MARRASMASUJEN VK 16

Heips,

onpas marrasmasut hiljaisia. Onko kaikki pahoinvoivia ja väsähtäneitä??

Mulla alkoi pari päivää sitten helpottamaan, enää ei ole paha olo. JEE!

Niillä kellä vielä on, niin uskokaa, että kohta menee ohi!

Mulla on taas neuvola huomenna ja kuunnellaan varmaan ekaa kertaa sydänäänet.

Olen oikein kunnolla sairastellut viime aikoina, on ollut vatsatautia sekä flunssaa. Kyllä oli maailma pari viikkoa aika synkän värinen, mutta nyt olen NIIN piristynyt, kun sairastelut ja paha olo on ohi.

Onkos muilla jo kireät housut? Ostin tänään kolmet äitiyshousut henkkamaukasta, kun tavalliset puristaa eikä niillä ole kiva olla. Aika kivoja kesähousuja löysin, ehkä noi valkoiset sopii just tosi hyvin tähän lapsiperheeseen...

Tuntuu että tämä kolmas maha on kasvanut nyt enemmän kuin kaksi muuta. Tuleekohan musta tällä kertaa jumbojätti. Aiemmista maha pysyi hyvin kuosissaan, ovat varmaan menneet vauvat tuonne lantion suuntaan.



Tsemppiä kaikille pahoinvoiville!

Ja erityispahoitteluni niille joille raskaus on mennyt kesken, voimia ja halauksia!



pp 10+4

...molemmat on yhä voimissaan...



tän on pakko olla poika kun pitää mua niin kovilla.

tai sit vaan en enää muista millasta tytöistä on ollut.



kuopus oksensi eilen koko päivän, mies ripuloi ja mä hoitelin niitä. tänään sitten urhoollisesti töihin, sit kotiin hirveen kaaoksen keskelle. mies hoitaa kyl hienosti lapsia ja selviää ruuanlaitoista sun muista, mutta se ei siivoa mitään. hirveet ruokatiskit, pyykit, petaamiset jne. odottaa kun kotiin pääsee eli kaksi työpäivää reilusti tämmöisinä päivinä.



mutta torstaina mä pääsen neuvolan lääkäriin, eli ilmeisesti sydänääniä olis tiedossa ekaa kertaa. ultra on ens tiistaina, siihenkin enää vaan viikko, jes.



kattelin netistä henkkamaukan äippävaatteita ja aattelin mennä pikapuoliin sovittelemaan, sopivasti oli palkkapäiväkin just. tänään töissä mulla oli kait jotenki sopiva paita päällä kun useempi ihminen kyseli onko vauva tulossa. olisin toivonut vielä pari viikkoa suunnilleen salailla mutta minkäs teet, masu on pompsahtanut. muistan kyllä tosin viime kerrasta että jo viikolla 8 tosi monet hoksas nimenomaan mahan koosta. mulla on molemmat masut aiemmin työnyneet eteen ja ylös, "selviä poikamahoja" ja tyttöjä sit kuitenkin tullu.. eli varmaan mun kroppa vaan on sellanen että raskausmasut työntyvät eteen.



näin... uutta viikkoa pukkaa, huomenna 11 täynnä! jes!



- paakkis 10+6

siis kyllähän ne masut kaikilla eteenpäin taitaa tulla :D tulipas kirjoitettua hassua tekstiä. tarkoitin kuitenkin että kaikki ihmiset sanoi mulle että mulla on "poikamaha" kun se on niin pystyssä edessä. ei siis ollenkaan lantiolla tms, takaapäin ei voinut sanoo että on raskaana.



sama ku äsken :)

musta on tullut päsiäisen aikana oikea pävätirsojen mestari. vaikka kuinka ollaan kierrelty sukulaisia ja tuttavia koko pääsiäisen aika niin misssä vaan ja milloin vaan mä olen onnistunut nukahatamaan milloin nojatuoliin milloin sohvalle.. muutaman kerran jopa ihan sänkyynkin. kauhulla oottelen tloppu viikkoa kun ei olekkaan mahdollisuutta nukkun niitä päiväunia.



huonovointisuudesta kärsin edelleen.. en kyllä edelleekän oksenna, mutta jo pelkästään käveleminen aiheuttaa sen että joutuu oikein keskittymäään ettei ala kakomaan.



Me ollaan jo sukulaisille ja muutamalle epäilevälle ystävälle kerrottu, johtuen siitä että tiesin että äitini on vaikea pitää suuta supussa siitä että hänestä on tulossa ekaa kertaa mummo ja halusin kuitenkin itse kertoa lähimmille sukulaisille. Äitini tiesi lääkärissä käynnistä ja tutkimuksista joiden tuloksista en sitten pystynyt äidilleni valehtelemaan. toivottavasti nyt sitten kaikki menee hyvin että ei tarvitse ilo uutisia peruuttaa..



neuvolaan pääsyä saa odotella malttamattomana vielä useamman päivän. Ajan kuluminen on tällä hetkellä hirvittävän kaksi jakoista... tuntuu että esim neuvolaan on ikuisuus aikaa ( viisi päivää) ja että aika menee hirmu hitaasti. Toisaalta herra siunaa onko siitä testistä jo oikeesti kolme viikkoa just "viime" viikollahan mä sielä lääkärissä kävin.



Edelleen kuitenkin on pelko että onki kaikki kuitenkaan hyvin onko siellä masussa oikeasti joku, ja kun ei ole tehnyt testiä kotona vaan se on tehty siellä terveyskeskuksessa niin ei ole sellaista konkreettista näköaistimusta asiasta, saati sitten mitään tietoa siitä että kuinka vahva se "viiva" oikeestaan on ollut.



onnittelut niille onnellisille joilta paha olo alkaa hiipumaan ja tsemppiä meille jotka siitä vielä kärsivät



xarda ja mini 7+1

Onnea niille joilla pahaolo helpottamaan päin, täällä ei vielä merkkiäkään moisesta... Tällä hetkellä menee alas ainoastaan launtaimakkaravoileivät ja mummin viinimarjamehu :) Ja tietysti VÄSYTTÄÄ...



Lisäksi kuvioihin on tullut mukaan jo se viime raskaudesta tuttu pienen pieni vuotelu. Eli pientä ruskeaa, välillä vaaleanpunaista paperiin, kuten viime raskaudessa tonne 14 viikolle saakka. Ja se taisi alkaa viimeksikin just jotain viikolla 8. Mutta silti vaikka on tuttua niin säikäyttää. Taas kun pääsiäisenä alkoi makasin peloissani käppyrässä peiton alla itkemässä...



Mutta tämän päivän ultra helpotti kyllä huomattavasti. Yksi elävä sikiö löytyi, sydän sykki ja viikot vastasi menkkoja :) Ihanaa!



Nyt on kyllä ihan pakko mennä nukkumaan. Mukavaa viikkoa marrasmasuille!



Rosa rv 8+5

Onkohan suuri osa siirtyneet kokonaan sinne yahoon suljetulle keskustelupalstalle, kun täällä näin hiljaista?



Mulla pahoinvointi sen kun yltyy, eilen oksensin kahdesti. Ai että on ikävää homaa varsinkin tyhjällä mahalla! Mun selviytymiskeinoni on myös jatkuva pieni syöminen. Vauvojen jääkaappikylmät hedelmäsoseet menee parhaiten, välillä salmiakki ja kinkkuvoileivät. Painoa on tullut jo huimat 3kg ihan syömisellä. Normaalitilassa olen hoikka, mutta raskaudet ovat tuoneet eka 20kg ja toka 16kg. Onneksi kilot ovat lähteneet imetyksellä pois.



Päiväkodissa on sitten parvorokkoa. Soitin heti neuvolaan ja pyysin lähetteen verikokeeseen, mulla ei hajuakaan olenko tuon jo sairastanut. Virushan on sikiölle varallinen, jos minulta ei löydy vasta-aineita.



Eilen oli eka neuvola, yllättävän tylsää näin kolmannen kerran, kuten joku muukin aiemmin totesi. Terveydenhoitaja ei edes kuunnellut sydänääniä, kun kuulemma antiikkinen doppler ja petyn jos ei niitä löydä. No joo, en mä nyt niin herkkis ole.. Onneksi viime viikon ultrassa näin pienen sydämen tikuttavan vinhasti.



Lähden tästä labraan, eväiden kanssa:-)



T: Lotta 9+3

Täällä kanssa pahoinvointia ja väsymystä...

Mulla pahoinvointi oli jonkin aikaa aina klo 7-15 ja sen jälkeen ruoka maistui hyvin ja olo oli hyvä. Nyt pääsiäisen aikaan tuo pahoinvointi muuttui kokopäiväiseksi... Eli paha olo on koko ajan. Välillä se on n.½ tuntia poissa ja tulee taas.

Oksentanut en ole kertaakaan, kakonu vaan tyhjää pöntön eessä...

Eilen oli ekaa kertaa lähellä, etten lähteny työterveyteen ja pyytäny vähän sairaslomaa... Nyt tänään on kuitenki ollu pikkasen parempi. Tälläisen olon vielä kestää.



Mä oon kanssa miettiny noita äitiysvaatteita.... pitäis kohta käydä varmaan ainakin housuja ostamassa. Kun seisoo, ni normaalit housut on ok, mut istuessa ne alkaa puristaa. Mun työ on kuitenkin pitkälle istumatyötä. Parit housut on hyvät vielä, mut ei kai nekään ikuisuuksia mahdu....



Hyvää vointia kaikille!!



MaggyOo ja Junnu 8+4

Kiva kun edes muutamat jaksavat kirjoitella tänne, pääsiäisen olikin tosi hiljaista. Itse oon kirjoitellut tuolla haahuissa myös, mutta sinnekin on tullut hiljaisvaihe. Itse käynyt joka päivä vähintään katsomassa muiden kuulumisia vaikkei aina jaksa kirjoitellakaan itse.

Mun ruokahaluttomuus jatkuu, sentään omenaa ja päärynää pystyy haukkaamaan välillä kun pahoinvointi on aavistuksen pienempi. Aloin miettiä lisääkö pahoinvointia mahdollinen vatsatauti, pääsiäisenä miehen kanssa oltiin ruikulla molemmat ja nyt pari päivää keskimmäinen muksu on yökkinyt ja valittanut vatsakipuja, joten liekö kuitenkin suurin syy pahoinvointiini tuo sitkeä tauti? Sehän nähdään tässä ajan myötä. Aikaisemmissa raskauksissa ei juurikaan pahoinvointia ole ollut joten tää olisi silleen ihan uutta jos raskauspahoinvointi on iskenyt..

Elikäs väsymystä ja oksetusta täällä. Ensi maanantaina sitten neuvola ja pääsen samalla lääkärille ultrattavaksi, sitten onkin jo 30.päivä np-ultra ja katsovat miten on sen kehittymättömän kaksosen laita, näkyykö enää jälkeäkään siitä. Mies tossa tokaisi että hän luulee että siellä on elävinä molemmat, kun alavatsani on alkanut jo näkyä :D Mutta mä en kyllä usko, kun ei viime tiistainakaan toisesta sikiöstä löydetty muuta kuin sikiöpussi ja varmaan tolla tuhrutuksella on pikkuhiljaa vuotanut pois. Enpä ihmettele alamahan pullistumista, sillä onhan tämä neljäs vauva (vaikkakin seitsemäs raskaus) niin eihän siellä mitään tukikudosta ole enää jäljelläkään..

Eli ultramaraton tulossa, hyvä niin, pääsee viikon välein tarkistamaan pikkuisen voinnin. Hyviä vointeja kaikille, minä meen hoitelemaan tuota vatsakipuista tyttöä nyt.



*helene 8+2/8+5*

Moi täältäkin!



Mulla vihdoin väistyi flunssa ja migreeni ja itse asiassa olo on ollut aika mukava pari-kolme päivää, ihanaa :)! Kunhan vaan muistaa syödä usein, niin ellotuskin pysyy loitolla.

Eilen olin jumpallakin ja ihan hyvältä tuntui. Vedin ihan entiseen malliin... olen yrittänyt etsiä netistä tietoa, että kuinka rankasti saa urheilla raskaana, mutta hirmuisen ristiriitaista tietoa löytyy, joten ajattelin vain kuulostella omaa oloa, se lienee neuvoista parhain.

Jollain teistä taisi olla tänään eka neuvola, mitenkäs siellä meni? Mulla edessä huomenna. Etsiskelin juuri tuossa edellisiä neuvolakortteja ja löytyiväthän ne lopulta! Mun lapset on jo isoja koululaisia, tää on näin pitkän tauon jälkeen aika jännää ;)



Aurinkoista päivää kaikille!

Jumppis

Viime kirjoittelusta onkin aikaa. Viime päivinä sivuillakin ollut vähän väliä jotain häikkää. Täällä kans vietetään aika oksupotilaan kanssa kotosalla ja onneksi saa itsekin hieman levähtää työrumbasta...



ON: Mulla eka nla ens viikolla ja eka ultra 20.5., joten vielä on odoteltavaa. Järkyttävän totaalinen väsymys on ollut poissa jo 1,5 viikkoa JEE. Vieläkin on väsy, mut vähän siedettävämpi kuitenkin. Kuvotuksen kanssa sitten onkin tullut takapakkia.. Tähän asti olen syönyt, syönyt, syönyt ja se on taltuttanut pahan olon, mutta nyt tuntuu et ruoka ei auta.. Syömistä silti olen jatkanut, kun niin tekee mieli oikeastaan kaikkea paitsi kahvia! Eilen oli the day, jolloin mammahousut oli taas kaiveltava naftalista ja vedettävä jalkaan!



Pikkupippuri: Todella eritahtista tämä mahankasvu kolmannella kerralla. Kahden ekan välillä en huomannut niinkään eroa, mut nyt kyllä alkaa jo olla päivän selvää.. Kai sitä töissäkin pitäisi virallisesti ainakin esimiehelle kertoa ens viikolla, ehkä.



Jumppis: Mää olen jatkanut myös jumppaa maalla ja vedessä lähes normaalisti. Selkälihasten teko vatsallaan ei oo enää kovin mukavaa ja myös yletön vatsojen teko saa pahan olon. Kakkosesta alkoi aikanaan supistella niin kovasti viikolta 23 lähtien, että olin välillä vuodelevossakin. Nyt oon ajatellut et pidän kyllä liikunnan mukana niin kauan kuin tosin todistetaan!



Mukavaa päivää kaikille!



-HH

Kamala pahoinvointi helpotti tosiaan kuutisen vuorokautta sitten ja ilo oli ylimmillään. Tänään oli sitten eka ultra ja lopputulos ei mieltä kovin ylentänyt... ei sykettä...vielä ihmetykseksi jäi sikiön pieni koko...koon mukaan vastasi viikkoja 6-7. Syke pitäisi kuitenkin näkyä, joten kamalasti toivoa ei kätilö, eikä lääkäri antaneet. Kierron mukaan pitäs olla 10+6, joten en nyt kamalasti enää jaksa uskoa mihinkään ihmeeseen. Mikään ei osu kohdalleen tuon sykkeettömän herneen kanssa, ei raskaustesti, ei pahoinvointi, ei kierto, ei mikään... No raskaushormooni otettiin verestä ja tuloksen kuulen perjantaina. Taitaa tulla keikka keskeytykseen :(



Voi itku miten tuppaa taas harmittamaan, mutta palailen vielä asiaan, jos jokin ihme olisi tapahtunut ja sikiö olisikin reilun kuukauden? tuoreempi kuin kaikki antoi ymmärtää. Muuten jos kesken menee, niin meille kaksi ihanaa jo olemassa olevaa lasta saa riittää!



Kaikille ihanaa raskausaikaa ja nauttikaahan kasvavista masuistanne!

(laitoin sitten saman kahesti uudeks keskustelun alotukseksikin :)

Pahoittelut ensinnäkin keskenmenon saaneille! Ja Angelinakolle vielä onnenkipinöitä josko sieltä jotain vielä löytyisi!



Mulla onkin jo huomenna ultra! Soittivat tänään sieltä sairaalasta, että, kun on viikkoja jo niin paljon, että saat tulla jo huomenna. No voitte vaan kuvitella, että kyllä menen ja heti ampaisen sinne klo 10. reikä reikä! Jihaa! Tosi jännittävää, kunnei olla vielä mitään sydänääniäkään kuunneltu!



Tämä on siis toinen raskaus, ensimmäisestä nukkuu 1v5kk juuri päiväunia. Eli heille tulee vajaa 2v ikäeroa. Töistäkin soitettiin, että nyt olis saumaa lähteä töihin. Ja ihan viikon päästä alkais jo työt. Täytyy heti huomenna ultran jälkeen vielä soittaa niille, että kelpaanko vielä, kun olen raskaana. Olishan siinä puolisen vuotta musta apua... Täytyis vaan tuo esikoinen laittaa tarhaan, apua, mitä siitäkin tulee?!? Töihin, ei, töihin, ei... Sitäpä tässä pohdiskelen. Stressaavaa todellakin!



Raskausoireita ei ole, niinkuin ei ollut ensimmäisestäkään. Väsyttää hieman enemmän. Pahoittelut teille, kenellä oksennusta ja pahaa oloa!!



-Kuuttilo 11+ (Huomenna siis selviää viikot tarkemmin, kun ei menkoista ottanut selvää erkkikään)

Hei!



Tahtoisin valaa suhun uskoa ja toivoa pieniin ihmeisiin, sillä mulle tapahtui se ihme tänään!!! :)

Olin siis 2 vk sitten varhaisultrassa ja kaikkien laskureiden, menkkojen yms. mukaan piti olla vk 8 menossa.. Ei kuitenkaan alkiotakaan näkynyt, sykkeestä nyt tietenkään puhumattakaan. Tyly gynegologi totesi ettei "ole mitään toivoa". Ja lähete sairaalaan, missä käskivät malttaa vielä 2 viikkoa. Oli muuten pitkä aika enkä tiennyt mitä ajatella..varsinkin kun aiemmin oli ollut vuotoa ja kipuja...:(



Tänään kuitenkin lääkäri löysi pienen sikiön, jonka sydän pumppasi vahvasti ja koko vastasi viikkoja 8+0. En siis tajua miten voi olla noin, sillä mun kierto olisi sitten jotain +40 pv mutta eipä tuolla mitään väliä kun tuolla masussa sitkeä sissi porskuttaa. Tietenkään ei voi vielä luottaa kaiken menevän auvoisasti, mutta ihme oli tämäkin kun olin jo melkein kaiken (paitsi sen pienenpienen kipinän) toivon heittänyt kaivoon. Eli toivon sinulle parasta ja palaahan kertomaan kuinka käy!



Aurinkoisesta päivästä umpionnellinen sunshine 8+0 :)

Angelille kanssa tsemppausta, jospa vielä hyvin käy, toivoa on! Toi sunshinen tarina on aika uskomaton. Lotalle voimia pahoinvoitiin ja muille kans. Mulla on nyt kolme päivää ollu helpompaa, ruokahalu multa katosi totaalisesti kuudeks viikkoa, mut eilen sain syötyä muutamia haarukallisia pitsaa ja tänään pari lihapullaa ja pottumuusia, on nälkä, vaikkakin iltaisin vielä yökkyrefleksi on herkässä, ihan ajatus jostain ruuasta laukasee sen tai vaikka kumartuminen. Aloin jo tosissaan hajota energiattomuuteen ja huonoon oloon. Nyt oon pystyny nauramaan ääneen ja se tuntuu ihan jo unohtuneelta taidolta. Vähän alan jo tajutakin että saatan olla raskaana (mullahan ei oo mitään sydänääniä kuunneltu ja eka ultra vasta 21.4.) niin en tiedä mitä on menossa. Kilpirauhaskokeestakaan en oo saanu viel tuloksii. Olo on todella väsy ja mulla se väsymys menee ylikierteelle eli en saa sitten enää nukuttua kun yliväsy ja täytyy myöntää että myös ajatukset laukkaa päässä, pärjäänkö lapsen kanssa jne.



Mullakin on maha pompsahtanut, kaiketi turvotusta ja kudosten löystymistä. Kävin ostaa tänään rintsikat ja liivikokokin on harpannu pari kuppia eteenpäin. Jos tää olo tästä nyt lähtis paranemaan, niin aion kyllä hemmotella itteeni tosi rankasti. Houkutuksen kahvilassa katoin haikaillen kaikkia ihania kakkuja, joita en voi nauttia, joku päivä mä haen kokonaisen kakun ja nielasen sen =) Sit ostan ihan sikäli raskausarpia varten jotain tyyristä voidetta ja mitäs vielä keksis... jalkakylpylaitteen, heh. Ja voi ei, hampilekurissa pitäs käydä asap, mutta miten kukaan paikkaa mun hampit kun alan yökkiä het jos joku sorvaa sormet mun suuhun saati muuta välineistöä... >gaah<



gilmore 10+6

pahoittelut huonoja uutisia saaneille :(



onnittelut sunshine79:lle!!



Itse kävin tosiaan tänään ensimmäistä kertaa neuvolassa. Papereita tuli iso pino (kaiken maailman oppaita) ja tietoja täyteltiin koneelle. Neuvolantäti vilkaisi hieman ultralla niinkuin lupasikin. Sykettä ei vielä näkynyt kun on viikkoja vasta vähän ja laite ei mikään kovin hyvä, mutta tästä tiesinkin jo etukäteen.. Tosin neuvolantäti oli kyllä näkevinään sykkeen joka sitten livahti piiloon? minä en siitä pahemmin ymmärtänyt, must se näytti vaan harmaalta ja sumealta. Kuulema siinä näkyi ruskuaispussi ja se että kohtu on sen kokoinen kun kuuluu ollakin kyseisellä viikolla.. Sellanen kokemus :) Kait siitä saa vähän enemmän irti sitten kun oikeesti osaa nähdä siinä ruudussa jotain :))

Ihan kiva oli käydä niin saa tämän rutiinin sitten alkuun.. ja huomenna heti ultra-aikaa varaamaan. Saan ehkä "huijattua" sen itselleni aikaisemmin kun kuulema viikot lasketaan viimeisistä menkoista (joiden mukaan mul olis jo 9+5) vaikka tiedän että mulla on pitkä kierto ja todellisuudessa viikkoja on se 7+5......sellaista täällä tänään..



Santsuli

Täällä on tapahtunu kaikenlaista.. Ikäviäkin uutisia näkyi olevan :( Mutta onneksi paaaljon hyvääkin.



Täällä neuvolassa käyty viime viikolla ja siellä mulle kans sanottiin, ettei sydänääniä vielä kuulu antiikkisella dopplerilla, mutta sanoinpa sitten että voisiko kokeilla. Toppuutellen suostui, ja sanoi ettei saa pettyä jos ei kuulukkaan. Ja no eipä kuulunut. Pitää sit kuun lopussa kun on lääkäri niin kokeilla uudestaan, sit pitäs jo kuulua. Höh, vähän harmitti, mutta iteppähän kerjäsin.



Jumpista: Eräs jumpanvetäjä tuttava sanoi, ettei syke sais nousta yli 150 (muistaakseni) Ja sitten se sanoi, että suoria vatsalihasliikkeitä kannattaa välttää, että tekee vaa kiertoja. Ja että kannattaa sanoa vetäjälle, niin voi sit tarvittaessa ottaa huomioon (jos jotain liikettä ei suositella) ja muutenkin antaa vinkkejä liikuntaan. Ja nimen omaan se mikä ei tunnu hyvältä niin sitä ei kannata tehdä. Eikä kannata alottaa mitään uutta harrastusta, mutta vanhoja voi jatkaa entiseen tapaan. Tietenkin kaikki turhat riskit putoamisista jay ms. tärähdykset kannattaisi jättää väliin..



Niin noista karvoista, niin jotenkin olen ollut huomaavinani, että tuohon mahanseutuun ja navan ympärille on tullut tummia karvoja. ARG. Nää on varmaa jotain ihania raskausoireita.. Onkos kellään kokemusta tälläsestä? Säärikarvoitus ja kainalot kasvaa nopeesti kans, mut se voi olla "normaalia", tai en oo muutosta huomannu... Oon jostai lukenu, että jos on poika tulossa niin sikiössä oleva testosteroni voisi tälläistä aiheuttaa?!?!? mutta sehän on vielä niin pieni, että ei kai se vielä tollasta pystys tekemään?!? Vai onko vaan niin, että nyt tulee tarkemmin kyylättyä mahaa ja olen vasta nyt huomannu ne?? Mut en kyllä usko, kyllä tämä on uus juttu.. Auttakee!



T:Karvainen Suhmura 10+6

sain varattua ultran 29.4... pari viikkoa pitää siis viel jännittää!!



Suhmura: mulla on ainakin karvankasvu lisääntynyt. Olen normaalisti ollu tosi vähäkarvainen ja säärikarvatkin on tarvinnu ajaa vaan kerran vuodessa, mut nyt kasvavat pitkinä rehottaen :)



Mitä mielä ootte muuten tosta kehityshäiriön seulontaverikokeesta? Kuinka moni sellaisen haluaa? me nyt päädyttiin ottamaan se..



Santsuli 7+6

Sunshine, tuo sun ihana juttusi valoi pikkuisen uskoa tännekin. En kuitenkaan uskalla sen kummemmin toivoa lisätä. Olen nyt asennoitunut pahimpaan ja jos jotain ihmeitä tapahtuu, niin se tulee sitten iloisena yllätyksenä :)



Suhmura, minulla ekassa raskaudessa alkoi massuun navan lähelle kasvamaan karvoja ja sen jälkeen ne on aina puskenut iloisesti siihen, mutta siis eka raskaus muutti sen. Meillä on aina raskauksissa naureskeltu, että se on vauvan tukka mikä siellä näkyy ;)



Santsuli, edellisen keskenmenon aikana en ollut ottamassa tuota seulontaverikoetta. Jotenkin tuntui, että en olisi halunnut tietää ja jännitellä senkin tuloksia. Tuloksethan ei kuitenkaan ole varmoja ja jos kokeessa olisi näkynyt jotain epäselvää, niin sitten olisin joutunut elämään kamalassa epätietoisuudessa. No tässä raskaudessa taas ilmoitin, että haluan sen, koska minulla on oletetun alkuraskauden aikana altistus aineelle, jonka kanssa ei saisi missään nimessä raskaana olla tekemisissä ja se vaikuttaa elimistössä kauan. Sen on todettu rotilla aiheuttavan pahoja epämuodostumia, joten ilmoitin haluavani tuon verikokeen sen altistuksen takia...No katsotaan nyt miten tämä koko homma edes etenee...onko kohdussani ihme-elämä vai päätyykö tarina tyhjennykseen.



Jollekin muullekin piti kommentoida jotain, mutta nyt se katosi mielestä. No aurinkoisia kevätpäiviä joka tapauksessa :)

Mie oon enemmän kirjotellut tuonne Yahoon puolelle, mutta ajattelin väliin tännekin kuulumisa kertoa.



Angelinako, voi miten ikävää tuollainen! Oon pahoillani, mutta vielähän taisi olla pieni toivonkipinän poikanen.



Oma olo on aika hirveä. Oksentelen edelleen pari kertaa päivässä. Väsymyskin on tällä viikolla tullut oikein urakalla kylään. Tänään meinasin ihan nukahtaa ravintolaan kun oltiin miehen kanssa syömässä. Väsyttää välillä niin ettei esikoisen hoitamisesta tahdo tulla mitään. Onneksi se nukkuu yhdet pitkät päikkärit just aamupäivän tietämillä, jolloin pahin väsymys on päällä. Harmittaa sekin, että kevät tuntuu menevän ohi enkä jaksa pahemmin iloita siitä ja liikkua missään. Oon henkeen ja vereen kevätihminen.



Joku mietiskeli jumppamiista raskauden aikana. Mie sain neuvolasta ohjeet ettei nykyisin enää ole sykerajoja vaan luotetaan siihen, että äiti itse kuuntelee tuntemuksiaan. Nyt en oo pariin viikkoon jaksanut käydä spinningissä tai salilla, mutta kuhan olo kohenee niin tarkotus ois jatkaa niin pitkälle kuin suinkin vain pystyy.



Hyviä kevätpäiviä täältäkin!



Adara 10+3