Ulkomaalaisten puolisot -KYSYMYS
mutta myöhäistä itkeä, en niinkään tuota taloudellista puolta itke.
mutta eipä mulla olis kahta ihanaa lasta ja toista kotia toisella puolella maailmaakaan.
Kommentit (48)
ja kuinka sinä sitten tässä onnistuit? Ehkä voisit antaa vähän vinkkiä...
sitten kay kun ei yhtaan suunnittele elamaansa.
perhetaustasta. Oli yliopistotutkinto huippuyliopistosta (nyt kaksi). Oli hyvin palkatussa tyossa. Keskustelimme paljon siita mita kumpikin elamalta haluaa, mitka arvot tarkeita. Keskustelimme rahankaytosta. Kaikki kavi nappiin.
Silloin ensihuumassa tuliko ajateltua, että sitoutuessasi puolisoosi tulet aika todennäköisesti elämään köyhyydessä? Koska ulkomaalaisten työllistyminen on heikkoa. Tietenki länsimaalaisilla (valkoisilla) on asiat ihan toisin, vaikka ei varmaan kovin helppoa heilläkään.
Tekisitko eri valinnan nyt?
Asuimme aikamme Suomessa ja aivan tosi, vaikea oli ulkomaalaisen löytää töitä. Mieheni kävi kuitenkin täyspäivätyössa ja ansaitsi nettona n. 900€/kk. Elätä sillä sitten perhe.
Muutimmekin mieheni kotimaahan ja nyt miehen tulot on nettona 2500-3000€/kk. Suomessa asuimme vuokralla, ei autoa jne. Nyt on se oma talo ja auto. Rahaa riittää lomailuun ja kaikkeen tarpeelliseen.
Ai niin. Mies on valkoinen ja länsimaalainen. Rakkautta ja huumaa riittää vielä näin vuosien jälkeenkin :)
Minä ensinnäkin en kaipaa mitään turhaa "luksusta". Olen töissä, mies opiskelee vielä pari vuotta yliopistossa. Emme tarvitse autoa, meidän iso kerrostaloasunto on meille tarpeeksi mukava Suomessa. En ole koskaan edes ajatellut sitovani itseäni velkoihin täällä talon tms takia, mielummin teemme töitä ja ostamme maata ja rakennamme miehen kotimaahan. Suomen yhden talon hinnalla saamme miehen kotimaassa kaikille lapsille omat talot jne.
En edes siedä ihmisiä,jotka mittaavat kaiken rahassa, vertailevat kenellä hienoin mikäkin tai tekevät töitä 24/7, en ikinä olisi huolinut sellaista miestä. Olen itse varakkaasta perheestä ja lapsuuteni oli kaikkea muuta kuin onnellinen. Rakkaus ja kunnioitus on paljon arvokkaampaa!
vaikka kylläkin hieman asenteellinen. Sillä asuu Suomessa monia ulkomaalaisia, joilla työpaikka ja hyvä elintaso.
Mutta kyllä minä tiedostin ottavani pienen riskin lyöttäytymällä kimppaan mieheni kanssa. Hän on arabi, tapasimme ulkomailla, eikä Suomeen muuttaessamme osannut suomea. Tiesin kyllä, ettei helppoa tule olemaan. Mutta sitä pitääkin punnita eri vaihtoehtoja, miettiä mihin kaikkeen on valmis ja millä hinnalla. Jaksaako ennakkoluuloja, kulttuuri- ja uskontoeroja, mahdollista työttömyyttä jne.
Aluksi olikin tiukkaa, minä sain olla alituisesti tulkkaamassa ja hoitamassa miehenkin asioita. Olimme molemmat opiskelijoita, joten rahallisestikin oli tiukkaa. Mutta eipä sitä kitkuttelua kauan kestänyt, mies oppi kielen ja töitäkin löysi melko kivuttomasti.
Nyt miehellä hyvä työpaikka, tienaa n. 3000e/kk eli ihan hyvin ottaen huomioon, ettei työvuosia vielä niin montaa ole takana. Minulla myös ihan ok työ ja palkka, eli melko keskituloisia olemme.
Asumme vuokralla, mutta ihan mukavasti kuitenkin. Auto löytyy, mutta pääosin kuljemme kuitenkin julkisilla. Harrastamme, matkustelemme jne.
Eli jos nyt valitsisin toisin, johtuisi se kyllä muusta kuin taloudellisesta tilanteesta.
olen käsittämättömän onnellinen perheemme monikulttuurisuudesta, tuntuu kuin saisi hengittää vapaammin kuin koskaan ennen.
Lisäksi mieheni kuukausiansiot ovat n. 4 600 euroa/kk, täytyy sanoa, että koulutukseen nähden vähän alakanttiin, mutta työpaikka on onneksi varma ja joustava.
Mutta nyt vanhempana huomaa kuinka iso ja tärkeä osa se on perheen hyvinvointia.
Tunnen paljon ulkomaalaisia ja heidän puolisoja ja todella vaikeaa kaikilla. Asuvat rumassa kerrostalo asunnossa, ei autoa, duunia ja toivoakaan paremasta. Se on surullista
personal trainereita, manikyristejä ja pitsanpaistajia?
Tottahan tuo on, että moni Suomessa asuva ulkomaalainen ei käy töissä ja osalla se on ihan asenneongelma, eivät edes halua töihin. .
pätee ehkä pakolaisina suomeen muuttaneilla, mutta ei kyllä oikein sitten läheskään kaikkiin maahanmuuttajiin.
Se on tosin tosi, ettei Suomessa oikein hyvin suhtauduta ulkomaalaisiin, jotka eivät puhu täydellistä suomea ilman aksenttia. Sellainen "ok" kielitaito ei kelpaa. Mutta toisaalta se on suht. ymmärrettävää sikäli, että merkittävä osa suomalaisista ei pysty tai halua puhua englantia tai mitään muutakaan vierasta kieltä.
Ihan yksittäistapauksia ne ovat, jotka suostuvat puhumaan.
mieheeni päätyessä mies oli vielä köyhä opiskelija kehitysmaasta ja kyllä kieltämättä vähän jännitti miten tulee sujumaan, saako mies töitä kun nimi on kummallinen ja kielikään ei ihan hallussa vielä silloin ollut, vaikka akateeminen tutkinto taskusta löytyikin.
Hyvin meni lopulta. Töitä on ja hyväpalkkaista sellaista vielä. Mieheni tienaa kaksinkertaisesti oman palkkani verran (minullakin akateeminen tutkinto ja oman alan töitä) jos siitä voi jotain päätellä.
Mutta rahan takia ei siis tullut mentyä yhteen alun perin, eikä se ole minusta peruste kenenkään suhteelle.
En miettinyt tuota. Menitkö itse rahasta naimisiin?
Meillä on hyvä tilanne. Miehelläni on hyvä koulutus ja pyörittää omaa korkean teknologian yritystä. Itselläni on myös hyvät tulot.
Silloin ensihuumassa tuliko ajateltua, että sitoutuessasi puolisoosi tulet aika todennäköisesti elämään köyhyydessä? Koska ulkomaalaisten työllistyminen on heikkoa. Tietenki länsimaalaisilla (valkoisilla) on asiat ihan toisin, vaikka ei varmaan kovin helppoa heilläkään.
Tekisitko eri valinnan nyt?
Mutta nyt vanhempana huomaa kuinka iso ja tärkeä osa se on perheen hyvinvointia.
Tunnen paljon ulkomaalaisia ja heidän puolisoja ja todella vaikeaa kaikilla. Asuvat rumassa kerrostalo asunnossa, ei autoa, duunia ja toivoakaan paremasta. Se on surullista
Viimeiset 15 v on si ollut koko ajan töissä täyspäiväisesti, vaikkei virkaa saakkaan. Mies on akteemisesti koulutettu. Jos tosi tiukalle olis mennyt, olisi varmaan sit ollut viisainta muuttaa miehen kotimaahan, varmaan mäkin olisin jotain työtä sieltä saanut, vaikken koulutustani vastaavaa. Palkathan siellä on olleet paremmat ja verotus kevyempää....
Oma puolisoni on ulkomaalainen ja kuulumme ansiotasoltamme ylimpaan 5% (kuuluisimme myos Suomessa, emme tosin asu siella); molemmat ansaitsemme suurin piirtein yhta paljon. En tieda mista kummasta voi lahtea tuollainen ajatus etta vain suomi-suomi pari voisi olla hyvatuloinen. :o) Eikohan sen nyt kuitenkin riipu ihan koulutuksesta, sosiaaliluokasta, mahdollisesti peritysta rahasta jne. Onhan paljon koyhia suomalaisiakin (itse asiassa kauhulla kuuntelen millaisia palkkoja Suomessa saavat ihan koulutetutkin ihmiset).
Tottakai kotimaassaan ukko tienaa. Srvasin että heti tähän ketjuun hyppää ihmisiä joiden musta afrikkalainen kouluttamaton mies tienaa miljoonia kuussa. Heh ei se ole arkipäivää useammille ulkkiksille.
mieheni on aika pienituloinen, muttei sen pienituloisempi kuin muutkaan samoja julkisen alan töitä tekevät ihmiset. Enemmän häiritsee työn pätkäluonne. Nytkin sopimus loppuu vuoden sisällä, ja pelkäämme että jos rahaa ei löydy työn jatkumiseen, on pakko muuttaa joko Kuopioon tai Sydneyiin järkevän työn perässä, ja kumpikaan vaihtoehto ei kauheasti innosta :-(
Tottakai kotimaassaan ukko tienaa. Srvasin että heti tähän ketjuun hyppää ihmisiä joiden musta afrikkalainen kouluttamaton mies tienaa miljoonia kuussa. Heh ei se ole arkipäivää useammille ulkkiksille.
EIka mies muuten ole afrikkalainenkaan. Ja tosiaan tulotasomme on korkea, ja olisi korkea, jos asuisimme Suomessakin. Palkka maksetaan meillekin euroina. Ja ansiotaso johtuu ihan suoraan koulutuksestamme, joka tekee meista kansainvalisesti kilpailukykyisia tyomarkkinoilla. Ap pyorii varmaan aika rajoittuneissa piireissa.
Terveisin viitonen
Tottakai kotimaassaan ukko tienaa. Srvasin että heti tähän ketjuun hyppää ihmisiä joiden musta afrikkalainen kouluttamaton mies tienaa miljoonia kuussa. Heh ei se ole arkipäivää useammille ulkkiksille.
EIka mies muuten ole afrikkalainenkaan. Ja tosiaan tulotasomme on korkea, ja olisi korkea, jos asuisimme Suomessakin. Palkka maksetaan meillekin euroina. Ja ansiotaso johtuu ihan suoraan koulutuksestamme, joka tekee meista kansainvalisesti kilpailukykyisia tyomarkkinoilla. Ap pyorii varmaan aika rajoittuneissa piireissa.
Terveisin viitonen
Ihan selvennykseksi vaan, olen naimisissa ulkomaalaisen kanssa. En naimisiin mennessä edes ajatellut rahaa, duunia, tulevaisuutta...
Hah kyllä on todellisuus jymähtänyt niskaan. On toinen asia sinnitellä muutama vuosi kun opiskelee, kun tietää että pian asiat ovat paremmin. Ulkomaalaisilla ei valitettavasti asiat ole näin ja tuttavapiiriin kuuluu paljon inssejä ja muita amk tason tutkinnon omaavia.
Juu kai sen 70 000 euroa voi tienata myymällä huumeita, mutta siinä on isot riskit.
Kyllä me pärjätään, tienaan noin 10 X mitä mies tienaa. Inhottavaa elättää äijää ja kun tietää tämä jatkuu loppuelämän.