N.kolmikuiselle hedelmäsoseita ja yökylää!
Kävin tuolla toisaalla lueskelemassa ja koska olen kotiäiti jolla ei ole omaa elämää niin ärsyynnyin taas viestistä, jossa äiti kehuskelee ettei hän suosituksista piittaa vaan hedelmäsoseita annetaan ja johan on kiire saamaan miehen kanssa laatuaikaa ja vauva vaan yökylään, kyseessä n.3kk vanha lapsi.
Tiedän että asia ei minulle kuulu, kukin tavallaan, ja puolestani ärsytän tällä viestillä useita, mutta mä olen vahvasti täysimetyksen ( 6kk ) kannattaja ja ei tulisi mieleenkään viedä vauvaa ainakaan ensimmäisen vuoden aikana yökylään, pakollinen hoito saattaisi sitten olla asia erikseen.
Ja tiedän että näitä asioita on täällä vatvottu kyllästymiseen asti, sainpahan purettua kuitenkin ärtymystäni..
Kommentit (99)
Ja nimenomaan niin että vietti vain illan ja alkuaamun siellä. Nyt kohta 2-vuotias ja innolla menisi mummille vaikka joka viikonloppu. En usko että sai traumoja ;).
Ensimmäinen lapsemme oli 2 viikkoa vanha, kun olimme mukana yhdessä kokouksessa, sittemmin olen ollut ystävyyskuntamatkalla vauvan kanssa jne.
Vauva kulkee matkassa ja nukkuu omissa vaunuissaan, imetys sujuu missä vaan.
Laatuaika miehen kanssa ei kaadu imeväisen läsnäoloon ja kahdestaankin on ehditty jopa matkustella, vaikka lapset eivät yökylässä juurikaan olleet - meillä on ollut mummi tai muu hoitaja kotona.
Sou? Ei kuulu sulle oikeesti yhtään.
joo, en antas 3kk ikäiselle itsekkään soseita ja en mielellään jättäisi yökyläänkään (tosin olen joutunut), mut en silti mene tälläsiä typeriä viestejä aiheesta kirjoittamaan, koska kukin tyylillään!
niin totean itsekin että kukin tavallaan, eli toistelit sanomisiani..
ja oikeassa olet näissä asioissa olen oman lapseni kanssa aika tiukkapipo : ).
Ja vihaa rauhassa, en pahoita mieltäni.
-ap-
vein lapsen yökylään jo 1kk ikäisenä, äidilleni. Taisin jopa aloittaa 3kk ikäisenä vihannessoseet ja ehkä vähän hedelmääkin.. joo ja ihan normaali(ei traumoja) 9v lapsi tuolla sängyssä nukkuupi tällä hetkellä.
minusta sellainen parisuhde on tosi huonoilla kantimilla, jos se ei paria kuukautta kestä lapsen kanssa oloa ilman että lapsesta pitää päästä jo eroon. Pieni vauva kun kuitenkin nukkuu useimmiten paljon, niin en tajua, miksi se aika ei kahdenkeskiseen oloon riitä.
Väkisinkin tulee aina mieleen, että mitä nämä ihmiset tekevät sitten, jos lapsia tulee useampi ja kun lapset kasvavat, ja valvovat pidempään, jos isovanhemmat eivät enää jaksakaan jatkuvasti hoitaa, avioeroko sitten?
Kannattaisi varmaan tehdä ne lapset sitten myöhemmin, jos parisuhde on siinä kunnossa, että se tarvii hoitamista jo ekan 3 kk:n aikana ;)
5 päivän ikäisenä mummun hoidossa yön, joten revi siitä. Syynä oli minun ja mieheni valvominen lapsen kanssa heti alkuun. En nukkunut sairaalassa enkä kotona koska lapsella oli nälkä (ei saanut rinnasta tarpeeksi) Mummu eli äitini opetti heti kunnon otteet ja minä sain levätä - ei tullut ainakaan väsymykssestä masennusta.
Normaali 9 vuotias poika on ja hänellä on läheinen suhde mummuun. Mikä on mielestäni erittäin hyvä asia. Lapsella voi olla muitakin läheisiä aikuisia kuin isä ja äiti.
Vuosi Lapsivuoteessa-tyypit tuntuvat usein olevan yhden lapsen vanhempia. Meillä joilla on useampi, ei ole enää idealistisia (naurettavuuteen asti) ohjelmataulukoita sille, mitä lapsi missäkin iässä TARVITSEE.
Pienen vauvan voi täysin turvallisin mielin jättää tutulle hoitajalle kuten mummot/sukulaiset jne. vuorokaudeksi ilman että mikään järkkyy, lapsi tietää saavansa ravintoa ja huolenpitoa kun hoitaja siitä huolehtii.
Mielestäni äidit ovat huomattavasti läheisriippuvaisempia kuin lapset, jotka kyllä pärjäävät mikäli heitä ei opeteta äidin käytöstä seuraamalla olemaan pelokkaita ja epävarmoja.
=)
taloissa asui useampi sukupolvi...... kyllä ne äidit huonoja olivatkin antoivat isovanhempien hoitaa lapsia..... Kyllä nykyään onkin hyvin kun täysimetetään 1 vuotaiaaksi suositusten mukaan eikä laiteta isovanhemmille yöhoitoon
taloissa asui useampi sukupolvi...... kyllä ne äidit huonoja olivatkin antoivat isovanhempien hoitaa lapsia..... Kyllä nykyään onkin hyvin kun täysimetetään 1 vuotaiaaksi suositusten mukaan eikä laiteta isovanhemmille yöhoitoon
tarpoo yöllä pihalla etsimässä kapakassa istuvaa äitiään.
Musta on maailman suuri klisee, että kaikki äidit olisivat yhtä hyviä. 3-kuiselle soseita syöttävä äiti on tietämätön, todennäköisesti alhaisesti koulutettu ja piittaamaton, enkä luottaisi moisen äidin hyvyyteen muissakaan asioissa.
joo, en antas 3kk ikäiselle itsekkään soseita ja en mielellään jättäisi yökyläänkään (tosin olen joutunut), mut en silti mene tälläsiä typeriä viestejä aiheesta kirjoittamaan, koska kukin tyylillään!
7 noita tuolla sängyissään tuhisee...
Olen kuitenkin tiukkapipoisesti sitä mieltä, että jos äidillä ei ole jotain masennusta tms niin minkään loman takia ei alle vuoden ikäistä voi jättää yökylään. Ei koskaan, eikä kenellekään.
Oikein uuupunut tai masentunut äiti on sitten toinen asia, mutta normaali tilanteessa mihinkään 'viihteelle' tai parisuhdelomalle ei voi olla niin hätä ettei voi odottaa lapsen 1v päivää...
Tuo sosejuttu onkin sitten toinen.. toiset vaan tarvii pienempinä sitä sosetta.
kertoa että miksi lasta ei voisi jättää yökylään(läheiselle ihmiselle,esim. mummu) ennen 1v? kun en ole vielä tavannut yhtäkään lasta joka olisi sen takia saanut traumoja yms.
Ja entäs jos sinä ja miehesi joudutte vaikkapa onnettomuuteen ja joudutte sairaalahoitoon/pahimmassa tapauksessa kuolette molemmat, on aikamoinen shokki joutua vieraaseen paikkaan yöksi,lapsen siis, kun ei ole ikinä ollut muualla kuin äidin ja isän kanssa..
jos kummatkin vanhemmat loukkaantuvat pahasti saati kuolevat. Siinä on sivuseikka silloin, että onko lapsi yökylässä vai ei. Typerä vertaus kertakaikkiaan.
Tässä puhuttiin siitä, että vanhempien tai äidin on päästävä viihteelle, vaikka lapsi on vasta muutaman kuukauden ikäinen. Silloin vanhempi ajattelee vain omia tarpeitaan eikä sitä mikä on lapsen tarve. Täysijärkiselle ja riittävän hyvälle vanhemmalle lapsen tarpeet tulevat aina ensin, varsinkin kun kyseessä on perustarpeet eli ravinnon ja turvallisuuden saanti, joka on parikuukautiselle elintärkeää ja nimenomaan saada se tutulta ihmiseltä, ei mummilta vaikka se kuinka läheinen olisikin.
se on lapselle shokki jos vanhemmat joutuvat onnettomuuteen taikka kuolevat. Mutta se että lapset joutuvat menemään yöksi paikkaan jossa eivät ole ikinä olleet yötä...(vielä onnettomuuden lisäksi)helpompaa olisi lapselle että on tuttu ja turvallinen paikka ja se on sitä silloin jos ovat käyneet siellä pienestä pitäen(silloin tällöin), ovat siis tottuneet paikkaan ja ihmisiin.
mieleenkään kyssiä 6 kk kotona vauvan imettävänä...