Kertooko aikuisen ihmisen mahdottoman sotkuinen koti lähes

Vierailija kirjoitti:

Älkää odottako vieraita kylään sillä on todella vastenmielistä mennä semmoseen sikolättiin, jos vielä meinaa kahvit keittää, mietityttää, että onkohan astiat puhtaat.

Kyllä se on sairaus jos ei viitsi siivota ja väittää, että viihtyy siellä. Sekin joka väitti veljensä olevan ihan ookoo ja varakas - hehheh, miksei palkkaa siivoojaa.

Kyllä minä luokittelen ihmiset juuri siisteyden perusteella, se kertoo paljon arvomaailmasta muuallakin kun kotona on siistiä, hoitaa muutkin asiat kunnolla.

Yleensä nämä sottapytyt eivät lajittele jätteitä, käyttävät likaisia vaatteita monta päivää ja kuvittelevat ettei kukaan haista sitä, juuri jouduin kävelemään tällaisen haisevan tyypin läheltä ja kaupassa haistaa likaisen ihmisen.

Älkää koettako keksiä sitä sille, että ette viitsi siivota.

Tiedän yhdenkin tyypin joka valittaa kun ei ihmiset käy kylässä ja itseäni ei ainakaan huvita mennä sinne sikolättiin "nauttimaan vieraanvairaisuudesta".

 

 

[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 14:49"]

[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 14:45"]

Kyllä mulla mielestäni on kaikki hyvin, on vaan muuta, parempaa tekemistä kuin siivoaminen.

Miksi pitää ylipäätänsä tunkea tyrkyttämään apuaan toiselle jos toinen on tyytyväinen kodissaan? Yhtä hirveää kuin liinavaatekomeroa tarkastava anoppi joka valittaa mankeloimattomista lakanoista ja painostaa mankelinostoon jotta voisimme mankeloida lakanat hänen mielikseen. Hän ei edes nuku lakanoissamme!

Että miksi ei palkkaa siivoojaa? Siinähän se selvästi sanottiin, että siisteys ei vaan kiinnosta. Ei minuakaan. Yksityisyys sen sijaan on tärkeää, en tod halua vieraita ihmisiä (kuten siivoojaa) kotiini.

Entäs sellainen joka siivoaa mutta ei jaksa siihen tahtiin, kun toiset sotkevat. Ei pidä siivoamisesta vaan se on velvollisuus.

Mitä tehdä? Asun yksin omakotitalossa ja siiiivoan koko ajan ja hyvin. Kuitenkin kun eilen aamulla pesin lattiat, illalla kuivuneita koivunlehtiä, epämääräisiä lehdenvälistä pudonneita Tilaa nyt -esitteitä, sohvalla laskuja, kiikarit pöydällä, epämääräinen naularasia ovensuussa, kaulahuivi tuolin kaarmilla, puhdas kahvikuppi asetteineen pöydällä (ei auta yhtään että Wegwoodin posliinia), rapaiset syksynlehtiset kengät eteisessä, toiset kuraiset kumisaappaat eteisessä, puulaatikko auki kun hain polttopuita (tulee talvi), iltamyöhäisen puidenkannon takia lattialla pieni risu, koivun haituvaisia tuohenhöyheniä siellä täällä, pöytäliinassa kuivuneita tomaatinsiemeniä (vaihdettu puhdas Marimekon Bottna-pöytäliina 26 tuntia sitten).

Okei, vieraat kävivät (imperfekti) ja tulevat käymään (futuuri). Koti sotkeutuu. Minulla on vierasvessa ja pesen sen katosta lattiaan aina kun vieraat lähtevät.

Kuvastokauniit kodit ovat vääristyneitä. Toki tästä ei ollut kyse tässä ketjussa, mutta yksi ihminen sanoi käytyäni minulla: Oletko käynyt Annella - sielläkään ei ole niin siistiä.

Olin tavattoman loukkaantunut, koska käytän aikaa siivoukseen joka päivä paljon.

Vierailija kirjoitti:

On se varmaan jotain saamattomuutta ainakin, kukapa viihtyisi lian ja sotkun keskellä muka paremmin kuin puhtaassa kodissa jos on normaali ihminen... Ei nyt joku perussiisteys edes vaadi paljon, on vähän omituista jos aikuista ihmistä ei sellainenkaan jaksa kiinnostaa.

Kukapa viihtyisi niin.. vai olisikohan se niin että hinta on liian suuri. Minä viihtyisin paljussa vaikka joka ilta, mutta sen vaatima työ on liikaa.

Vierailija kirjoitti:

aina jostain mielenterveydellisestä ongelmasta? Vai voiko olla pelkkää elämänhallinnan ja ajankäytön ongelmaa? Onko teillä kokemusta lähipiirissä ihmisestä, joka ei huolehdi kotinsa perussiisteydestä? Ja nyt ei ole kyseessä mikään tavallinen pieni epäjärjestys kuten pientä pölyisyyttä ja vaatepino jossakin, vaan ihan kaameasta yhden ihmisen huushollin sekaisuudesta, puhtaat ja likaiset vaatteet sekaisin, tyhjät pullot ja tulleet lehdet viemättä kuukausitolkulla, siis kaikki ihan totaalisessa sotkussa. Miten tällaista ihmistä voisi auttaa ilman että hän ottaa nokkiinsa?

Se että AP vatvoo tällaisia asioita kertoon enemmän ap:n mielentilasta kuin jostain random vapaan elämäntyylin omaavasta henkilöstä.

Kodin siisteys ja järjestys korreloi suoraan henkilön fyysisiin ja psyykkisiin ominaisuuksiin. Välttelen viimeiseen asti sotkuisia ihmisiä.

Jotenkin tuntuu, että täällä ei ehkä osa vastaajista ihan käsittänyt, minkä mittakaavan epäjärjestystä ap tarkoittaa. Mikä ei sinänsä ole ihme, koska jos sellaista kämppää ei ole nähnyt ja kokenut, ei se vaan ole mielikuvituksen avullakaan tajuttavissa. Eli kyse ei liene sellaisesta epäjärjestelmällisyydestä, vaatekasoista ja kuukauden Hesareista pinossa, missä luultavasti valtaosa näistä ”itsekin asun epäsiististi” vastaajista asuu. Vaan sellaisesta oikeasta totaalikaaoksesta, jossa roskat on viemättä vuosien ajalta, hesareita ja muita ei ole viety kolmeen vuoteen mihinkään, vaan pinojen alimmat alkavat jo hapertua vahuuttaan, vaatekasojen alta löytyy muumioitunutta ruokaa ja tyhjiä ja puolityhjiä ruokapakkauksia, likaiset vaatteet eivät ole vain likaisia, vaan niihin on imeytynyt jotain epämääräistä, jota ei halua alkaa edes arvailla, osaan huoneista ei kaaokselta enää sekaan mahdu, lattia on osin tunnistamattoman tahman peitossa jne. Tällöin kyse ei ole enää siitä, että sattuu nyt olemaan vain vähän epäsiistimpi tyyppi, jota ei jaksa kiinnostaa siivous, vaan jotain on perustavanlaatuisesti hätänä.

Se, miten tuossa pystyy auttamaan, onkin sitten eri asia, sillä nämä ihmiset kyllä tiedostavat tilanteen, eivätkä halua päästää ketään katsomaankaan, saati koskemaan, vaan yrittävät selitellä asioita jotenkin. Itse olen kaksi tällaista kaaoskämppää siivonnut. Taktiikka oli se, että jääräpäisen ystävällisesti vaan ryhdyimme hommiin ja kieltäydyimme kuuntelemasta mitään vastalauseita. Hankittiin peräkärry lainaan, jätesäkkejä, siivousvälineet, kerrottiin, koska tullaan ja mitä tehdään ja sitten vaan hoidettiin homma, vaikka välillä meinasi usko loppua ja itku tulla. Toista kämppää siivottiin viikko, toista neljä päivää. Molemmissa tapauksissa asukas itse siis aktiivisesti otti osaa siivoukseen, kun homma alkuun saatiin. Ensimmäisen asukin tiedän tämän projektin seurauksena saaneen tilanteen hallintaan ja asuu nykyään todella nätiksi laitetussa, normaalisiistissä kämpässä ja on muutenkin tasapainossa. Toisen kohdalla tapaus on sen verran tuore, että lopputuloksesta ei voi vielä sanoa, mutta tällä hetkellä tilanteensa näyttää ainakin paremmalta.

Meillä on kotipaikalla jäätävän paskasta. Nyt en siis liioittele vaan ihan oikeasti meillä on kotona rikkinäisiä ja likaista, jotain jopa 80-luvun puolelta tavaroita ja lehtiä ym. Muistan lapsuudessa kun aloin ymmärtää että jossain voi oikeasti olla puhdasta ja viihtyisää, häpesin kotia niin paljon. Vielä aikuisenakin vituttaa mennä käymään siellä, monet kerrat yritin itse siivota ja sisarukset myös . Ja puhua, käskeä, huutaa... Kaikkea kokeillut että pitäis osata siivota vaan kun ei. Jotkut on vaan likaisia, enkä oikein osaa sanoa mikä tässä tapauksessa voisi olla syy. Lisäten vielä että jos jotain asensivat niin sitäkään ei voi tehdä huolellisesti vaan sinne päin. Vähän niinku asentaa uuden ikkunan nii rumasti vaan siihen seinään ja kaikki asiat lerpattamaan.

Kyse on laiskuudesta. Mieheni ei yksinkertaisesti saa astioita tiskikoneeseen, lehtiä lattialta jne. ja minä olen oppinut ajattelemaan, että se ei haittaa. Aina välillä mies saa hirveän siivouskohtauksen ja vaatii minua siivoamaan kanssaan ja minä katson häntä ihmeissäni: ei täällä ole mitään minun pöydälle jättämääni, kyllä ne on sun kaikki!

Meillä on 2 siistiä tilaa (huoneeni ja wc-tilani) ja monta sotkuista, koska en suostu miehen puolesta siivoamaan. Hänestä se on todella kummallista, miksi hän ei saisi elää kuten haluaa ja minä siivoaisin, kun en enää kestä sotkuja.

Sekaisuus ja likaisuus ovat eri asioita. Siinä vaiheessa kun ihmisen elinympäristö on aivan suunnattoman likainen, tyyliin mätänevää jätettä ympäriinsä ja eritteitä ties missä, niin kyllähän siinä jonkinlaisesta psyykkisestä häiriöstä täytyy olla kyse. Jotkut ihmiset (yleensä nämä ovat miehiä) toki vain ovat ihan hirveän epähygieenisiä vaikka ovat aivan järjissään, kamalaahan sekin kyllä on, mutta jossain menee siinäkin se raja jossa voidaan sanoa, että henkilö ei ole enää normaalissa psyykkisessä tilassa. Mielenterveysongelmien lisäksi yleinen syy siihen ovat päihteet.

Pyytäkää sitä ammattilaista (Auri Kananen) siivoamaan, jos itse ette kykene syystä tai toisesta. Hän rakastaa siivousta ja kuulemma mitä sotkuisempaa sen parempi. Hän tekee siivouksen ILMAISEKSI.

Vierailija kirjoitti:

Sekaisuus ja likaisuus ovat eri asioita. Siinä vaiheessa kun ihmisen elinympäristö on aivan suunnattoman likainen, tyyliin mätänevää jätettä ympäriinsä ja eritteitä ties missä, niin kyllähän siinä jonkinlaisesta psyykkisestä häiriöstä täytyy olla kyse. Jotkut ihmiset (yleensä nämä ovat miehiä) toki vain ovat ihan hirveän epähygieenisiä vaikka ovat aivan järjissään, kamalaahan sekin kyllä on, mutta jossain menee siinäkin se raja jossa voidaan sanoa, että henkilö ei ole enää normaalissa psyykkisessä tilassa. Mielenterveysongelmien lisäksi yleinen syy siihen ovat päihteet.

Näihän se menee. Paitsi, että se koskee kuitenkin molempia sukupuolia. Meistä toki jokainen päättää itse/perhe sen oman siisteystason. Hamstraajat oma kenrensä,. mielenterveys ym.  Löytyy myös miehiä/naisia  ilman sen kummepaa.

Kertoohan se. Sotkuinen ympäristö kertoo sotkusta pään sisällä. Sitä se ei kerro, kumpi oli ensin: pään sisäinen vai sen ulkopuolinen sotku. Joka tapauksessa siivoaminen parantaa myös pään hyvinvointia.

Miksi tuhlata energiaa siivoukseen jos epäsiisteys ei häiritse?

Jos ihmistä itseään ei sotkuisuus haittaa, mitään ongelmaa ei olekaan. Ongelma on muilla. Jokainen saa kodissaan elää niinkuin haluaa.

Joillain varmaan kertoo ja joillain ei. Itse olen masentunut, en jaksa siivota eikä toisaalta edes tarvitse kun ei kukaan käy kuitenkaan luonani. Jos olisi joku remontti yms. niin sitten siivoaisin. Ja sittenkin tulee siivoiltua kun alkaa käydä vaikeaksi löytää tavaroita asunnosta.

Terveisin Naispelko29

Siivoan vain silloin kun nainen on tulossa käymään. Mitä järkeä siivota, jos asuu yksin eikä kukaan ole tulossa käymään?

Kotini on kyllä siisti, siinä merkityksessä että on puhdasta. Mutta sotkuinen siinä merkityksessä, että on paljon tavaraa, eikä tyhjää tasoa missään. Ei ole mitään mt- eikä muuta ongelmaa, kuin vain ihan järjetön kiire ja väsymys. Kuvittelin, että jotenkin ehdin opiskella kokopäivätyön ohella. Työ ja koulu kyllä menevät hyvin, mutta koti kärsii. En kerta kaikkiaan ehdi lajitella ja järjestää, tavarat kasaantuvat ja se ahdistaa itseänikin. Välillä saan järjesteltyä, kohta on taas saman näköistä. Pitäisi karsia tavaraa, mutta siihen lajitteluun ja myymiseen ei ole nyt yhtään aikaa. Odotan joutilasta hetkeä, mutta sellaisen sattuessa ei jaksa kuin nukkua.

Seitsemän vuotta asuin naisen kanssa, kuka ei tykännyt siivoamisesta! Muutettiin aika nopeasti yhteen ja lapsi syntyi melkein heti yhteenmuuton jälkeen! 

Jos oisin tiennyt, ennen lasten syntymää, ni en olisi mennyt hänen kanssaan naimisiin! 

Kun siellä siivosin, ni asunto näytti jo illalla siltä, ettei siellä ole koskaan siivottu!

Nalkutti kyllä epäsiisteydestä, mutta itse ei koskaan siivonnut niin, että koko kämppä olisi ollut siisti. 

Kun valitun sotkuisuudesta, ni se oli vittuilua ja olin itsekäs, ilman empatiaa ja se paha ihminen!

Semmoisen ihmisen kanssa en halua enää asua!

Tunteet kuoli häneen ja muutettiin erilleen!

Asutaan pikkupaikalla, joten yhteydenpito valitettavasti jatkuu, vaikka en haluis!! 

Jospa on vain laiskuutta?