Onko kotiäiti mielestäsi työtön???

koska hänhän hoitaa lapsia osa-aikaisesti.

mutta työtä hänellä on järkyttävän paljon, mutta siitä ei makseta palkkaa. Simppeliä

Eli työ on työtä vain jos sitä tekee kokopäiväisesti?

Eli esim. Opettaja, joka iltaisin siivoaa siivousfirmassamaksaakseen laskunsa, käy vain yhdessä työssä?

Tämä termeistä. Vai miksikä sitten kutsuttaisiin työtä vieroksuvaa lapsetonta esmes sossun luukulla ramppaavaa? Kyllä hänkin on työtön, vaikka ei työtä haekaan.



Mutta termeistä huolimatta kunnioitan ap:n hienoa ratkaisua.

Johtuen siitä, että nämä ovat vahvasti arvolatautuneita sanoja!



Halutaan sitä tai ei, sanalla työtön on negatiivinen lataus. Ihminen on epäonnistunut elättämään itseään ja on työttömänä yhteiskunnan tukema ja ylläpitämä. Kotiäitiys on elämäntapavalinta ja perheen sisäinen asia. Siksi kotiäidin leimaaminen työttömäksi on väärin.



Mua kummastuttaa muiden naisten tarve mollata sitä, että joku on vapaaehtoisesti kotona lastensa kanssa. Eikä edes kuluta siihen yhteiskunnan varoja.

hoitaa kotona lapsia = kotiäiti eli on työtä! Minun mielestä on työtä!!!!!!!!!

Voin minäkin väittää, että koska siivoa kotona, en ole työtön.

Olen samaa mieltä että olet sananmukaisesti työtön.

Olet kuitenkin mielestäni itse siinä ennakkoluuloinen, että pidät työttömyyttä automaattisesti leimaavana ja henkilöä väheksyvänä terminä.

Iso osa työttömistä haluaa itse oikeasti töihin ja on jäänyt ilman omaa syytään työttömäksi. Osa on työtön niin halutessaan.

Kunnioitan valintaasi ja olen iloinen, että saat kaiken tarvitsemasi kotona tehdyistä askareista.

En kuitenkaan nostaisi kotiäiteyttä jalustalle, niin kuin mielestäni sinä teet, erotellessi itsesi paremmaksi kuin muut "työttömät". Sinulla on vain erilainen peruste olla työtön.

Suurin osa naisista kuitenkin suoriutuu samoista askareista kuin sinä, muun työn lisäksi.

joka koki kotona olon huomattavasti helpommaksi, (kaksi lasta), kuin töissäkäynnin ja kodin yhteensovittamisen. Nostan kyllä hattua niille perheille silti, ketkä pystyvät varallisesti ja myös henkisesti siihen valintaan. Olisin itsekkin kotiin ehdottomasti halunnut jäädä, työttömäksi tai ei, kotiäidiksi tai rouvaksi tai ihan kuinka kukakin haluaa sitä kutsua. Minua ei määritykset tai arvostukset ole millään muotoa häirinneet. Arvoni tiesin kyllä kotona ollessani omilta kullannupuiltani. Sairaidenlasten kanssa kyllä varmasti on kotona rankempaa, mutta meillä on kaksi perustyytyväistä, rauhallista lasta, joten kotona oli tosi hyvä olla. "Työtä" kaksi määrin vähemmän kuin nyt töissä ollessa ja aikaa kaksin verroin enemmän. Nämä varmasti ovat sellaisia ikuisuuskysymyksiä: toinen kokee toisin ja toinen toisin. Perheet myös elävät eritavalla. Kun olin kotona, me myös matkustimme lasten kanssa kolmin huomattavasti enemmän, kun eihän nyt ole aikaa mihinkään. Elämä oli paljon huolettomampaa, paitsi rahallisesti. Yksi syy, miksi töihin läksin oli raha, mutta toinen oli se, että kahden lapsen kanssa minulla oli pitkä aika, eikä lisää perhettä kuulunut. Ensin otin tuttavieni kaksi lasta kotiini hoidettavaksi omieni lisäksi, mutta kun he eivät enää hoitoa tarvinneet, hain ansiotyöhön sanan sinäisessä merkityksessä. Nyt tuntuu, että olisimpa kotona pysynyt ja olisimmepa jollain rahallisesti kitkutelleet, sillä tämä on todella huomattavasti raskaampaa näin. Toivottavasti saan vielä joskus nauttia kotona olosta, sillä minä todella niin tein ja siksi se ei varmaan työltä tuntunutkaan. Oli vapaus tehdä mitä vaan lasten kanssa, kun aikaa oli niin paljon! Lapset ovat meillä syntyneet ihan lähekkäin, joten kun vauva-ajasta pääsi, he kyllä seurustelivat hyvin keskenään. Tykkäsin kyllä tuosta vauva-ajastakin, joten ei senpuoleenkaan mitään motkottamista ole. Jokainen taplaa tyylillään ja mitäs me toisten sanomisista välitetään! Antaa toisten tehdä rauhassa kuten tykkäävät!

mutta ongelma on siinä jos nostaa itsensä muiden yläpuolelle, esim. työttömien.

Mielestäni on jokaisen oma asia muuten onko lasten kanssa kotona tai ei.

mutta sittenpä sellaiset, joilla on myös se oikea työpaikka ovat töissä lisäksi siellä työpaikassa JA kotona. Kotiäiti on vain kotona. Käsi sydämelle, kotiäidit. Kuinka moni teistä on edes kokeillut käydä työssä ja hoitaa sitten työpäivän jälkeen kotia???

Millainen on teidän iltanne? Kokeilkaapa joskus ihan huviksenne, että teette KAIKKI kotityöt viikon ajan vasta illalla: käytte kaupassa, maksatte laskut, tankkaatte auton, teette ruoan, katatte aamupala-astiat illalla valmiiksi, pesette pyykit, laitatte ne kuivumaan, täytätte ja tyhjennätte astianpesukoneet, teette mahdollisest seuraavaksi päiväksi ruoat myös, jos potkua riittää. Ja sitten vielä olette lasten kanssa ja nipistätte jostain sitä omaa aikaa. Viitenä päivänä viikossa sama ruljanssi. Ehkä yhtenä päivänä vielä jokin lapsen harrastus, kuten muskari.

Minä olen kohta jäämässä taas äitiyslomalle, ja kyllä jo innolla odotan sitä, että pääsen tekemään kotitöitä jo PÄIVÄLLÄ. Minun suustani ei kyllä tule kuulumaan yhtään marinaa siitä, että kuinka vaikeaa se kotiäidin elämä on... Kun oikeasti se on naurettavan helppoa - koko päivä aika tehdä niitä hommia!

Jos olette eri mieltä, kokeilkaa huviksenne edes tuo viikko, miten paljon jää omaa aikaa jos teette kaiken illalla klo 17 jälkeen vasta. Kyllä taas työssä käytyään ja kotia hoidettuaan taas osaa arvostaa sitä, kuinka sitä loppujen lopuksi kotona ollessa sitä aikaa on ihan älyttömän paljon!

Mutta jos ei ole ollut muuta kuin siellä kotona, ymmärtäähän sen, että se on sitten rankkaa, kun ei ole sitä vertailukohdetta...

Onko työtön joku v****nluuserir******iin verrattava haukkumasana mielestäsi?

Siis on KOTIÄITI = TYÖTÖN muidenkin mielestä?

Tais olla aikamoinen lipsahdus, koska olen ollut kotiäitinä jo vuodesta 2000. Mitenkähän on onnistunut pitää p-maisen mielipiteensä omanaan näin kauan?

!

Jos vuosina 2000 - 2008 on ollut pitkäaikaistyötön, niin ei sitä kyllä penaalin terävinkään kynä ole.

Kotiäiti on vain kotona. Käsi sydämelle, kotiäidit. Kuinka moni teistä on edes kokeillut käydä työssä ja hoitaa sitten työpäivän jälkeen kotia???

Että kotiäidit ovat naisia, jotka eivät ole ikinä edes käyneet töissä, loisivat vaan kotona jne. Ensinnäkin kotiäidit on aika monimuotoinen ryhmä ihmisiä, jotka on hyvin erilaisista syistä kotona. Toiseksi mua ihmetyttää, miksi edes tarvitsee tehdä tällaisia vertailuja? Että mun elämä on satavarmana vaikeampaa kuin sun. Aivan turhaa, mä en pysty tietämään teidän muiden palstailijoiden taakkojen määrää ja elämän olosuhteita, ettekä te taatusti mun. Turha vastakysymys: oletko sinä, kysymyksen esittäjä ikinä kokeillut elää mun elämääni? Jos kokeilisit, voisit yllättyä. ;)

Työttömyyteen taas voi vallan hyvin olla vaikka minkälaisia itseaiheutettuja syitä.

mutta työttömät ovat aivan alinta kastia?

Ei se, että nimittää itseään kotiäidiksi estä olemasta kouluttamaton juoppo luuseri jota kukaan ei töihin ottaisikaan.

Työttömyyteen taas voi vallan hyvin olla vaikka minkälaisia itseaiheutettuja syitä.

Oletan että sai koska sanot olleesi kotiäitinä vuodesta 2000 mutta esikoisesi on kuitenkin vasta ekalla.

Ja kyllä töissäkin on juoppoja luusereita.

mutta työttömät ovat aivan alinta kastia?

On vaan väärin samaistaa kotiäidit (jotka eivät ole työttömiä työnhakijoita, eivätkä siis kotiäitejä yhteiskunnan tuella) työttömiin. Ne on _kaksi eri asiaa_. Toisessa on kyse olosuhteiden armoilla olemisesta, toisessa omasta valinnasta.

Juuri samaa mieltä olen siinä, että vertailu toisten elämään on turhaa, mutta kun on kokeillut kumpaakin, osaa arvostaa OMIA ratkaisujaan ja OMAA elämäänsä ja katsoa maailmaansa hieman avarammin. Minä olen se yhden lapsen äiti, joka kyllä arvostaa omaa kotiäitiyttään todella paljon, sillä koin sen MINULLE JA LAPSELLENI olevan niin paljon helpompaa ja antoisampaa. Harmillisesti en vain voinut pidempään kotona jatkaa, meidän omista valinnoittemme tähden. MINUN elämäni on raskaampaa nyt, kun teen päivätyötä ja hoidan sitten vapaa-ajallani kotia ja odotan innolla vuodenvaihdetta, jolloin pääsen LOMALLE eli kotiin pariksi kuukaudeksi. Mielipiteitähän saa vaihtaa ja omasta elämästään ja kokemuksistaan kertoa, muttei toisten elämää tarvitse arvostella. Mukavaa on kuitenkin löytää samoin ajattelevia ja tuntevia!