Lue keskustelun säännöt.
N.kolmikuiselle hedelmäsoseita ja yökylää!
11.12.2008 |
Kävin tuolla toisaalla lueskelemassa ja koska olen kotiäiti jolla ei ole omaa elämää niin ärsyynnyin taas viestistä, jossa äiti kehuskelee ettei hän suosituksista piittaa vaan hedelmäsoseita annetaan ja johan on kiire saamaan miehen kanssa laatuaikaa ja vauva vaan yökylään, kyseessä n.3kk vanha lapsi.
Tiedän että asia ei minulle kuulu, kukin tavallaan, ja puolestani ärsytän tällä viestillä useita, mutta mä olen vahvasti täysimetyksen ( 6kk ) kannattaja ja ei tulisi mieleenkään viedä vauvaa ainakaan ensimmäisen vuoden aikana yökylään, pakollinen hoito saattaisi sitten olla asia erikseen.
Ja tiedän että näitä asioita on täällä vatvottu kyllästymiseen asti, sainpahan purettua kuitenkin ärtymystäni..
Kommentit (99)
Joten turhaan aloitit tyhmyyttäsi. Et ole tajunnut tuota tutkimustakaan oikein, näemmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapselle, kunhan teiJän elämään saadaan VIHDOIN rytmi. Johan se on traagista, jos ei kaksikuisella ole rytmiä. Voi jeesus - mistä näitä hulluja sikiää.
Anna edes pelkkää korviketta mieluummin kuin jotain viljavellejä.
Tuskin vauvan yökyläily on jonkun luotettavan henkilön luona yhtään sen traumaattisempaa, kuin esim. tissiltä vierottamiset, unikoulut, omaan sänkyyn siirtymiset, ensimmäiset tarhapäivät jne. Näitähän riittää!
Sitä paitsi, eikös se ajantaju ole aika heikko ihan pienillä lapsilla? Mun käsityksen mukaan se jopa häviää muutaman tunnin kuluttua. (Varsinkin kun se yö nukutaan, ei sitä unissaan ketään kaipaa, jos ruokaa saa välillä!)
Ihme syyllistämistä koko ketju!
Vauva ei tosiaan pysty käsittämään, että äiti tulee parin tunnin kuluttua tai aamulla. Tunti on vauvalle IKUISUUS, eikä vauva pysty käsittämään, että ylipäänsä tulet takaisin.
Minusta tuntuu, että jotkut äidit ihan vain auktoriteettejä uhmatakseen poikkeavat annetuista ohjeista. Sellainen minä tiedän tämän parhaiten-asenne, vaikka suositukset esim. ruokailusta ja yökyläilystä perustuvat vuosikymmenien tieteelliseen tutkimukseen.
Täysimetystä suositellaan jatkettavaksi 6 kk, eikä se ole mikään hatusta vedetty arvaus, vaan kymmenet tai sadat, älykkäät ja koulutetut ihmiset ovat tehneet pitkiä tutkimuksia päätyäkseen siihen tulokseen. Ei minulla ole ainakaan mitään syytä tai perustaa kyseenalaistaa suositusta.
-- jotkut mammat, yleensä kouluttamattomat, kuvittelevat että kyllä heee tietävät paremmin kun jotkut prohvessorit! "Ei meidän Mantalle ainakaa tullu mitään traumoo ku se oli mummon hoiteis 4-viikkosena 2 viikkoo yhtee putkee. Eikä sillä mittää vattavaivojakaa oo ollut vaikka perunaa annettii jo 2 kk ikäsenä..." "ja ihan reipas tuo näyttää olevan nykyäänkin 6-vuotiaana".
Älykkäät äidit sen sijaan puntaroivat tarkkaan kaikkea mitä vauvan kanssa tekevät. Kaikki korkeastikoulutetut äidit, jotka tunnen ovat:
a) imettäneet tai ainakin tosissaan yrittäneet imettää pitkään
b) aloittaneet kiinteät mahdollisimman myöhään
c) hoitaneet vauvaansa alussa paljolti miehensä kanssa, eivätkä ole lykänneet vauvelia heti yökylään
Ihminen joka on koulutettu ottaa asioista selvää. Hän tietää että vauvan ja äidin välinen kiintymyssuhde vaurioituu siitä, jos vauva erotetaan äidistä turhan aikaisin ja turhan pitkiksi ajoiksi. Kouluttamaton ihminen ei edes TIEDÄ mitä on kiintymyssuhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästäkin ketjusta aika moni olisi saanut jättää lapsien tekemisen paremmilleen. Ihan järkyttävää luettavaa, huomaa heti miten monelta lapselta jää symbioottinen suhde kokonaan kokematta. Yksikään täysijärkinen, lapseensa terveesti kiintynyt äiti ei jätä pienta vauvaansa "laatuajan" verukkeella yksin.
Pitäisi tajuta että se vauva-aika on kuitenkin vain lyhyt aika ja jos SITÄKÄÄN ei kestä niin miten kestää niitä muita huolia joita kuitenkin tulee koko sen lapsen kasvun ajan? On pottaharjoittelua, uhmaa, oppimishäiriöitä, läksyjä, ongelmia kavereiden kanssa jne. Lykätäänkö se lapsi silloinkin mummolle kun ei itse jakseta? Ilmeisesti.
Ottakaa vähän selvää kiintymyssuhdeteoriasti pliis, ennen kuin hankitte niitä lapsia! Ymmärtäkää että lapsi sitoo ja sen kuuluukin sitoa erityisesti ÄITIÄ! Se symbioosi syntyy vain siitä että sitä lasta todella hoitaa vuorokauden ympäri, toki niin että apua saa ottaa vastaan tietyin määrin ja isänkin pitää hoitaa sitä lasta.
Sanon minäkin että onneksi useimmat tuntemani äidit ovat järkeviä äitejä. En onneksi tunne montakaan sellaista joka lykkää pientä vauvaa hoitoon "koska ei se kuitenkaan mitään ymmärrä"!!
Tästäkin ketjusta aika moni olisi saanut jättää lapsien tekemisen paremmilleen. Ihan järkyttävää luettavaa, huomaa heti miten monelta lapselta jää symbioottinen suhde kokonaan kokematta. Yksikään täysijärkinen, lapseensa terveesti kiintynyt äiti ei jätä pienta vauvaansa "laatuajan" verukkeella yksin.
Pitäisi tajuta että se vauva-aika on kuitenkin vain lyhyt aika ja jos SITÄKÄÄN ei kestä niin miten kestää niitä muita huolia joita kuitenkin tulee koko sen lapsen kasvun ajan? On pottaharjoittelua, uhmaa, oppimishäiriöitä, läksyjä, ongelmia kavereiden kanssa jne. Lykätäänkö se lapsi silloinkin mummolle kun ei itse jakseta? Ilmeisesti.
Ottakaa vähän selvää kiintymyssuhdeteoriasti pliis, ennen kuin hankitte niitä lapsia! Ymmärtäkää että lapsi sitoo ja sen kuuluukin sitoa erityisesti ÄITIÄ! Se symbioosi syntyy vain siitä että sitä lasta todella hoitaa vuorokauden ympäri, toki niin että apua saa ottaa vastaan tietyin määrin ja isänkin pitää hoitaa sitä lasta.
Sanon minäkin että onneksi useimmat tuntemani äidit ovat järkeviä äitejä. En onneksi tunne montakaan sellaista joka lykkää pientä vauvaa hoitoon "koska ei se kuitenkaan mitään ymmärrä"!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sen sijaan sillä "kouluttamattomalla" voi olla maalaisjärkeä, jota tällä "akateemisella" ei löydykään. Eikä sen kouluttamattoman tarvitse maalaisjärkensä kanssa kahlata oppaita, osaakseen kasvattaa lapsensa hyvin!
Ja ainakaan minulle ei missään ole korostettu (ei neuvolassa, mummolassa, eikä missään muuallakaan), että äidin ja lapsen kuuluu elää symbioosissa ensimmäiset kuukaudet! Nää nyt on taas näitä AV-kiihkoilujuttuja!
Jos mä olisin neuvolan tätiä kuunnellut niin en olisi kolmosta edes 6 kk täysimettänyt! Eikä muutenkaan neuvolassa oo koskaan kannustettu imettämään, päinvastoin. Ja mummotko tietäisivät ylipäätään mitään symbioosista? Hehän ovat sota-ajan lapsia. Hyvä jos ovat hengissä pysyneet, ei silloin ollut edes tietoa mistään äiti-lapsi -suhteesta.
Oikeasti älykäs ihminen lukee monista lähteistä erilaista tietoa ja tekee sitten mielestään oikeat päätökset. Maalaisjärki on harvoin riittävää.
Äidin ja vauvan kuuluu todellakin elää symbioosissa ekat kuukaudet. Ne jotka muuta väittää eivät varmaan itse ole kokeneet oikeaa kiintymystä vauvaan. Kuka normaali ihminen edes haluaa olla erossa vauvastaan ekat kk:t?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
uskomatonta kiihkoilua! Haloo, onko siellä valoo?
1. Mulla on ollut asiantuntevat neuvolat, jos sulla ei, niin voivoi.
2. Kaikkien mummot eivät ole tasapainottomia sota-ajan lapsia. Ei ainakaan meillä! Anoppini on esim. kätilö (ja myös maisteri, jos se tieto nyt liikuttaa akateemisintoilijoita) ja ilomielin otti lapsen 4 kk ikäisenä hoitoonsa yöksi. Eikä esitellyt mitään av-teorioita symbioosin rikkoutumisesta.
3. Oikeasti älykäs ihminen ei kiihkoile ja lue vain eri lähteistä, kuten AV:lta näitä juttuja.. kyllä järkevä ihminen pääsee sillä maalaisjärjellä aika pitkälle.
4. kukaan ei ole väittänyt haluavansa olla erossa vauvastaan 'ensimmäiset kuukaudet'. Mutta itse en usko, että SATUNNAINEN hoito hyvässä hoitopaikassa on lapselle pahasta. (Sinä saat kiihkoilla mitä haluat.).
Kantsiiko kaikkea ottaa niin vakavasti? Tälläkään palstalla?
2. Kaikkien mummot eivät ole tasapainottomia sota-ajan lapsia. Ei ainakaan meillä! Anoppini on esim. kätilö (ja myös maisteri, jos se tieto nyt liikuttaa akateemisintoilijoita) ja ilomielin otti lapsen 4 kk ikäisenä hoitoonsa yöksi. Eikä esitellyt mitään av-teorioita symbioosin rikkoutumisesta.
Niin ja sinä uskot vain anoppiasiko? Eli jos HÄN sanoo että se on ok niin se on ok. Eikö tullut mieleen tarkistaa useasta lähteestä? hih. Anoppisi on kuitenkin eri sukupolven ihminen, 70-luvulla vauvat laitettin hoitoon 3 kk:n ikäisenä. Silloin pidettiin sitä normaalina, onneksi tänään tiedetään paremmin! Vai HALUATKO ITSE että palaamme entisiin aikoihin? Oliko kaikki paremmin ennen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihin perustat tämän tietosi?
Heh heh minkä alan maisteri anoppisi on? Nyt ei ollutkaan kyse mummon koulutuksesta vaan sinun? Vai etkö itse tajua symbioosin merkitystä? Itse kyllä luen muutakin kuin AV:a.
En nyt jaksa kiihkoilla näistä asioista enää. Ilmeisesti sinä kuitenkin kiihkoilet? Fakta on kuitenkin että äidin ja vauvan EI TULISI olla erossa ekojen kuukausien ajan. Eri asia on sitten MITEN USEIN joku mummo hoitaa vauvaa, ns. kuinka vauva oppii tuntemaan mummon? Yksi lapsistani vierasti jo 3 kk:n iässä vaikka näki mummoaan kerran viikossa. En tod olisi jättänyt tätä lasta yökylään mummolle vaikka mummo sitä halusikin. Vasta kun tytär oli ohittanut vierastamisvaiheen, oli aika yökyläillä. Mutta mummot pakkaavat joskus olla vähän yli-innokkaita hoitajia ja äidinkin on oltava vahva ettei "antaisi" heti vauvaa pois.
ahaa, että tässä ihan oikeasti on nyt kyse koulutuksesta? *tirsk* Anoppini on kuule terveydenhuollon maisteri ja itse olen ktm.
Mutta en todellakaan jaksa sulle enää vastailla mitään ko. asiaan. Saat kiihkoilla ihan rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistetaanhan, että kätilöt ja terveydenhoitajat sekä neuvolalääkärit ovat terveydenhuollon ja lääketieteen, ei kasvatustieteen saati psykologian ammattilaisia.
Jos ei sitä tajua itse, niin tuskin sitä viisautta saa kirjastakaan! Toki jos on nuppi kiehahtamasa niin tarvii irtiottoa, mutta luulisi nyt että jokainen normaali mamma muutaman kuukauden kestää ilman että vauvaa on heti lykättävä yökylään?
Tästäkin ketjusta aika moni olisi saanut jättää lapsien tekemisen paremmilleen. Ihan järkyttävää luettavaa, huomaa heti miten monelta lapselta jää symbioottinen suhde kokonaan kokematta. Yksikään täysijärkinen, lapseensa terveesti kiintynyt äiti ei jätä pienta vauvaansa "laatuajan" verukkeella yksin.
Ei tarvitse kyllä yhtään miettiä, mistä johtuu mielenterveysongelmien räjähdymäinen kasvu, kun alku elämälle on niin monella näemmä niin huono.
Onneksi täällä on edes vähän äitejä, jotka pystyvät takaavaan lapselleen rakastavan ja turvallisen alkutaipaleen.
Nyt lapseni on reilu 2 vuotias ja hän on maailman iloisin ja reippain lapsukainen.
Hän oli 3kk iässä kokonaisen viikonlopun hoidossa äidilläni.
Olisiko minun ollut parempi pimahtaa ja vaikka ravistella lastani kohtalokkain seurauksin ja antaa suosiolla hoitoon ja nukkua?
Ja jestas sentään, kävin toisena iltana jopa ravintolassa juomassa kaksi lonkeroa.
Nyt lapsi edelleen jää mummolaan hoitoon noin 2kk välein.
Eli nyt ei kukaan jolla on voimat lopussa vie lasta hoitoon vaan jaksaa väkipakolla ja sitten voidaan ihmetellä miten lapsen ravistelua yms ilmenee
Itse olen ollut vauvasta mummoni hoidossa, kun siihen aikaan äitiyslomat oli 6 viikon pituisia. Ei ole traumoja - vai onko lämpimät välit 85-v mummooni trauma?
Olen molemmille muksuille aloittanut soseet 3 kk ikäisenä ja puurot 5 kk iästä ja imettänyt molempia 10 kk. Lapsukaiset on nukkuneet 5 ja 7 kk ikäisestä täydet yöunet. Samaan aikaan nyt ensimmäisiä vauvoja saavat siskoni ja tuttavani valittavat miten melkein vuosikkaat lapset ei vieläkään nuku öitä: no ei kai kun ei mene jakeluun neuvo, että "älä anna sitä rintaa enää yöllä yli 8 kk vanhalle. Syötä tukeva iltapuuro. Seuraa 3-4 yötä ilman rintaa-kitinää ja sittenpä jo nukutaan yöt läpi. " Vaan ei..vain 1 äiti kokeili ja niillä nukutaan! Yökylään olen myös vienyt molempia lapsiani puolivuotiaasta ja nyt ne kyselevät milloin taas pääsee mummille yöksi?
Mutta olkaa vaan tiukkapipoja...siinäpähän haukottelette hajoamispisteessä päivisin.
Tutkimustulos puhuu niistä lapsista, joita on täysimetetty *yli* 6 kk. Ja soseiden aloitusta ei todellakaan suositella vielä 3-kuisille, kuin poikkeustapauksissa.