Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Päivähoito-oikeutta pitäisi rajata!!
Kommentit (256)
Kauhea tohina, joka ei johda tuloksiin, ja arvaan yhden mahdollisen syyn tähän:
Äidit näännyttävät itsensä leikkimällä huvitutteja, jaksavat sen kuukauden puolitoista ja siihen kaatuvat.
Muut 99% saavat korviketta ja lisäruokaa ennen suositusikärajaa, joten nuo tissivaikeudet ei oikein vakuuta virikehoidon syynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...enemmän kuin on osapäivähoidon raja.
Tässä on yksi esimerkki
Meidän lasten 3ph-ryhmässä oli vauvalomalaisen esikoinen kokopäiväisenä. Äiti ei voinut häntä edes aamuisin tuoda, kun lapsi ei kuulemma suostunut lähtemään äidin kanssa. Isäkin kantoi hänet huutavana pakettina hoitoon. Lapsi myös kiukutteli koko päivän ja vaati hoitajalta jatkuvaa syliä, mistä muut lapset tietysti jäivät paitsi. Heiltä jäi myös mm. monia kivoja retkiä tekemättä, kun tämä yksi teki tenän. Paha olo purkautui myös sillä, että lapsi muksi pienempiään.
Vinkeintä oli että naapurissa asuvalle lapselle ei löytynyt hoitopaikkaa ollenkaan, vaan äiti joutui ensin siirtämään työhönpaluuta muutamalla kuukaudella, ja sitten hoitopaikka löytyi mutta ei kodin lähettyviltä, jopa työmatkaan nähden väärältä puolelta kaupunkia. Lapsi pääsi meidän lasten hoitoryhmään kuitenkin syksyllä, kun meidän vanhin meni eskariin. Hoitopaikkaa pantanneen kotihoitolaisen pikkukakkonen joutui vähän myöhemmin toiseen hoitopaikkaan.
isompi lapsi LAITETAAN HOITOON kun pienempi syntyy. Eikö lie useammin kyse siitä, että isompi on jo hoidossa ja hän jatkaa hoidossa myös äidin ollessa kotona?
Kieltämättä minäkään en ymmärrä sellaista, jos äiti on vauvan kanssa kotona ja isompi jatkaa hoidossa joka päivä täyden päivän - ihan kuten ennenkin, mutta aika harvalla (ilman painavia perusteita) näin ei taida ollakaan. Yleensä isommalla lapsella on kai 2-3 lyhyempää hoitopäivää viikossa, ihan kuin kerhossa olisi. Pienempi sisarus on niin iso mullistus lapsen elämässä, että tuttu hoitopaikka ja kaverit voivat olla tosi tärkeitä. Monet väittävät, että "jos isosisarus joutuu olemaan hoidossa, ei normaalia sisarussuhdetta pääse syntymään, tulee kateutta yms...".
Paskanmarjat, sanon minä. Eiköhän se isompi kateuden ja katkeruuden aiheuttaja isolle sisarukselle ole se, jos joutuu luopumaan kaikesta kivasta ja tutusta sen vauvan takia? Joo, toki voi mennä kerhoihin (jos niitä on) ja aktiivinen äiti koluaa puistot ja naapuruston lapsen kanssa ja hoitaa vauvan siinä siivellä. Mutta kuitenkin, jos isompi joutuu luopumaan mukavasta hoitopaikasta kokonaan, ei se välttämättä ole sen isomman sisaruksen mielestä yhtään kiva juttu ja voi aiheuttaa myös vihaa vauvaa kohtaan.
Ja sitten vielä se vauvan näkökulma: Onko se paha asia, jos vauvakin saa edes toisinaa äidin jakamattoman huomion. Ihan riittävästi on kuitenkin niitä tilanteita, että vauva jää "kuin nalli kalliolle" odottamaan, kun äiti lähtee vaikka pyyhkimään pyllyä tai selvittämään isompien kriisejä.
Vasta-argumentteina tietysti syljetään, että "onhan sitä ennenkin pärjätty" ja "kyllä minäkin pärjäsin monen pienen kanssa" blaablaablaa. Ajat muuttuu eikä kukaan siitä kirkkaampaa kruunua saa että tekee elämästään vaikeampaa kuin sen tarvitsee olla. Käytetäänhän me nykyään sujuvasti pesukoneitakin....!
kyllähän kasvatuksen yksi lähtökohta on se, että lasten tulee oppia odottamaana vuoroaan ja sietämään sitä, ettei itse saa kaikkea heti. Ei pienikään lapsi siitä kärsi, vaikka äiti joutuu pyyhkimään jonkun pyllyn ennen kuin tulee viihdyttämään toista. Kuopus ei muista aikaa, jolloin olisi ollut yksin, hänellä on aina ollut sisaruksia.
Ja käytetään sujuvasti pyykkikoneita juu, mutta oletettavasti sulla on itse ostamasi ja maksamasi pyykkikone, ellet ole saanut sitä mammalta lahjaksi, toki. (Huomaa piilovittuilu) ; )
Ja sitten vielä se vauvan näkökulma: Onko se paha asia, jos vauvakin saa edes toisinaa äidin jakamattoman huomion. Ihan riittävästi on kuitenkin niitä tilanteita, että vauva jää "kuin nalli kalliolle" odottamaan, kun äiti lähtee vaikka pyyhkimään pyllyä tai selvittämään isompien kriisejä.
Vasta-argumentteina tietysti syljetään, että "onhan sitä ennenkin pärjätty" ja "kyllä minäkin pärjäsin monen pienen kanssa" blaablaablaa. Ajat muuttuu eikä kukaan siitä kirkkaampaa kruunua saa että tekee elämästään vaikeampaa kuin sen tarvitsee olla. Käytetäänhän me nykyään sujuvasti pesukoneitakin....!
kyllähän kasvatuksen yksi lähtökohta on se, että lasten tulee oppia odottamaana vuoroaan ja sietämään sitä, ettei itse saa kaikkea heti. Ei pienikään lapsi siitä kärsi, vaikka äiti joutuu pyyhkimään jonkun pyllyn ennen kuin tulee viihdyttämään toista. Kuopus ei muista aikaa, jolloin olisi ollut yksin, hänellä on aina ollut sisaruksia.
Ja käytetään sujuvasti pyykkikoneita juu, mutta oletettavasti sulla on itse ostamasi ja maksamasi pyykkikone, ellet ole saanut sitä mammalta lahjaksi, toki. (Huomaa piilovittuilu) ; )
Kylläpä se vauva sitä vuorottelua oppii, vaikka isompi sisarus välillä hoidossa /kerhossa/ missä tahansa muualla onkin. Isompi vaan on ehtinyt aikanaan saada sitä äidin 100 % huomiota, nuoremmalle/nuoremmillekin sitä on kiva tarjota.
Ja huolesi on aiheeton. Pesukone on uusi ja äiti kuoli jo 7 vuotta sitten. Vittuillaan vaan jo se sua lämmittää!
Minulla on sinun kanssasi suunnilleen samanlainen tilanne - suunnilleen samanikäiset lapsetkin. Miehelläni on vielä kaksi omaa yritystä vedettävänä. Välillä toimin hänen sihteerinään sekä yritän tehdä kaiken muun > käyn asioilla (ruokakauppa, apteekki ym. ym.) AINA vauvan kanssa. Vanhempi lapsi on päiväkodissa, jossa viihtyy hyvin. Me emme pärjäisi ilman päiväkodin hoitoapua.
Mutta, tämä keskustelu käy kiivaana aina vähän väliä. Tehdään kaikki omat ratkaisumme. Miksi aina pitää olla toisia arvostelemassa ja syyllistämässä? Miksi meidän perheen asiat kuuluvat toisille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö miehesi voisi palkata sihteeriä itselleen?
mitään siitä kärsii että on kivojen tätien ja kavereiden kanssa. Ihme keskustelu taas. Ihan kuin kotona aina olisi niin aaah autuasta ja päiväkoti on ihan hel**tistä!
Eikö äidilläkin muka ole sitten oikeus olla miehensä yrityksen sihteerinä? Eikö äidilläkin ole oikeus tehdä muuta kuin olla lasten kanssa? Miksi päiväkoti olisi pahempi paikka kuin esim. se että vie lapset hoitoon isovanhemmille pari kertaa viikossa jotta pystyisi hoitamaan yrityksen asioita?
Taas niin mustavalkoista että oikein oksettaa!!!
Ja kerhohan nähdään taas kaiken pelastuksena. Oletteko unohtaneet että kyllä kerhonkin vetäjä tarvitsee palkkansa. Yleensä sen maksaa seurakunta = eli me = kirkkoon kuuluvat!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että päätösvalta on perheillä itsellään.
Se, jolla oli diagnoosi keskivaikea masennus (diagnoosin teki siis lääkäri, en minä itse)
Kaikki väsymys ei ole masennusta Totta hitossa väsyttää ja ärsyttää jos ei voi nukkua niin paljon kuin tahtoisi, mutta ei tämä kaikki ole masennusta. Se voi olla uuvuttavaa ja rasittavaa mutta niin voi moni muukin asia elämässä olla. Pitääkö yhteyskunnan todella hoitaa akuuttina asiana mukavuudenhaluisten kotirouvien vireystason tilapäinen aleneminen?
Olen todella pahoillani äitisi poismenon johdosta.
Purat varmaan sen ja vauvansaannin aiheuttamaa keskivahvaa masennustasi psykologilla?
kyllähän kasvatuksen yksi lähtökohta on se, että lasten tulee oppia odottamaana vuoroaan ja sietämään sitä, ettei itse saa kaikkea heti. Ei pienikään lapsi siitä kärsi, vaikka äiti joutuu pyyhkimään jonkun pyllyn ennen kuin tulee viihdyttämään toista. Kuopus ei muista aikaa, jolloin olisi ollut yksin, hänellä on aina ollut sisaruksia.
Ja käytetään sujuvasti pyykkikoneita juu, mutta oletettavasti sulla on itse ostamasi ja maksamasi pyykkikone, ellet ole saanut sitä mammalta lahjaksi, toki. (Huomaa piilovittuilu) ; )
Kylläpä se vauva sitä vuorottelua oppii, vaikka isompi sisarus välillä hoidossa /kerhossa/ missä tahansa muualla onkin. Isompi vaan on ehtinyt aikanaan saada sitä äidin 100 % huomiota, nuoremmalle/nuoremmillekin sitä on kiva tarjota.
Ja huolesi on aiheeton. Pesukone on uusi ja äiti kuoli jo 7 vuotta sitten. Vittuillaan vaan jo se sua lämmittää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis hoitoaikahan yleensä vähenee, kun jompi kumpi vanhemmista jää kotiin. Ja sitten yhtäkkiä se hoito onkin lapselle pahaksi, kun tosiasiassa hoitopäivät lyhenevät ja vähenevät.
SAmaa minäkin keskustelussa ihmettelen: eihän kai kukaan aloita esikoiselle päivähoitoa KUN VAUVA SYNTYY? Yleensähän lapsi on jo päivähoidossa ja sitten hänen päiviään siellä hoidossa vähennetään.En tunne kyllä ketään joka pitäisi lastaan enemmän kuin 2-3 päivää hoidossa jos itse on kotona. Ihan kavereiden takia siellä lapsia pitävät ja hyvä niin.
Kotona oleva hoitakoon lapsensa. Lapsilisä ruokatarvikkeina. Perunaa, lanttua, täysjyväviljaa , kilo riisiä ja hunaja,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työttömyyskorvauksilla loi ... elävät lähiöiden vihervassarivalaat haluavat roikkua somessa päivät pitkät.
Hys pois lapset, nyt se somettaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
15 vuotta vanha keskustelu.
Mutta aina - ah - niin ajankohtainen.
Vierailija kirjoitti:
Työttömyyskorvauksilla loi ... elävät lähiöiden vihervassarivalaat haluavat roikkua somessa päivät pitkät.
Hys pois lapset, nyt se somettaa!
Hiljaa natisten valtiolaiva on onneksi kääntymässä kohti tervejärkisiä uomia.
Kuten koko Euroopassa. Olipa aika!
Alue: Aihe vapaa
Mulle sanottiin, että aina kun vauva vähänkin kitisee, se pitää ottaa rinnalle. Kaikissa tapauksissa pitää enste imettää. Siitä tuli sellainen kierre, että lapsi teki vain kahta asiaa: huusi ja imi, huusi ja imi. Sitten sain vinkit miten kokeilla korjata tilanne. Se auttoi ja huudot loppui kuin seinään. Eli mun mielestä on parempi korjata omaa toimintaa niin että vaiva loppuu kuin korjata pelkkiä oireita. Eli siis parempi kaikkien jaksamiselle jos äiti pääsee väsymyksestään kokonaan eroon kuin se että lapset viedään hoitoon, että äiti saa sillä aikaa yrittää nukkua univelkaa.