Repeäisitkö nauruun, jos treffikumppanisi ilmoitttaisi ammatikseen autonasentajan?

Treffikumppanini voisi tosin revetäkin, kun kuulisi minun olevan työtön, kolmen lapsen kotiäiti.

Ne nauruunrepeilijät ovat sitten ohjelmassa "sinkkuäidille sulhanen"

Ihanaa ap, että olet oman puoliskosi löytänyt.

Kumma jos ei oma äly riiitä siihen hommaan.. tai sen insinöörimiehesi??

Mutta jos kuulisin treffiseuran olevan ydinfyysikko Nasalta, saattaisisin revetäkin.

En usko että kovin monen autonasentajan kanssa voisin päätyä treffeille, koska silloin kun vielä treffailin, pistin deitti-ilmoitukseen vaatimukseksi akateemisuuden. Mutta itse asiassa päädyin naimisiin sen ainoan (tai mistä mä tiedän, en käynyt treffeillä kuin ehkä joka viidennen kanssa enkä niistäkään kaikista tiedä valehtelivatko) ei-akateemisen kanssa joka ilmoitukseen vastasi. Sillä oli tarpeeksi pokkaa ilmoittaa että joskaan hänellä ei ole akateemista tutkintoa, hänellä on muuten juuri sentyyppinen sivistystaso kuin mitä olettaa mun etsivän - ja oli oikeassa.

Insinööri:

Ruipelo, squashia harrastava, niiskuttava nörtti, huonosti istuvassa Dressmanin puvussa.



Autonasentaja:

Lihaksikas, jäntevä, reipasotteinen ja suoraselkäinen ja sanainen mies.

En toki.

http://koti.mbnet.fi/~saarihp/insin.htm

Vaikka tuskin siitä mitään vuosisadan rakkaustarinaa tulisi. Ei asentajan eikä insinöörin kanssa.

Vai insinööri, olisit edes DI. Enpä nyt niin tuota insinööritutkintoa liputtaisi.. Tuo peltiseppä voipi kuulu tienata paljon enemmän kuin sinä, esim. peltitöiden tekijöistä varsinkin tulevaisuudessa voi olla pulaa.



DI

hyvä palkka, silti ei liikaa vastuuta, aikaa perheelle, harrastuksille ja luovuudelle :)

Jos siitä jutusta ei tulis mitään, niin olisin sen kaa kuitenkin frendi, se vois tarvittaessa aina katsoa mun autoa jos siinä olis vikaa.

että tuommosia jossain kasvaa!

koska hän olisi ihan oikea henkilö treffeille mun kanssa.



parempi vaan ku ap-insinööripariskunta pysyy siellä kirjojensa parissa vaan ja muistakaa käyttää julkisia ni ei tarvii viedä autoa huoltoon rahvaan joukkoon.

En todellakaan siis repeäisi. Autonasentajamieheni on IHANA. Vastuullinen perheenisä, joka ei ole naimisissa työnsä kanssa, eikä ole turhantärkeä. - Kroppakin pysyy töistä hyvässä kunnossa (raskaan kaluston puolella asentajana).



Sitä vastoin repeäisin nauruun jos kaveri olisi insinööri. Niiden kuivien/asiallisten miesten kanssa joita työpaikka on pullollaan en viihtyisi (no vanhemman insinöörikunnan edustajat yli 50v ovat sitten yleensä "persoonallisempia"). Ei tekisi mieli miestä joka olisi tylsyyden ruumiillistuma ja vähemmän miehinen.



Testoteroni JYRÄÄ.



P.S. Miehellä palkka vielä suht sama/hitusen isompi kuin minulla- huoh.

39:n kuvaus autonasentajasta oli kuin oisit mun miehestä kirjoittanut!!! :) Ihana mies ja isä, joka huoltaa talon (ja vähän muidenkin) autot, vaikka työkseen ei autojen kimpussa häärikään, vaan vähän isompien moottoreiden...

hoitavat rempalleen menneitä.

insinööriksi päästäkseen edes lukiota? Kaverin mies meni peruskoulun jälkeen amikseen ja väittää olevansa insinööri. Eipä paljoa vaadita. Kaukana ainakin akateemisesta...