Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa, että laihdutan:(
18.03.2009 |
Mies kertoi, hiukan kierrellen ja kaarrellen, että otettaiskos yhdessä semmonen vatsanpienennysprojekti, kesäksi kuntoon. Järkytyin, en kyllä sanonut mitään hänelle. Pitääkö hän minua kauheana läskinä...
Minulla on ollut nuorena syömishäiriö. Sen paraneminen kesti vuosia, jonka mies hyvin tietää. Tästä syystä tuo aihe on minulle tosi arka paikka. Tiedän toki, että olen nykyään pyöreämpi kuin ennen, mutta toisaalta tykkään itsestäni (ja esim. rinnoistani) nykyään paljon aiempaa enemmän.
Lupasin miettiä asiaa. Miehellä ei edes ole mitään mahaa, joten kyllä hän nyt puhui vain halustaan saada minut laihtumaan, vaikkei sitä suoraan sanonutkaan. Hän myös teki minulle naistenpäivänä iltapalaylläriksi salaattia, vaikkakin herkullista, niin ei se suklaata ollut, kuten ennen.
Nyt huomaan, että mietin taas ruokaa ja mahaani koko ajan. Itse asiassa, kun mietin tarkasti, haluaisin olla taas hoikka. Silti minua ahdistaa suunnattomasti ajatus laihduttamisesta. Olen myös mielialalääkityksellä, jolla aikoinaan hoidettiin pahaa masennusta.
Mitä minun pitäisi tehdä? Olen miehelleni loukkaantunut. Ei ole mielestäni hänen asiansa huomautella laihtumistarpeestani.
Kommentit (100)
ihan normaalit mitat :) itse olen myös syömishäiriön sairastanut ja raskausaikoina tullut lisää, mutta en ole uskaltanut ruveta mitään erikoista tekemään ( kun paino indeksikin on normaali) että laihtuisin, koska pelkään homman lipsuvan taas. kiinteyttäähän voi vaikka kuntosalilla, ei se painon pudottaminen ole aina pääasia. ole vain ylpeä itsestäsi sellaisena kuin nyt olet :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja jos olet itse tyytyväinen painoosi, ei mielestäni sinun tarvitse laihduttaa. puhukaa miehenne kanssa. jutelkaa peloistasi ja laskekaa vaikka yhdessä painoindeksi niin hänkin huomaa sinun olevan normaalipainoinen. toki se että olet aikaisemmin ollut aika paljonkin laihempi, alipainoinen...voi tuntua miehestä että olet nyt huomattavasti iso kokoisempi. toisaalta kirjoitit että haluaisit olla taas hoikka...miksi siis ei vaikka sen muutaman kilon painon pudotus olisi hyväksi jos itsekkin haluat. mutta sinun ei tarvitse alkaa hirveästi laihduttamaan jos se sinua ahdistaa.
joka tapauksessa olet tällä hetkelläkin normaalipainoinen.
Olen ollut laiha, laiha, lihava, laiha jne... oksentamista, hirveää kuntoilua yms. kyllä varmaan tiedät.
Koska olet "parantunut". Ymmärrä täysin, että pelkäät sairauden uusiutumista, jos aloitan "laihdutus" kuurin, koska minulle on käynyt noin kanssa. Luulin olevani parantunut ja olin pikkuisen lihava. Ihmiset puhuivat koko ajan, sun pitäisi laihduttaa yms. Sairaistuin uudestaan, ahmimista oksentamista, päässä hakkaa laihdu yms.
Nyt yritän olla laihduttamatta ja ajattelematta koko asiaa, mut se on vaikea juttu, jos mieskin sanoo noin. En osaa sanoa mitään kommenttia, enkä auttaa, mutta tiedän miltä susta tuntuu. Toivottavasti saat vaikka puhuttua miehesi kanssa asiasta.
160cm ja kiloja 64; ne voivat koostua läskistä tai lihaksesta ja sitä se vaaka ei pysty erittelemään. Mä suosittelen kaikille naisille, että ihan ensimmäisenä nakkaatte ne vaakanne roskikseen ja kävelette peilin eteen. Onko vatsassa, käsivarissa, takapuolessa jne ylimääräistä? Onko kunto huono? Mikäli näin on, niin sitten alatte liikkumaan ja tarkastatte ruokavalion. Unohtakaa kaikki kitukuurit, niitä ette jaksa kuitenkaan pidemmän päälle.
TUllainen 160-senttinen voi olla tidella hyvässä kunnossa ja upean näköinen, jos paino koostuu lihaksesta eikä läskistä. Eli treenaamalla voi saada kauniin kropan ja siltikin syödä hyvin, hyvälaatuista ruokaa.
Otat miehen ehdotuksen ilolla vastaan ja alatte yhdessä harrastamaan liikuntaa. Mikäs sen mukavampaa ja kuntokin kohenee.
Eli yritä pudottaa se 6kg, niin näytät paremmalta ja voit paremmin. Mulla pituutta 163cm ja painoin joskus 61 kiloa ja siinä oli mulle ainakin seitsemän kiloa liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos hän tietää syömishäiriötaustastasi niin en käsitä, miksi hän edes vihjailee mistään painonpudotuksesta.
Muut ihmiset ei taida ymmärtää sitä, ettei syömishäiriöstä parane kokonaan todennäköisesti koskaan eikä sen kanssa kannata alkaa pelleilemään parin kilon takia. Oma mieheni ei ole ikinä uskaltanut ottaa painoa puheeksi lainkaan, hän on aina vaan kehunut kauniiksi ja sopivaksi, vaikka ylipainoakin on välillä ollut jokunen kilo.
Jos pysyt painossasi miettimättä sitä mitä syöt niin ei todellakaan kannata alkaa laihduttamaan yhtään, sillä kohta saatat huomata olevasi taas pakkomielteinen. Itse sairastin yli kymmenen vuotta anoreksiaa, bulimiaa ja BEDiä, kaikkea vuorotellen, "terveenä" ollut nyt parisen vuotta, mutta ei niistä ajatuksista kai koskaan eroon lopullisesti pääse.. Jos olet päässyt tasapainoon syömistesi kanssa niin älä vaan ryhdy laskemaan syömisiäsi, se vie vaan tuhoon. Miehesi varmaan ymmärtää, jos selität hänelle syyn..
että jälleen keran tässä ketjussa nimenomaan ne hieman ylipainoiset sanoo ap:ta normaalipainoiseksi.
Te ette siis itse huomaa sitä että olette hieman pyöreitä? Jos on 160cm ja painaa 64kg niin kyllä siinä on hiukan ylipainoa.
Itse olen 170cm ja jos painaisin 74kg niin mulla olisi läskiä. nyt painan 67kg ja vielä olis tavote saada 3kg pois kesään mennessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki olisi kropallesi parempi, että tiputtaisit sen 5kg, mutta se ei ole niin yksinkertaista ihmiselle, jolla on ollut syömishäiriö. Kun paino alkaa tippumaan, alkaa samalla se sama vanha pyörä pyörimään.
Painonpudotus ei ole syömishäiröiselle sama asia, kuin normaalille ihmiselle. Se on elämäntapa ja painon pudotus jää helposti päälle. Siitä ei saa ajatuksia irti, se on suoritettava täydellisesti. Mitkään repsahdukset eivät tule kuuloonkaan, se on tiukka komento sitten jos sille linjalle lähtee. Sitten kun on tavoitteessa, huomaan, että olisi vielä paremman näköinen, jos tiputtaisi vielä 5 kg, koska sitten olisi laiha ja laiha = täydellinen.
Aika vaikeata sanoa, mitä sinun pitäisi tehdä. Jos olet itseesi tyytyväinen tuon kokoisena, niin anna olla ja sano miehellesi tämä asia suoraan. Jos taas pieni kevennys (kaikkine riskeineen) tuntuu kutkuttavalta ajatukselta, niin sitten teet itsellesi säännöt ja vannot ne säännöt lastesi nimeen. Että laihdutus suoritetaan terveellisesti ja tavoitteeseen päästyä lopetetaan, ei grammaakaan enempää.
Noissa mitoissa ei mielestäni ole mitään huomautettavaa. No joo, et ole langanlaiha mut miksi edes pitäisi olla. Kerro miehellesi suoraan että sinua pelottaa/huolestuttaa ajatus painon pudotuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olet varmaan oikeassa tuossa mitä sanot. mutta... on tehty hyvin laajoja tutkimuksia siitä että lievä ylipaino (n5-10kg) on ihmiselle HUOMATTAVASTI terveellisempi vaihtoehto (ei siis aiheuta juuri mitään terveysriskejä) verrattuna syömishäiriöön tai esim laihdutuskuureihin jotka toistuvat. eli siis ihan oikeitten tutkimusten perusteella on parempi olla 5kiloa ylipainoinen kuin vetää tiukkoja laihdutuskuureja... toki ideaalitilanteessa kaikki pystyisivät laihduttamaan ne kilot ja pysymään normaalipainossa helposti liikkumalla ja syömällä terveellisen täysipainoisesti, mutta harva tekee niin ja silloin laihdutuskuuri on keholle suurempi riski.
muuta liikakilo ei terveyttä hetkauta suuntaan tai toiseen jos ruokavalio on suht hyvä ja harrastaa liikuntaa.
Jos olet 155 ja painat 58 kiloa niin olet todellakin lihava. Itse olen saman mittainen, mutta painoa 47 ja pari kiloa on tässäkin liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ole taivan normaalipainoinen. Ymmärrän huolesi ja pelkosi siitä että syömishäöirön sairastunut ei osaa laihduttaa järkevästi vaan laihdutus menee överiksi. Moni tänne vastanneista ei ymmärrä asiaa siltä kannalta. Miehesikään ei asiaa varmaan täysin ymmärrä. Minulla on aikuinen tytär , joka on ollut syömishäiriöinen ja itselleni on ollut tosi vaikea oppia mitä hänelle voi puhua painosta ja ruoasta. Miehelle se on varmasti vielä vaikeampaa. Yritä välttää loukkantumisen tunteita, koska se tekee tilanteen itsellesikin vielä vaikeammaksi. Sano suoraan miehellesi, että pelkäät sairautesi uusiutuvan. Tuskinpa hän haluaa luurankoa. Menetätte myös mukavat yhteiset ruokailuhetket. Se onkin syömishäiriöisen kanssa elämisessä raskasta.
itse olen 162cm ja mulle sopiva paino on 57-58kg. Tietysti vartaloita on erilaisia, mutta et kuulosta miltään urheilijatyypiltä, joten tuskin nuo kilot lihasta on....
Ja kuulostaa kyllä siltä, että tykkäät herkutelle kun salatin tilalla olisi pitänyt olla suklaata :)
Naiset saa kyllä sanoa miehelle, jos miehelle on kertynyt kiloja, mutta jos mies noinkin nätisti vihjaisee niin nainen suuttuu heti.
Oletko sitten viime aikoina lihonut, kun mies nyt huomauttaa asiasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja tyytyväinen muotoihini. Naurattaa kun tuollaiset hippiäiset parkuu peilin eessä kun nahka menee rullalle kun kumartuu!
Kuinka vähän ihmisellä voi olla tilannetajua? Empatiaa? Ymmärrystä? Järkeä? TIetämystä? APUA.
onhan sulle tuota elopainoa kertynyt, jopa terveydelle haitallisessa määrin joten ymmärrän miestäsi. mä saan kans koko ajan painonpudotus vinkkejä mieheltäni olen 178 cm ja 74 kg eli lihava toki minäkin. ei ne miehet pullukoista tykkää, ketä sellaisen kanssa esim. seksiä edes haluaisi. voihan sitä uskotella mitä vaan mut totuus on et läski EI ole kaunista. joten vähennä edes suklaan ja herkkujen syömistä, ei silti syömistä kokonaan tarvii lopettaa. kyllä mies jo antaa sulle tiukkaa vinkkiä, jos et toteuta, älä ihmettele jos jättää. olen nyt tosi suorasukainen mut totuudenmukainen.
Et ole ylipainoinen vaikka av:n anoreksia-fanit niin sanoisivatkin. Minä olen painanut kolme kiloa enemmän saman pituisena ja olin tiimalasivartaloinen, upea nainen! :)
Ymmärtäisin puolison huolestumisen painostasi jos painaisit sanotaan 15 kg enemmän. Nykyään olet vielä normaalipainon sisällä millä tahansa mitalla katsottuna eikä sinulla ole syytä laihduttaa josset itse halua olla hoikempi.
Kuinka vähän ihmisellä voi olla tilannetajua? Empatiaa? Ymmärrystä? Järkeä? TIetämystä? APUA.
Mutta ärsyttää tollaset vinkujat, jotka käy heti itkemään jos mies huomauttaa NÄTISTI että voitaisiin YHDESSÄ alkaa liikkumaan.
Ja vielä kehtaa itkeä kun ei saanut naistenpäivänä suklaata.
no ei 161cm ja 64kg kyllä missään timmissä kunnossa ole...
No olet siis hieman ylipainoinen? No mut sehän on hyvä asia, että miestä oikeesti kiinnostaa sinun terveytesi! Noin juuri minäkin toisin esille, jos mieheni lihoisi! Oikeasti, mitä jos lihot lisää? Miten jaksat juosta mahdollisen lapsesi perässä? ENtä seuraavat lapset?
On tosi reilua kertoa kumppanille rehellisesti, että nyt tarvitaan laihdutusta. Ei se ole mitään pinnallista edes, vaan yhdessäolon ajattelemista. Vai miltä susta tuntuis, jos miehesi lihoisi todella paljon ja kuolisi vielä kaiken lisäksi aikaisin? Ja mitä mieltä mahdolliset lapset siitä olisi? Normaalipainoissa on niin paljon etuja, ettei sitä kannata hylätä.
On ihan normaalia, että kun laihdutetaan, niin sitä ruokaa ajatellaan. On ollut syömishäiriöitä tai ei. Siksi miehesi osasi minusta aika hienosti tuoda esille tuon asian. Pidätte yhteisen kuntokuurin, otatte ihan elämäntavaksi. Mikäs sen hauskempaa? Myös lapsi oppii, että omasta kunnostaan on pidettävä huolta ja ei toivottavasti ehkä koskaan itse sairastu esim. syömishäiriöön. Pidät vain itsestäsi huolen, ettet mene rajojen yli. Ja sinähän ne hyvin jo tiedätkin.
Ja miehellä on tosiaankin oikeus huomattaaa laihduttamistarpeesta, hänhän mainitsi sanan YHDESSÄ eli tarkoittaa myös itseään. On tärkeää, että ootte hyvässä kunnossa kun teillä on mahdollisesti lapsiakin. Näin myös sairastelette vähemmän ja olette virkeämpiä. Hänhän voi ajatella, että hänellä itsellään on esimerkiksih uono kunto. Sitä hän voi omalta osaltaan tarkoittaa "vatsanpienennysprojektilla".
Ja kannattaa aina miettiä, mitähän itse tekisit ja sanoisit, jos miehesi olisi ylipainoinen tms? Eikö velvollisuuksiin kuulu auttaa toista, koska ylipainolla on erittäin haitallisia vaikutuksia terveyteen ja elinikään ja ylipäänsä elämänlaatuun?