Päivähoito-oikeutta pitäisi rajata!!

Simo Pokista huolimatta. Mutta Pokki nyt ajatteleekin vain säästöjä, ei todekkajaan lapsen etua.

Onhan nyt päiväkodeissa järjestettävä viskaritoiminta jo askel tähän suuntaan. Luultavasti eskarista tulee pakollinen jossain vaiheessa ja oikeus varhaiskasvatukseen tulee koskemaan yhä nuorempia.

Esim. Ruotsissa jokainen lapsi on oikeutettu maksuttomaan puolipäivähoitoon 4-vuotiaana. Ruotsissa nähdään, että varhaiskasvatus on LAPSEN etu.

Kun näin näppituntumalla tuntuu että joka toinen äiti on masentunut ja ihan jo sen yhden vauvan myötä. Eli ei se, että saa viettää kahdenkeskistä aikaa vauvan kanssa ja nukkua päiväunia, tunnu ehkäisevän millään tavalla masennusta.

Totta hitossa väsyttää ja ärsyttää jos ei voi nukkua niin paljon kuin tahtoisi, mutta ei tämä kaikki ole masennusta. Se voi olla uuvuttavaa ja rasittavaa mutta niin voi moni muukin asia elämässä olla. Pitääkö yhteyskunnan todella hoitaa akuuttina asiana mukavuudenhaluisten kotirouvien vireystason tilapäinen aleneminen?

Mä olin ainakin kotihoidossa vähän tylsistynyt 5-vuotiaana, ja ihan onnessani kun pääsin puolipäiväiseen kerhoon 6-vuotiaana. Ja ihan rehellisyyden nimissä, mulla oli huonommat valmiudet ryhmässä toimimiseen ekalla luokalla kuin päiväkodissa olleilla. Varsinaisissa kouluaineissa kyllä pärjäsin hyvin, mutta olin tottunut saamaan enemmän aikuisen huomiota vain itselleni enkä varmaan osannut aina odottaa vuoroani jne.

Simo Pokista huolimatta. Mutta Pokki nyt ajatteleekin vain säästöjä, ei todekkajaan lapsen etua.

Onhan nyt päiväkodeissa järjestettävä viskaritoiminta jo askel tähän suuntaan. Luultavasti eskarista tulee pakollinen jossain vaiheessa ja oikeus varhaiskasvatukseen tulee koskemaan yhä nuorempia.

Esim. Ruotsissa jokainen lapsi on oikeutettu maksuttomaan puolipäivähoitoon 4-vuotiaana. Ruotsissa nähdään, että varhaiskasvatus on LAPSEN etu.

Ennen riitti 10-15 min molemmista rinnoista.

Vauvan kanssa on niin hankalaa, ettei edes ulos voi mennä. Silti ne virikelasten äidit lompsii vaunujen kanssa ulkona ja maleksivat kauppakeskuksissa.

Ennen riitti 10-15 min molemmista rinnoista.

No nyt tiedät että sellaisiakin vauvoja todella on. Ja jos eivät ime, niin sitten roikkuvat muuten sylissä 24/7.

Muut 99% saavat korviketta ja lisäruokaa ennen suositusikärajaa, joten nuo tissivaikeudet ei oikein vakuuta virikehoidon syynä.

4 tunnin syöttövälit ja minuutintarkat imetykset olivat todennäköisesti aika kärsimystä suurimmalle osalle vauvoja.

Jos vauva saa syödä omaa tahtiaan, saattaa syömiseen mennä tunti ja imetysvälit saattavat olla tosi lyhyitä.

Ennen riitti 10-15 min molemmista rinnoista.

Annetaan ymmärtää että itse ollaan niin kovin kasvaneita, mutta ei kuitenkaan osata hoitaa yksinkertaisia kotihommia ja asioidenhoitoa ilman, että lapset ovat mukana tai hoito järjestetty jotenkin fiksummin kuin kunnallisessa perhepäivähoidossa. Kuinka paljon niitä virastohommiakin voi ihmisellä olla? Miksi asioita ei voi hoitaa puhelimitse tai sähköpostitse? Eikö perheen isästä ole mihinkään? Miksi lapsille on paha, jos heidän pitää oppia se, ettei kaikkea voi saada nyt ja heti, vaan joskus pitää odottaa? Niin ja miten siihen imetykseen menee tunti?



Mulla on kolme lasta 3,5 vuoden haarukassa, enkä niele tällaisia höpöhöpöjä, enkä edes puolia niistä sydäntäsärkevistä Kun ei mull' oo ystävää ja lapsi on monivammainen muille odotellaan diagnooseja ja mieskin maailmalla-valituksista. On meilläkin perheen isä käynyt Singaporessa ja vaikka missä ja ollut kaksi puolen vuoden jaksoakin poissa ja hyvin pärjättiin vaikka perheessä on ihan tavallinen työssäkäyvä äitee.

Tätä samaa mäkin olen ihmetellyt

Esim. Ruotsissa jokainen lapsi on oikeutettu maksuttomaan puolipäivähoitoon 4-vuotiaana. Ruotsissa nähdään, että varhaiskasvatus on LAPSEN etu.

Minullakin on 3 lasta 4 vuoden haarukassa.

Ei masennusta, ei ongelmia perhessä tms. ja silti esikoinen osa-aikaisena päivähoidossa, ihan vain lapsen itsensä vuoksi.

Sylettääkö?



ps. Imetykseen todellakin voi mennä tunti, se on ihan normaalia pienen vauvan kanssa. Jos olisit täysimettänyt vauvasi suositusten mukaan niin todennäköisesti tietäisit sen...

Kun maidontuotanto on vauhdissa, lapsi saa riittävän annoksen ja rinta riittävän stimuloinnin 20-30 minuutissa. Ei lapsi, varsinkaan hyvin pieni, edes pysty tehokkaasti imemään paljon pidempään. Sen päälle voi ihan hyvin pitää pari tuntia taukoa että maito ehtii sulaa ennen kuin tuppaa vatsaan lisää sulatettavaa. Iso osa vatsavaivoja johtuu ihan siitä, että lapsia imetetään kaiken aikaa.



Ei ihme, että äidit ovat väsyneitä kuin ajokoirat, kun ovat imetyskoneita yötä päivää.

Minusta on jokseenkin absurdia, että isompi/isommat lapset laitetaan hoitoon kun perheeseen syntyy uusi vauva. Perusteluina käytetään imetystä, virastoasiointia, lääkärikäyntejä jne.

Minun mielestäni päivähoitopaikan oikeuttavien perheiden selvittäminen ei välttämättä olisi kovin vaikeaa ja tuskin tarvitsisi hirveästi byrokratiaa. Lapsiahan seurataan paljon neuvolassa ja ihan hyvin neuvolan täti voisi tarkistaa tilanteen - hänellä varmaan voisi olla pääsy perheen terveystietoihin ja näkisi, että onko lapsen kehityksessä jotain, joka vaatii lapselle päiväkodin tarjoamia palveluita tai onko perhe maahanmuuttajataustainen. Yksi lomake yhdellä neuvolakerralla, joko + tai - ei olisi varmaan vaikeaa.



Ja minä tässä mainitsinkin, että taloudellinen säästö ei olisi välttämättä kovin suuri tässä mun mallissa, jos samaan päiväkotiin taattaisiin esim. työttömien lapsille paikka, mutta tässä peräänkuuluttaisinkin sitä, että muiden lapsien ryhmän koko aina vähän pienenisi ja kuinka moni voi oikeasti olla sitä mieltä, että 24 lasta ja 3 hoitajaa voi olla tavoitetilanne? Miksei tavoite voi olla 21 lasta ja 3 hoitajaa ja tilapäisesti ne kolme sitten työhaastattelun ajaksi.



Ja mitä tuohon tulee, että äiti ei pystynyt kävelemään synnytyksen jälkeen, niin se oli varmaan ei-sektioäidille poikkeus, mutta tuonkin olisi voinut varmaan selvittää juuri neuvolan kautta, että tämän äidin lapset tarvitsisivat sitä hoitoa nyt ja olisivat saaneet palata vanhaan tuttuun päiväkotiinsa.



Ja mitä tuohon on ja off hoidossa oloon tulee, niin ainakaan en itse katso oman lapseni kärsineen siitä. Hän on ollut välillä pitkiäkin aikoja pois hoidosta (esim. mun kolarin aikaan tai silloin kun päiväkodissa kiersi parvorokko ja mä olin raskaana). Lapselle ei siitä mitään traumoja tule, jos samaa elämänrytmiä ja elämän meininkiä suurin piirtein kotonakin toteutetaan.



Mikäli näille vauvan saaneille varmistettaisiin se, että he saavat samasta päiväkodista hoitopaikan ilman että pitävät siellä lapsiaan, niin kuinkahan moni jo nyt uskaltaisi ottaa oman lapsensa kotihoitoon? Nyt jos on sattunut tuurilla saamaan hyvän hoitopaikan, yksinkertaisesti monikaan ei uskalla katkaista hoitopaikkaa ettei sitten seuraava hoitopaikka ole 5km päässä.



Senkin voin heittää kysymykseksi, että miksi ne virikelapset on usein lähipäiväkodissa ja ne, jotka käyvät töissä kiertävät aamulla 10 km lenkin viemässä lastaan hoitoon ruuhkassa vaikka puolen tunnin ajan?



Itse kyllä näen ryhmäkokojen pienentämisen tärkeämpänä kuin taloudellisten säästöjen syntymisen, toki molempia voisi uudistuksesta seurata.



Jos nyt on 24 lasta päiväkotiryhmässä, niin jos siitä se 3 ylimääräistä lasta lähtisi pois, niin sehän olisi ihan ihana tilanne.



Toisaalta jos ryhmässä olisi 21 lasta ja parin vanhemmat jäis työttömäksi ja kolmennelle syntyisi pikkusisarus, niin olisiko se vakavaa, jos tämän työttömyysjakson ja äitiysloman aikana ryhmässä olisi 18 lasta ja 3 hoitajaa?

Täällä oli pari päivää sitten toinen, joka kysyi perusteluja vanhempien lasten hoidosta pois ottamiselle vauvalomalla, mutta kumma kyllä mikään perustelu ei hänelle kelvannut. Lapsilla kun vaan on niin tylsää kotona äidin kanssa, kerhot eivät kelpaa, muita lapsia ja lapsiperheitä ei noin vaan ystäviksi kelpuuteta, taloudellisilla asioilla ei ole merkitystä, ja työssäkäyvien ihmisten tilanteen ymmärtäminen on mahdotonta: MINUN HOITOPAIKKANI, MINÄ MAKSAN SEN VEROILLANI joita olen joskus työssäollessani maksanut...

Sorry, minuakin hieman harmittaa että asiasta keskustelu ei onnistu.

OLisin halukas käymään tätä keskustelua ja pohtimaan asiaa puolin ja toisin. Mutta niin kuin jo aamun HS:ssakin mainittiin, asiallinen keskustelu ei onnistu. Lapseni 4,5 v on jatkamassa osa-ikaisena, kun saa piakkoin pikkusisaren. Olen kyllä valmis miettimään muitakin vaihtoehtoja ja kyseenalaistamaan valintani, mutta odottelen aikaa, jolloin asiasta voidaan käydä hedelmällistä kieskustelua ilman riitelyä.

Terveisin,

se monivammaisen ja yhden terveen äiti

Mulla on kolme lasta 3,5 vuoden haarukassa, enkä niele tällaisia höpöhöpöjä, enkä edes puolia niistä sydäntäsärkevistä Kun ei mull' oo ystävää ja lapsi on monivammainen muille odotellaan diagnooseja ja mieskin maailmalla-valituksista. On meilläkin perheen isä käynyt Singaporessa ja vaikka missä ja ollut kaksi puolen vuoden jaksoakin poissa ja hyvin pärjättiin vaikka perheessä on ihan tavallinen työssäkäyvä äitee.

Olen kaksi nuorempaa lasta täysimettänyt 6 kk molempia, joten tiedän mitä se on. Esikoisen ansiosta myös imetysvaikeudet ovat tulleet tutuiksi. Niin että se siitä. Tuntuuko oma olo vähän vähemmän kurjalta, kun karsinoi ihan tavalliset äidit pilkallisesti superäitien kastiin? Voi sitten rauhassa kääntää kylkeä ja voivotella kun on niin rankkaa.

Minkä takia esikoisesi on osa-aikaisena?

Vihdoinkin ilmeistyi paikalle täydellinen äiti, nro 174! Minullakin on 3 lasta 4 vuoden haarukassa.

Ei masennusta, ei ongelmia perhessä tms. ja silti esikoinen osa-aikaisena päivähoidossa, ihan vain lapsen itsensä vuoksi.

Sylettääkö?

ps. Imetykseen todellakin voi mennä tunti, se on ihan normaalia pienen vauvan kanssa. Jos olisit täysimettänyt vauvasi suositusten mukaan niin todennäköisesti tietäisit sen...

Tuli sellainenkin asia mieleen, että kun virikehoidettavia on esim. Helsingissä ja Espoossa usean päiväkodin verran, niin kaupungeille tulisi halvemmaksi lopettaa virikehoito ja pitää vaikkapa yksi päiväkoti ihan vain työttömien ja muiden tilapäishoitoa tarvitsevien käytössä. Siinä olisi myös apu, jos työtön työllistyy - siellä olisi varma hoitopaikka heti työsuhteen alusta ja lapsi voisi olla siellä, kunnes lähipäiväkodista järjestyy paikka.

Minun mielestäni päivähoitopaikan oikeuttavien perheiden selvittäminen ei välttämättä olisi kovin vaikeaa ja tuskin tarvitsisi hirveästi byrokratiaa. Lapsiahan seurataan paljon neuvolassa ja ihan hyvin neuvolan täti voisi tarkistaa tilanteen - hänellä varmaan voisi olla pääsy perheen terveystietoihin ja näkisi, että onko lapsen kehityksessä jotain, joka vaatii lapselle päiväkodin tarjoamia palveluita tai onko perhe maahanmuuttajataustainen. Yksi lomake yhdellä neuvolakerralla, joko + tai - ei olisi varmaan vaikeaa.

Ja minä tässä mainitsinkin, että taloudellinen säästö ei olisi välttämättä kovin suuri tässä mun mallissa, jos samaan päiväkotiin taattaisiin esim. työttömien lapsille paikka, mutta tässä peräänkuuluttaisinkin sitä, että muiden lapsien ryhmän koko aina vähän pienenisi ja kuinka moni voi oikeasti olla sitä mieltä, että 24 lasta ja 3 hoitajaa voi olla tavoitetilanne? Miksei tavoite voi olla 21 lasta ja 3 hoitajaa ja tilapäisesti ne kolme sitten työhaastattelun ajaksi.

Ja mitä tuohon tulee, että äiti ei pystynyt kävelemään synnytyksen jälkeen, niin se oli varmaan ei-sektioäidille poikkeus, mutta tuonkin olisi voinut varmaan selvittää juuri neuvolan kautta, että tämän äidin lapset tarvitsisivat sitä hoitoa nyt ja olisivat saaneet palata vanhaan tuttuun päiväkotiinsa.

Ja mitä tuohon on ja off hoidossa oloon tulee, niin ainakaan en itse katso oman lapseni kärsineen siitä. Hän on ollut välillä pitkiäkin aikoja pois hoidosta (esim. mun kolarin aikaan tai silloin kun päiväkodissa kiersi parvorokko ja mä olin raskaana). Lapselle ei siitä mitään traumoja tule, jos samaa elämänrytmiä ja elämän meininkiä suurin piirtein kotonakin toteutetaan.

Mikäli näille vauvan saaneille varmistettaisiin se, että he saavat samasta päiväkodista hoitopaikan ilman että pitävät siellä lapsiaan, niin kuinkahan moni jo nyt uskaltaisi ottaa oman lapsensa kotihoitoon? Nyt jos on sattunut tuurilla saamaan hyvän hoitopaikan, yksinkertaisesti monikaan ei uskalla katkaista hoitopaikkaa ettei sitten seuraava hoitopaikka ole 5km päässä.

Senkin voin heittää kysymykseksi, että miksi ne virikelapset on usein lähipäiväkodissa ja ne, jotka käyvät töissä kiertävät aamulla 10 km lenkin viemässä lastaan hoitoon ruuhkassa vaikka puolen tunnin ajan?

Itse kyllä näen ryhmäkokojen pienentämisen tärkeämpänä kuin taloudellisten säästöjen syntymisen, toki molempia voisi uudistuksesta seurata.

Jos nyt on 24 lasta päiväkotiryhmässä, niin jos siitä se 3 ylimääräistä lasta lähtisi pois, niin sehän olisi ihan ihana tilanne.

Toisaalta jos ryhmässä olisi 21 lasta ja parin vanhemmat jäis työttömäksi ja kolmennelle syntyisi pikkusisarus, niin olisiko se vakavaa, jos tämän työttömyysjakson ja äitiysloman aikana ryhmässä olisi 18 lasta ja 3 hoitajaa?

niin ärsyttivät kirjoitukset, missä tekemällä tehdään elämää isompia ongelmia kaiken maailman kärpäsenkakoista. Eihän tässä keskustelussa ole missään vaiheessa edes kyseenalaistettu oikeasti hoitoa tarvitsevien oikeutta kunnalliseen päivähoitoon. Ehkä itsekin ymmärsit tämän, mutta toki ymmärrän että vammaisen lapsen äidin tunteet ovat herkässä.

Hyvää jatkoa teille.

Onneksi olkoon kolmesta terveestä lapsesta!

Terveisin,

se monivammaisen ja yhden terveen äiti