saaneet vauvan tyyliin ekasta kierrosta, ovat olleet ekoina "tuulettumassa" eli baariin piti päästä ja vauva laittaa hoitoon mummille jo nelikuisena.

ja kertoo että sinä arvostat enemmän lastasi kuin nuo muut? hohhoijaa :). älä koskaan, koskaan luule tietäväsi toisten elämästä tuon perusteella.

nimim. lapsi ekasta kierrosta, olen skitsofreenikon+väkivaltaisen vanhemman lapsi, kokenut pieksemistä ja potkimista, koulukiusattu, mieheni petti minua raskausaikana, vaikka takana 5 avioliittovuotta ja kaiken piti olla hyvin. Sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Älkää koskaan luulko että tiedätte kaiken ihmisestä sen olemuksen perusteella tai jonkun yksittäisen aihepiirin perusteella.

Kerroin vain oman kokemukseni ja havaintoni asiasta. En ole väittänyt, että arvostaisin enemmän lastani kuin muut omaansa. Enkä kuvittele tietäväni muiden elämästä. Nämä lapsettomien mollaajat voisivat muistaa, että myös lapsettomien elämässä voi olla muitakin traumaattisia kokemuksia.

Nimim. alkoholisti-isän lapsi, pikkuveli kuollut, vakava loukkaantuminen, lapsettomuus, synnytyksen jälkeinen masennus.

Meidän vauvakerhossa ne, jotka ovat saaneet vauvan tyyliin ekasta kierrosta, ovat olleet ekoina "tuulettumassa" eli baariin piti päästä ja vauva laittaa hoitoon mummille jo nelikuisena.

ja kertoo että sinä arvostat enemmän lastasi kuin nuo muut? hohhoijaa :). älä koskaan, koskaan luule tietäväsi toisten elämästä tuon perusteella. nimim. lapsi ekasta kierrosta, olen skitsofreenikon+väkivaltaisen vanhemman lapsi, kokenut pieksemistä ja potkimista, koulukiusattu, mieheni petti minua raskausaikana, vaikka takana 5 avioliittovuotta ja kaiken piti olla hyvin. Sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Älkää koskaan luulko että tiedätte kaiken ihmisestä sen olemuksen perusteella tai jonkun yksittäisen aihepiirin perusteella.

Lapselle on takuulla parempi sellainen vanhempi (vauva-aikana) joka on kotona kuin sellainen joka on juhlimassa.

en puhunut juhlimisesta, vaan siitä että mummi hoitaa. jos kerran vauva-aikana haluaa nukkua rauhassa muutaman tunnin niin että mummo hoitaa, niin sekö kertoo että on huonompi vanhempi kuin joku toinen? minusta ei. oli ihanaa nukkua 6h putkeen siten että mummo antoi pullosta yhden syötön, sitten jaksoi taas pitkään. mutta ehkä jonkun lapsettomuus-höyrypään mielestä tämä on kamalaa.

Meidän vauvakerhossa ne, jotka ovat

nimim. lapsi ekasta kierrosta, olen skitsofreenikon+väkivaltaisen vanhemman lapsi, kokenut pieksemistä ja potkimista, koulukiusattu, mieheni petti minua raskausaikana, vaikka takana 5 avioliittovuotta ja kaiken piti olla hyvin. Sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Älkää koskaan luulko että tiedätte kaiken ihmisestä sen olemuksen perusteella tai jonkun yksittäisen aihepiirin perusteella.

Kerroin vain oman kokemukseni ja havaintoni asiasta. En ole väittänyt, että arvostaisin enemmän lastani kuin muut omaansa. Enkä kuvittele tietäväni muiden elämästä. Nämä lapsettomien mollaajat voisivat muistaa, että myös lapsettomien elämässä voi olla muitakin traumaattisia kokemuksia.

Nimim. alkoholisti-isän lapsi, pikkuveli kuollut, vakava loukkaantuminen, lapsettomuus, synnytyksen jälkeinen masennus.

automaattisesti lapsettomat rakastavat, arvostavat jne. lastaan enemmän kuin ne joilla on helposti tärpännyt. vaikka sekin, jolla on tärpännyt helposti on voinut kaivata lasta 10 vuotta, ennen kuin sopiva mies on löytynyt. ja elämässä voi olla monia muita kriisejä jotka on kasvattanut ja oppinut arvostamaan elämän ihania asioita. minä ainakin olin kiitollinen raskaudestani joka päivä, vaikka tärppäsikin heti.

Meidän vauvakerhossa ne, jotka ovat saaneet vauvan tyyliin ekasta kierrosta, ovat olleet ekoina "tuulettumassa" eli baariin piti päästä ja vauva laittaa hoitoon mummille jo nelikuisena.

ja kertoo että sinä arvostat enemmän lastasi kuin nuo muut? hohhoijaa :). älä koskaan, koskaan luule tietäväsi toisten elämästä tuon perusteella. nimim. lapsi ekasta kierrosta, olen skitsofreenikon+väkivaltaisen vanhemman lapsi, kokenut pieksemistä ja potkimista, koulukiusattu, mieheni petti minua raskausaikana, vaikka takana 5 avioliittovuotta ja kaiken piti olla hyvin. Sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Älkää koskaan luulko että tiedätte kaiken ihmisestä sen olemuksen perusteella tai jonkun yksittäisen aihepiirin perusteella.

Lapselle on takuulla parempi sellainen vanhempi (vauva-aikana) joka on kotona kuin sellainen joka on juhlimassa.

en puhunut juhlimisesta, vaan siitä että mummi hoitaa. jos kerran vauva-aikana haluaa nukkua rauhassa muutaman tunnin niin että mummo hoitaa, niin sekö kertoo että on huonompi vanhempi kuin joku toinen? minusta ei. oli ihanaa nukkua 6h putkeen siten että mummo antoi pullosta yhden syötön, sitten jaksoi taas pitkään. mutta ehkä jonkun lapsettomuus-höyrypään mielestä tämä on kamalaa.

mitään, että univajeen takia vietäisiin vauva hoitoon, vaan BAARITTELUN takia. Ekan ymmärrän, tokaa en, varsinkin jos vauva on vain nelikuinen.

Etää joku luulee voivansa sanoa rakastavansa lastaan enemmän kuin toinen. Oli lapsi helposti tai vaikeasti saatu niin en usko sen vaikuttavan lapsen rakastamiseen. Uskon, että lapsettomuudesta kärsinyt osaa olla kiitollisempi RASKAUDESTAAN, mutta että automaattisesti rakastaisi enemmän...



Enkä myöskään hyväksy väitettä että helposti raskautuneet olisivat ekoina baarissa. Itsellä esikoinen tärppäsi helposti, ja on ollut hoidossa tasan kerran - mummi hoiti häntä kolme tuntia kun olimme mieheni kanssa kaksistaan saunassa. Poika oli tuolloin 1v4kk, nyt 1v8kk. Toinen tulossa (yllätysvauva) ja yhtä lailla hänen synnyttyään lapset tulevat olemaan tärkeintä elämässämme ja aiomme edelleen kituuttaa yht n.1200€ kuukausituloillamme siihen asti että molemmat lapset ovat vähintään 3-vuotiaita. Sitä ennen joutuvat yksin korkeintaan päiväkerhoon ja 2v täytettyään ehkä yhden yön hoitoon.



Nimim. Olemme saaneet lapsemme helposti JA rakastamme heitä yli kaiken ja heidän etunsa tulee ensimmäisenä kaikissa valinnoissamme.

Itsekkin tekisi ehkä hieman mieli silmiäni pyöräyttää jos tuollaisen kommentin kuulisin.. Mutta lapsettomuus on varmasti niin rankkaa että me helposti raskautuvat emme voi sitä kuvitellakkaan. Kerrankos tällainen tyhmempikin kommentti ilmoille kajahtaa, mielestäni ei ole kovin vaarallista.

tämä menee taas tällaiseksi "en ole ollut yhtään yötä erossa lapsestani, ennen kuin hän meni inttiin" -keskusteluksi.



On tämä äitiys vittu hankalaa.

Minä olen kaksi lastani saanut aluilleen ensimmäisestä kierrosta eli heti kuin mahdollista. Silti koko raskausajan oli äärimmäisen kiitollinen raskaudesta ja ihmeissäni elämän ihmeestä sisälläni. Millään tavalla en olisi voinut enempää olla kiitollinen.



Molemmista lapsistani olen myös jokainen ilta äärimmäisen kiitollinen ja jopa hämmästälen kuinka onnekas olen ollutkaan. Mitenkään en tekisi tätä toisin, olisin saanut lapseni näin tai sitten hoidoilla.



MUTTA toisaalta olen kokenut suuria menetyksiä elämässäni. Erittäin läheisiä perheenjäseniäni on kuollut ja ehkä jo siitä syystä olen osannut arvostaa pelkästään raskautta äärettömän paljon. Ensimmäinen lapseni syntyi keskosena ja joutui teho-osastolle heti synnyttyään ja ehkä myös tuo kokemus on vahvistanut kiitollisuuttani lapsistani. En usko, että lapsettomuuskaan on sama kuin pelätä vastasyntyneen lapsensa hengen puolesta....sitä en soiis kenellekään!



Joten yhteenvetona olisin vain halunnut sano, että älkää olettako mitään, tietämättä kuitenkaan ihmisen taustoista ja elämästä yhtään sen enempää!!! Monelle helposti raskautuvalle voi olla suuri suuri ihme tulla raskaaksi! Ja vielä suurempi ihme tulla äidiksi.

kun onnesta itkin ensimmäiset 3kk toisesta kierrosta syntynyt tyttövauva sylissä, olisin varmasti pistänyt välit häneen poikki lopullisesti.



Kyllä minusta loukkaannuit aivan aiheesta, lapsettomat tai vaikeasti raskautuvat käyttäytyvät usein kuin heidän lapsettomuutensa olisi maailman suurin onnettomuus.

pitkästä lapsettomuusajasta kärsineitä äitejä, jotka lapsen synnyttyä ovatkin pettyneet siihen äitiyteen. Kaikki ovat jääneet yksilapsisiksi perheiksi, ja ero on tulut useampaan parin vuodne kuluttua.



Ja siis äidit itse ovat ääneen voivotelleet sitähukkaan heitettyä aikaa, milloin ovat murehtineet lapsen perään, koska arki onkin ollut vallan muuta kuin kuvittelivat.

tämä menee taas tällaiseksi "en ole ollut yhtään yötä erossa lapsestani, ennen kuin hän meni inttiin" -keskusteluksi.

On tämä äitiys vittu hankalaa.

(Mikäli tuo oli suunnattu minulle?) Kirjoitin tänne sen, etten ole ollut paljoa yhtään erossa lapsestani vaikka tulin helposti raskaaksi koska jossain aiemmassa viestissä kehdattiin väittää että helposti raskautuvat lähtevät baariin kun vauvat ovat pieniä. Vastasin sen minkä tiesin - niin ei ole ainakaan meillä.

eivät ollenkaan siedä lapsen itkua ja ovat sanoneet ihan suoraan etteivät pidä vauvoistaan :(

Silti väittävät olevansa parempia äitejä kuin ne jotka raskautuvat helposti.

pitkästä lapsettomuusajasta kärsineitä äitejä, jotka lapsen synnyttyä ovatkin pettyneet siihen äitiyteen. Kaikki ovat jääneet yksilapsisiksi perheiksi, ja ero on tulut useampaan parin vuodne kuluttua.

Ja siis äidit itse ovat ääneen voivotelleet sitähukkaan heitettyä aikaa, milloin ovat murehtineet lapsen perään, koska arki onkin ollut vallan muuta kuin kuvittelivat.

että siitä se onni urkenee kun vauva saadaan. Kun arki on kaikkea muuta kuin auringoista söpöstelyä ja muikistelua (voi olla koliikkia tai muita sairauksia tai vaativa vauva) niin niistä ihanista kuvitelmista rysähtää äkkiä alas. Tosin tietysti tänmä voi koskea ihan niitäkin äitejä jotka ovat tulleet helposti raskaaksi..

eivät ollenkaan siedä lapsen itkua ja ovat sanoneet ihan suoraan etteivät pidä vauvoistaan :(

Silti väittävät olevansa parempia äitejä kuin ne jotka raskautuvat helposti.

Kuinka monta kertaa ap raskausaikana laitoit silmäsi kiinni ja kiitit mitä lie korkeampaa tahoa että juuri sinä olet saanut tulla raskaaksi. Että juuri sinulle on suotu tämä ihme ja onni että saat lapsen. Ja olet tiennyt että yhtä hyvin olisi voinut käydä niin ettet koskaan olisi tullut raskaaksi. Epäilen että et koskaan koska sinä olet tullut helposti raskaaksi joten siinä ei ole ollut sinulle mitään sen ihmeempää. Tokihan olet silti tietenkin lastasi odottanut mutta tuskin olet ollut nöyrän kiitollinen siitä että olet ylipäätään tullut raskaaksi.

Ja se on ihan ok. Ei sinun olekaan pitänyt ajatella niin koska sinulla ei ole ollut siihen syytä. Jollain toisella on.

Ettäs kehtaat esiintyä nöyryyden perikuvana ja tulla heittelemään arvioitasi toisten äitien kiitollisuudesta! Noin katkerat ajatukset kannattaisi pitää ominaan, eikä kuvitella tietävänsä mitä muut ajattelevat. Jokainen raskaus on odottajalle ihme, oli se sitten alkanut miten tahansa. Törkeää väittää, että jollekin siinä ei olisi mitään "sen ihmeempää".

Ei ollut suunnattu sinulle! Totesin vain, että äitiys on vaikeaa (voimasanalla vahvistettuna). Ei pelkästään oman pään sisällä, vaan myös muun perheen ja suvun sisällä ja siihen päälle ympäristön paineet. =) Hyvä äiti olet lapsillesi. Ja niin olen minäkin omilleni. Todella huonot äidit ovat oma lukunsa mutta jotkut haluavat leimata lähes jokaisen huonoksi, ellei todella huonoksi, äidiksi.