Vl-äiti ja viimeinen lapsi

(sori ap, tämä ei kyllä enää millään lailla liity aloitukseesi :( Mutta palaan siihenkin vielä ajallaan )



Millaiset ovat lestadiolaiset häät?

Ovatko ne kaikessa onnellisuudessaan aika vakavat juhlat? Olen nähnyt muutamien lestadiolaisten parien hääkuvia, ja muuten aurinkoiset ihmiset ovat kuvissa kuin seipään nielleitä. Hyvin hyvin vakavina seisotaan alttarilla jne.



Juhlissa ei siis kohoteta onnittelumaljoja..? Mikä tässä on väärin? Miksei saa onnitella? Sanotaan että maljat nostetaan morsiusparin KUNNIAKSI eikä kunniaa saisi tehdä kuin Jumalalle tms... Ettekö sitten laula synttäreilläkään esim. paljon onnea vaan synttärisankarin kunniaksi?



Lestadiolaishäissä ei ilmeisesti tanssita? Mitä kaikkea siellä tehdään, muuta kuin syödään ja seurustellaan? Onko mitään leikkejä tms?

Minäkin olin vakavana alttarilla. Jopa itku pääsi. Tosin en itkenyt surusta, vaan onnesta. Lisäksi papin puhe, sekä ystävieni lehteriltä meille laulama laulu, oli niin koskettava, että kyyneleet vieri poskille. Meidän häistä on jo monta vuotta, mutta edelleenkin kun menen häihin, tahtoo minulla se sama itku samoine tunteine tulla sieltä penkistäkin käsin. Meille avioliitto on pyhä ja avioliitto solmitaan kirkossa Jumalan kasvojen edessä. Sikäli se on minusta vakava tilaisuus, vaikka sydämessä roihuaakin onni.

Meistäkin ne alttarilla otetut kuvat ovat varmasti vakavia. Tosin kuvaamossa otetut kuvat taas eivät varmaankaan poikkea toisistakaan otetuista kuvista.

Hääjuhlaa meillä juhlittiin Rauhanyhdistyksellä, kuten monilla muillakin. Ilman alkoholia, mutta kyllä juhlat olivat ikimuistoiset ja iloiset. Onnitellaan toki, mutta mielestäni tämä maljojen kohottelu liittyy niin vahvasti alkoholiin, ettei sitä ole otettu tavaksi vl piireissä edes alkoholittomien juomien kohdalla.

Häissämme syötiin hyvät ruuat, kahvit kakkuineen ja herkkuineen. Ystävät olivat järjestäneet mahtavaa ohjelmaa, kummisetäni piti puheen, sekä pari muuta lyhykäistä puhetta jotkut sukulaiset pitivät.

Häissämme oli vajaa 300 vierasta. Sukulaisia ja ystäviä. Aikaisemmin nämä suuret häät olivat yleisempiä vl keskuudessa. Nykyään monet vl nuoret karsivat häävieraita hyvin raa'alla kädellä ja pitävät paljon pienempiä häitä.

(sori ap, tämä ei kyllä enää millään lailla liity aloitukseesi :( Mutta palaan siihenkin vielä ajallaan )

Millaiset ovat lestadiolaiset häät?

Ovatko ne kaikessa onnellisuudessaan aika vakavat juhlat? Olen nähnyt muutamien lestadiolaisten parien hääkuvia, ja muuten aurinkoiset ihmiset ovat kuvissa kuin seipään nielleitä. Hyvin hyvin vakavina seisotaan alttarilla jne.

Juhlissa ei siis kohoteta onnittelumaljoja..? Mikä tässä on väärin? Miksei saa onnitella? Sanotaan että maljat nostetaan morsiusparin KUNNIAKSI eikä kunniaa saisi tehdä kuin Jumalalle tms... Ettekö sitten laula synttäreilläkään esim. paljon onnea vaan synttärisankarin kunniaksi?

Lestadiolaishäissä ei ilmeisesti tanssita? Mitä kaikkea siellä tehdään, muuta kuin syödään ja seurustellaan? Onko mitään leikkejä tms?

näköjään, kun illlalla kirjoittelin.. No, ehkä kirjoituksestani saa jotain tolkkua.

Alkuperäiselle piti vielä sanomani, että sinä elät itse omaa elämääsi ja toisaalta ymmärrän hyvin, etä netti on hyvä ja helppo keino saada ajatuksiaan esille. Ehkä tässäkin on eniten juuri itsellesi hyötynä se, että ajatukset jotenkin selkeytyvät ja jäsentyvät itselleenkin. Ymmärrän raskaan elämäntilanteesi, itse kahlaan toisenlaisten asioiden kanssa ja tunnen samoja tunteita. Itse olen ajatellut aina että ehkäisemättömyys on elämän suojelemista, elämän mahdollisuuden antamista. Minusta kuitenkin esim. myös äidin elämää tulee suojella. Olen joutunut miettimään tätä asiaa paljon ja olen tullut siihen tulokseen, että jokainen tietää itse millä argumenteilla ollaan liikenteessä. Ainakin oma sisimpäni ja omatuntoni on kertonut milloin olisin tehnyt sterilisaation väärin perustein (omien mielihalujeni mukaisesti, Jumalan tahtoa vastaan) mutta myös myöhemmin, kun lääketieteelliset syyt tulivat (vakava, ilman hoitoa kuolemaan johtava sairaus, jota muuten ei voida hoitaa), niin sterilisaatiopäätös oli helppokin.

Minun mielestäni sinä itse tiedät tilanteesi parhaiten ja teet ratkaisusi sen perusteella. Itse koin neuvojen kyselemisen raskaaksi siksi, että selvää kantaa ei näytä kuitenkaan mistään löytyvän. On puolesta ja vastaanajattelijoita. Sinä myöskin tunnet itse onko ratkaisusi oikea. Oikeasta ratkaisusta ei kanna huonoa omaatuntoa, väärästä kantaa.

+10 äiti

En voi tietää hänen syitään, miksi otti asiat julkisesti esille. Mutta väistämättä tulee mieleen, että ei hän voi asioistaan puhua monenkaan vl-äidin kanssa, jos he ovat kaltaisiasi. Olisitko sinä se ymmärtäväinen vl-äiti-kollega, jolle ap:n kannattaisi puhua?

Puutummeko toisten asioihin liikaa, jos me setvimme tuollaistakin asiaa täällä? Miksi toisten elämä kiinnostaa toisia niin valtavasti? Luulenpa, ettei omaan elämään olla kovin tyytyväisiä, jos toisten asiat kiinnostaa niin paljon. Itse en hyväksy ehkäisyä, alkuperäiseen viestiin viitaten. Siinä tapauksessa kylläkin, jos on lääketieteellinen syy. Luotan Jumalan johdatukseen näissäkin asioissa. Itse olen sitä mieltä, että alkuperäinen kirjoittaja voisi jutella muualla kuin täällä. Mielummin kasvotusten. Nimettömänä on niin helppo kirjoitella vaikka mitä vastauksia. Teki hän sitten minkä päätöksen tahansa omaa elämää koskien.

Voimia koettelemuksiin! Älä anna pirun viedä pikkusormea, kohta se vie koko käden. Käy seuroissa, niistä saat varmasti voimaa ja ole yhteydessä paikallisiin uskovaisiin. Kukaan ei jaksa ilman ystäviä.. Huomaat, että muillakaan ei ole helppoa ja omat murheet puolittuvat, kun ne saa jakaa jonkun ymmärtäväisen ihmisen kanssa.

kuuden toivotun ja rakastetun lapsen vl-äiti