N.kolmikuiselle hedelmäsoseita ja yökylää!

Siis ihanko tosissaan olit jo viiden päivän valvomisen jälkeen niiiiin väsynyt, että vastasyntynyt piti laittaa yöhoitoon?!

5 päivän ikäisenä mummun hoidossa yön, joten revi siitä. Syynä oli minun ja mieheni valvominen lapsen kanssa heti alkuun. En nukkunut sairaalassa enkä kotona koska lapsella oli nälkä (ei saanut rinnasta tarpeeksi) Mummu eli äitini opetti heti kunnon otteet ja minä sain levätä

Meidän vauva oli juuri yhden yön mummolassa 2kk ikäisenä. Nukkui siellä yhtä hyvin kuin kotonakin eikä ollut normaalia itkuisempi kotiin päästyään. Saa nähdä millainen tyttö tuosta kasvaa, varmaan rikollinen ap:n mielestä?? Lapsi saa kotona rakkautta ja lisäksi vielä mummolassa..



Paisutan tätä vielä vähän: joudun syöttämään tytölleni pelkästään korvikkeita. Syitä en ala teille selittelemään. Peli on kai menetetty. Tulee niin henkisesti kuin fyysisesti sairas lapsi..?? Tai sitten luulet, että tämä on provo.



Jossain päin maailmaa äitiysloma kestää 2-3kk ja sen jälkeen on palattava töihin.. ja te jaksatte pauhaa yökyläilyistä. Oivoi.



fanny

joku tuolla mainitsi tapauksen, jossa lapsi lähtee pimeään etsimään äitiään kapakasta. Onko se siis samalla viivalla yökyläilyn mummolassa kanssa?



fanny

Ja nimenomaan niin että vietti vain illan ja alkuaamun siellä. Nyt kohta 2-vuotias ja innolla menisi mummille vaikka joka viikonloppu. En usko että sai traumoja ;).

mun mielestä 3kk ja 9kk on vähän eri asia...

hyvä äiti ajattelee myös niitä omia tarpeitaan, jotta oma pää pysyy kasassa. itse en kuulu niihin ihmisiin, jotka kestävät kuukausia neljän seinän sisällä vauvan kanssa istumista (tosin eihän se oikeasti edes ole pakollista), toiset taas tekevät sen ja vieläpä erittäin mielellään.



Lapselle on hyvä, että on tuttu hoitaja, ja useinhan se on äiti, oli kyse minkä ikäisestä lapsesta tahansa, mutta tietenkin mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää se on. Tiedän ja myönnän sen kyllä, mutta olen myös sitä mieltä, että äidin/hoitajan pitää olla hyvinvoiva, terve, jaksava ja sinut itsensä sekä senhetkisen elämäntilanteen kanssa. parempi on laittaa lapsi jo pienenä yöksi tutulle ja luotettavalle hoitajalle, ja lähteä vaikka yhtenä iltana sinne viihteelle, tai yksinkertaisesti nukkua kunnon yöunet, jos sen jälkeen itse jaksaa paremmin. Väsynyt, äkäinen, masentunut ja hulluuden partaalla oleva äiti ei ole hyväksi kellekään, ei itselleen eikä lapselle!



Oma esikoistyttöni oli n. 3-viikkoinen, kun oli ensimmäisen yön yökylässä - tällöin tosin lähes naapurissa kummitätinsä hoivissa ja mukanaan litrakaupalla ihka aitoa äidinmaitoa. Itse en edes olisi halunnut lasta yökylään laittaa, koska kuulin korvissani miten naapurin mummot, neuvolan täti ja kaikki vastaantulevat äidit marmattavat miten huono äiti ja ihminen olen, mutta mies totesi että mun on pakko nukkuakin joskus, väsyneenä musta ei ole hyötyä eikä iloa kellekään, ja kun kerran on vapaaehtoinen hoitaja meidän koliikkivauvallemme, käytetään sitä hyödyksi. Tänä päivänä tyttö on 3-vuotias, eikä meidän välinen suhteemme mun nähdäkseni ole kärsinyt tuon yhden yön johdosta, vaikka hän niin pieni olikin silloin. Hän on myös ollut joitakin kertoja mummonsa hoidossa sekä meillä kotona että mummon luona, siis yön yli ja alle vuoden ikäisenä, ja ainoa vaikutus on nähdäkseni ollut se, että mummo on hänelle tavattoman rakas.



Lapsen elämään mahtuu niin paljon muutakin, ja traumoja voi syntyä lapselle vaikka mistä, joten mun mielestä on turhaa stressata vielä tälläisestäkin. Yksi yö on lyhyt aika, ja ainakin ne vanhemmat, jotka tosissaan välittävät ja rakastavat lapsiaan ja tahtovat tehdä parhaansa, todennäköisesti korvaavat tuon erossa olo ajan parhaansa mukaan lapselle/lapsille. Tilanne on eri silloin, kun on kyse oikeasti vakavista tilanteista, kuten vaikka huoltajan alkoholismista, masennuksesta tms. asioista, silloin lapsi valitettavasti jää usein sinne listan viimeiseksi. Oma äitini oli alkoholisti, ja hänen lapsensa olivat jo hyvinkin pienenä yksin kotona (2-3 -vuotiaana), eli hän ei edes sen vertaa välittänyt että olisi hoitajan järjestänyt. Tuskin kukaan rakastava vanhempi edes jättää lastaan kenen tahansa hoitoon - itse ainakin haluan aina ehdottoman luotettavan ja hyvän hoitajan, tai en jätä lastani hoitoon, perun vaikka sitten omat menoni jos on pakko.

on lapselle pahempi yliväsynyt äiti vai yökylä mummolassa? Veikkaisin kovasti yliväsynyttä äitiä...ja kyllä voi todellakin olla 5 päivän valvomisen jälkeen erittäin väsynyt!

Omat lapset ovat onneksi nukkuneet kaikki yöt pienestä pitäen,mutta nyt poden unettomuutta ja kyllä on hermot kirellä jo 2:n päivän valvomisen jälkeen...tekisi varmasti lapsillekin hyvää päästä mummolaan..

sehän on helppoa toisen sanoa, että et voi olla 5pvän valvomisen jälkeen väsynyt. Minä se kyllä jaksan kuukausikaupalla valvoa lapseni takia.. Tiiäkkö, että toiset väsyvät helpommin kuin toiset??



Joo ja tähän sulla tietysti on vastaus, että ei kannata lapsia tehdä, jos ei jaksa valvoa.



fanny

Aika moni kärsii unettomuudesta raskauden loppuaikoina... Jos synnytys on ollut pitkä ja rankka, eikä sen jälkeen pysty yhtään nukkumaan niin on mun mielestä jo terveydellisesti perusteltua laittaa vauva yöhoitoon yhdeksi yöksi. Johan moinen nukkumattomuus ajaa psykoosiin, joka muutenkin on lapsivuodeaikana mahdollinen. Lähes kaikkien masennusta sairastaneiden äitien kertomuksissa kun toistuu tuo "en pystynyt synnytyksen jälkeen nukkumaan" (oli syy sitten vauvassa tai jossain muussa).

Siis ihanko tosissaan olit jo viiden päivän valvomisen jälkeen niiiiin väsynyt, että vastasyntynyt piti laittaa yöhoitoon?!

5 päivän ikäisenä mummun hoidossa yön, joten revi siitä. Syynä oli minun ja mieheni valvominen lapsen kanssa heti alkuun. En nukkunut sairaalassa enkä kotona koska lapsella oli nälkä (ei saanut rinnasta tarpeeksi) Mummu eli äitini opetti heti kunnon otteet ja minä sain levätä

Sä valvot viis vuorokautta putkeen eikä tunnu missään. Yhtään ei väsytä. Olet ihan ajokunnossakin ja siis pystyt ihan täysillä hoitamaan vauvaa...

Jos yhden vuorokauden valvominen vastaa yhden promillen humalaa niin vastaako viiden vuorokauden valvominen viiden promillen humalaa?

Siis ihanko tosissaan olit jo viiden päivän valvomisen jälkeen niiiiin väsynyt, että vastasyntynyt piti laittaa yöhoitoon?!

tarpoo yöllä pihalla etsimässä kapakassa istuvaa äitiään.

Musta on maailman suuri klisee, että kaikki äidit olisivat yhtä hyviä. 3-kuiselle soseita syöttävä äiti on tietämätön, todennäköisesti alhaisesti koulutettu ja piittaamaton, enkä luottaisi moisen äidin hyvyyteen muissakaan asioissa.

[]

mä annoin neuvolan ohjeen mukaan 3kk ikäiselle soseita, koska maidosta vauva ei enää tullut kylläiseksi. kyllä myös lapsia on erilaisia. meillä tuota maitoa meni 3kk ikäiselle aika paljon..

ja rakastan lastani ihan samalla tavalla kuin kuka tahansa hyvä vanhempi. en ole tietämätön, enkä tyhmä. nyt uuden vuoden aion viettää 1v tyttäremme kanssa kaksistaan kotona koska en halua viedä lasta hoitoon lähteäkseni ryyppäämään. omistan koko elämäni lapselleni, oen lapseni kanssa 24/7 enkä muuta tällä hetkellä elämääni kaipaa.

meidän pienellä on rajat ja kuri jo nyt. lapsi saa paljon rakkautta, mutta myös rajoja ja kieltoja. lapsi kaataa nokkamukista maitoa tahallaan lattialle niin lapsi myös saa paperin käteen ja saa auttaa äitiä sen pyyhkimään. meillä kasvatetaan lasta meidän tavalla. lapsi opetetaan hyväksymään myös muut ihmiset, asiat toisin tekevät, erinäköiset, väriset jne.. ihmiset. kaikki ei valitettavasti pysty hyväksymään erilailla toimivia ihmisiä, eikä varsinkaan äitejä

kyllä nyt jää lapselle traumat...



Ei ihme, että äidit tässä maassa väsyvät ja masentuvat, kun joka puolella toitotetaan, millaista "hyvä äitiys" on. Pitää synnyttää mahdollisimman luomuna, täysimettää, tehdä kaikki vauvaruuat itse luomusta, käyttää kestovaippoja, omat tarpeet on kokonaan laitettava sivuun vauva-ajan ajaksi ja sitä rataa..Jos et tee niin kuin hyvät , pullantuoksuiset äidit tekee niin olet TODELLA huono äiti...



Herätkää nyt hyvät ihmiset! Jokainen tekee juuri niinkuin itse parhaakseen katsoo. Jokaisella on erilaiset voimavarat ja unentarve; vai onko loppupelissä se yliväsynyt, täysin loppuunpalanut äiti "hyvä äiti"???

voi olla montaa mieltä. Ei sinun kannata olla noin ehdoton. Kyllä mä ymmärrän, että vanhemmat haluaa edes joskus olla rauhassa.



Itse jaksaisin kyllä odottaa, että vauva on vanhempi, mutta ei kaikki jaksa. Parempi sitten ottaa sitä omaa aikaa, kun tulla hulluksi tms. Ja tuskin tuon ikäisellä mitään hätää on. Ei osaa vielä vierastaakaan, niin mikäs hätä siinä on. Täysimetys tietenkin on hyvä juttu, mutta tuskin se vauva montaa kertaa edes saa pullomaitoa yökylässä.



Mitä kiinteisiin tulee, niin itsekin aloitin kuopuksella ne jo 3,5-kuisena, kun oli koko ajan nälkäinen. Jotkut vauvat (kuten esikoiseni) pärjäävät puoli vuotta pelkällä äidinmaidolla, jotkut ehkä enemmänkin, jotkut taas tarvitsevat kiinteitä ruokia jo aiemmin.

kyse oli siitä että ap rinnasti kaikki alle vuoden ikäiset lapset paheksumalla sen ikäisten yökyläilyä.

Itse laitoimme 5vk poikamme mummmulle yökylään, jotta saatiin nukkua yksi yö, oltiin valvottu se 5vk. Meidän mielestä se oli hyvä asia, toisen kerran oli 3kk ja tämän jälkeen pari kertaa kunnes täytti kaksi, niin on ollut säännöllisesti yökylässä joka toinen kuukausi!



Nyt lapsi kolme ja kyselee viikottain, että milloin pääsee mummulle yöks. Äitini nauttii suunnattomasti lapsen kanssa olemisesta ja varsinkin silloin kun saa olla hänen kanssaan ilman meitä vanhempia. Lapsi saa 100% huomion, toki saa meiltäkin, mutta oikeasti mummi ei tee mitään kotitöitä kun lapsi on siellä ja hereillä.



Jokainen päättää nämä asiat itse, ei ketään saa tuomita sen takia milloin lapsi yökylässä ja milloin ei. Kaikilla ei ole edes mahdollisuutta siihen. Ja meillä yksi lapsi.

Pilalla ollaan koko sakki.



Minä: Soseita on tugettu jo kahden kuukauden iästä ja appelsiinimehua tietysti myös. Päivähoitoon minut on paiskattu 3kk iässä. 5kk iässä olen ollut viikon mummolassa hoidossa.



Mies: Maatalonlapsi. Valtavia kauheuksiahan siellä on sattunut, tottakai. Vanhemmat menneet navettaan ja pienet lapset olleet keskenään kotona. Ja hänellekin on niitä soseita ja appelsiinimenua tungettu melkein heti syntymän jälkeen.



Lapsukaiset: Esikoinen sai ekat soseensa 3kk iässä. Ja yökylässä oli varmaan saman ikäisenä, en enää tarkkaan muista. Kuopus söi ekat soseensa 4kk iässä. Yökylässä oli eka kertaa n.puolivuotiaana.



Yhteenveto: Kuopuksella taitaa olla ainoat mahdollisuudet jotenkin selvitä elämästään. Ei taida olla hääviä hänelläkään.



Sen haluan huomauttaa että meitä kaikkia on syötetty vauvana prikulleen neuvoloiden suositusten mukaan.

Samaa mieltä siitä, että kiinteästi autoon kiinni se ruutu, eipä irtoa vaaratilanteessa.



Mutta sitten mä taas en ymmärrä tuota "miksi pitää olla koko laite" -mussutusta: tajuatko sinä ap, että perheet on erilaisia? Jos sinun lapsesi jaksavat laulaa 10 tuntia, hyvä. Meillä ei, eikä lasteni vanhemmat jaksaisi sitä edes kuunnella noin kauaa :D



Minun mielestäni tuo auto DVD -laite on tosi hyvä keksintö, se on ihan samalla tavalla viihdyke, kuin se laulaminen, satujen kuuntelu tai autonvärien bongailu. Kuka sitä nyt tuntitolkulla putkeen edes jaksaa katsoa?



Me käydään noin 4 -5 kertaa vuodessa mummolareissu, joka on noin 800 km. Eli mennen tullen menee päivä ajaessa. Ei pienet sitä noin vain jaksa laulellen, joku mieleinen DVD katkaisee matkasta pois helposti sen tunnin pari.



Ja miksi KUSKILLE tarttee muuten olla oma näyttö? Kuulostaa aika vaaralliselta...

oli hoitaja kotona, kun esikoinen oli 3kk. Käytiin ystävien kanssa ulkona syömässä ja teatterissa. Mitään traumoja ei pojalla ole, vaikka äiti ei ollutkaan 24/7 pitämässä sylissä. Ja äitikin oli iloisella mielellä kun pääsi käymään ihmisten ilmoilla ja taas oli kotonakin kiva olla.



Maalaisjärjellä pärjää lasten kanssakin aika pitkälle. Jos elämää yrittää elää jonkin oppikirjan mukaan, niin ainakin sen saa ihan pirun vaikeaksi.



Tuosta täysimetyksestä vielä. Itse imetin lapsiani 6kk. Koskaan en imettämisestä pahemmin pitänyt, mutta velvollisuudesta sen tein. Olisiko lapsista tullut poikkeavia jos olisin tuttipullolla heidät ruokkinut, tuskinpa vain.

Kaikenlainen kiihkoilu minkä tahansa asian suhteen saa karvat nousemaan pystyyn.

olen 34v, ja minulla on lapsi jonka vauva-aikana vielä purkeissa ihan luki että 3kk alkaen. Että ei kai hirveän vakavaa..

ollaan niin lyhytjännitteisiä, että edes muutamaa kuukautta ei jakseta oman lapsen kanssa, kun alkaa jo kyllästyttää ja pitäisi päästä viihteelle ja lapsesta eroon.

Jotenkin rinnastan "määräaikaisena luopumisena entisestä elämästä" nämä vauvan korvaamattomat ensimmäiset kuukaudet tavallaan esim. raskausajan alkottomaan linjaan.



Kyllähän se saunasiideri joskus olisi maistunut raskaudenkin aikana, mutta siitä kieltäytyminen ei ollut vaikeaa, kun ajatteli vauvan hyvinvointia ja sitä, että muutaman kuukauden jälkeen saa taas niistäkin juomista nautiskella ihan hyvällä omallatunnolla.



Ja sama tässä hoitoasiassa. Kyllä joskus olisi kiva viettää laatuaikaa miehen kanssa kaksistaan ja viedä tenavat (se pieninkin) mummolaan yökylään. Mutta sitten ajattelee asiaa sen vauvan kannalta ja yhtäkkiä jaksaakin odottaa ne muutamat kuukaudet sitäkin ihan hyvin. Vauvan koko maailmankuva alkaa rakentumaan noina ensimmäisinä kuukausina ja haluan hänen saavan hyvät lähtökohdat elämään.