Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Näin itseni peilistä ja järkytyin
19.04.2026 |
Olen muuten etätyöläinen, mutta huomenna pitää mennä ihmisten ilmoille. Aloin miettiä pukeutumista ja sovittaa vaatteita ja kauhistuin huomatessani, miten paljon olen lihonut talven aikana. Kyllähän naama on näyttänyt kylppärin peilissä jossain määrin turvonneelta ja jotkut vaatteet ovat alkaneet tuntua kireiltä eivätkä kaikki istuma-asennot ole olleet enää mukavia ja olenkin välillä tehnyt töitä selälläni maaten, mutta kuukausiin ei ole tarvinnut miettiä pukeutumista. Kauppareissuja teen vain vähän, koska tilaan paljon tänne kotiin, ja kaupoissa käyntiä varten minulla on arkiset vakiovaatteet. Vasta tänään vaatekaappeja penkoessani tajusin, miten moni vaate ei enää sovi minulle ja miltä näytän kokovartalopeilissä kirkkaassa valaistuksessa. Olen järkyttynyt, kauhuissani. Miten ikinä kehtaan mennä toisten eteen huomenna? Harvoista päälle vielä mahtuvista eikä liikaa kiristävistä vaatteista ei edes saa aikaiseksi mitään yhtenäistä kokonaisuutta. Minua hävettää ja itkettää. Ymmärrän kyllä, että minun pitää alkaa laihduttaa, mutta huomiseksi en ehdi tiputtaa grammaakaan.
Kommentit (8)
Mä tiesin lihoneeni ja menin siksi ostamaan jotain uutta päällepantavaa mutta se näky sovituskopin peilissä oli jotain niin järkkyä etten mä voinut ostaa yhtään mitään. En edes sovittanut kaikkia niitä vaatteita vaan puin omat takaisin hammasta purren ja itkin vasta kun pääsin ulos koko kauppakeskuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen tuskasi ja otan osaa! Itse laitoin kevättakin päälle, oli hieman pienehkön tuntuinen ja kun menin bussiin ja istuin, koko vetoketju aukes kivojen äänien kera.
Vähiten kiristävää ja siisteintä ylle. Huivi tms asuste lisäksi, väljä yläosa.
Ja ryhdikäs fiilis, niin yksi päivä sujuu hyvin. Sen jälkeen pieni vaatekaapin sekä elämäntapojen päivitys.
Vierailija kirjoitti:
Mä tiesin lihoneeni ja menin siksi ostamaan jotain uutta päällepantavaa mutta se näky sovituskopin peilissä oli jotain niin järkkyä etten mä voinut ostaa yhtään mitään. En edes sovittanut kaikkia niitä vaatteita vaan puin omat takaisin hammasta purren ja itkin vasta kun pääsin ulos koko kauppakeskuksesta.
Ne peilit tekee pari kiloa lisää ja loisteputket saa ihosta sairaan näköisen. Ei kannata pelästyä.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen tuskasi ja otan osaa! Itse laitoin kevättakin päälle, oli hieman pienehkön tuntuinen ja kun menin bussiin ja istuin, koko vetoketju aukes kivojen äänien kera.
Vähän vastaava mutta takki tuntui etenkin hartioista vähän tiukalta mutta vähän siinä jumppasin ja sitten se olikin yhtäkkiä ihan yhtä mukava kuin ennenkin. Ajattelin vaan että jäi varmaan välikerros vaan jotenkin mykkyrälle ekaksi ja pyörin sitten koko päivän ties missä menossa kunnes kotiin tultuani tajusin takin olevan auki miltei koko pituudeltaan keskeltä takaa. Siinä siis ei edes ole mitään saumaa vaan se kangas oli revennyt hartioista alaspäin. En edes tajua miten tuo oli mahdollista vaikka ei se mitään paksua kangasta ollutkaan. Eikä auttanut edes vuori kun sekin oli vaan sellainen osavuori just siinä hartia-alueella eli iloisesti paistoi välikerros kaikille..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Tiedän tunteen vaikka mulle kävikin niin, etten edes tunnistanut itseäni kun itseni yllätysheijastuksena näin.