Vl-äiti ja viimeinen lapsi

Katkera varmasti tällä hetkellä olenkin, kun testi näytti positiivista pari viikkoa sitten..

Saanko kysyä miksi jouduit valitsemaan ehkäisyn?

Minullakin on omia ongelmiani jotka rajoittavat jokapäiväistä elämää. Olen jännittäjä ja olen alkanut vältellä tiettyjä tilanteita, yksin kaupassa käyntiä, autolla ajamista, allekirjoittamista... Nämä ongelmat mulla oli jo ennen uskoontuloa, eivät johdu siitä. En pysty itseäni hoitamaan kun olen aina raskaana. Miehenikin kärsii rajoittuneisuudestani ja ei hän haluaisi olla taakkaani lisäämässä jatkuvilla raskauksilla. Mutta onko ehkäisy meille oikea ratkaisu...

Tuotapa sun juuri pitäisi miettiä. Oletko keskustellut asiasta muiden kanssa? Oletko kysynyt keltään läheiseltäsi, voisiko ehkäisy olla mahdollista terveydellisistäkään syistä? Mun on ihan hirveen vaikee ymmärtää tuollaista ettei itsellä ole mitään väliä kunhan lapsia vain saa tulla. Kyllä sun velvollisuus on hoitaa myös itseäsi, että pystyt hoitamaan niitä lapsiasi. Sun velvollisuus sen sijaan ei ole olla aina raskaana, millä ehdolla tahansa. Ihan totta. Hoida itsesi kuntoon ja katso lapsiasiaa sitten uudelleen, tän sanon sulle ihan rakkauden neuvona.

olevansa raskaana. Eikö teillä yhtään kellot soi päässä kun elämä on tuollaista??

Jos me osaisimme elää noiden hyveiden mukaan, mihin enää tarvittaisiin Jeesuksen sovitustyötä. Synti tarttuu ja sen takia me olemme usein kerjäämässä anteeksiantoa.

Kateus on syntiä.

Ja vielä tuohon lastensaamiseen, ei tietenkään kaikki saakaan yhtä monta lasta, mutta ehkäisy on asia erikseen. Ja nyt en jaksa enää vastata, sillä tiedän ettei mikään vastaus teitä tyydytä. Mulla on oikeus uskoa näin kun uskon.

Uskon hedelmät oikeasti vuotavat siitä uskosta, ja ne ovat rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävyys, hyvyys, usko, hiljaisuus ja puhtaus. Entäs ne toiset hedelmät? Ne huonot? Eikö niihin kuulu mm. kateus?

Siis onhan nuo luetellut hyveitäkin, mutta Paavali kirjoittaa galatalaiskirjeessä josta nuo otin, että nämä ovat _hengen hedelmät_. Eli siis juuri niitä asioita joita pyhä henki saa aikaan uskovaisessa ihmisessä. Ei ne ole mikään vaatimuslista, vaan nuo on niitä asioita jotka vuotavat uskosta, nuo on Jumalan työ ihmisessä.

Ja tietenkin sulla on oikeus uskoa noin, sulla on oikeus ottaa vastaan kaikki lapset. Sulla ehdottomasti on oikeus olla ehkäisemättä ja uskoa että se on oikein. Onhan se oikein. Mutta sulla ei ole oikeutta vaatia samaa kaikilta muilta. Sulla ei ole kykyä nähdä toisen ihmisen sydämeen jotta voisit tuomita toisen ehkäisyn käyttämisestä, ethän sinä tiedä mikä tän toisen tilanne kokonaisuudessaan on. Tässä on se ero.

Mun täytyy (ikävä kyllä) todeta, että tämä ketju on vain vahvistanut kuvaani vl-äideistä. Huolimatta muutamista ymmärtävistä ja fiksuista vl-äitien kommenteista joukossa on niin karmiviakin, että toivon sydämestäni, etten minä, eikä lapseni joutuisi koskaan tekemisiin vl-perheiden kanssa. Onneksi tällä seudulla ei heitä pahemmin olekaan.



Yksilön nitistäminen tai äidin ja lapsen edun laiminlyöminen eivät yksinkertaisesti sovi arvoihini. JOKAINEN syntyvä lapsi on niin arvokas, että ansaitsee ehdottomasti vanhemmat, jotka ovat häntä odottaneet ja halunneet ja jotka jaksavat häntä rakkaudella kasvattaa. Varhaislapsuudella ja vanhemman ja lapsen välisellä vuorovaikutuksella on todella suuri merkitys myöhempään elämään mm. kiintymyssuhteen turvallisuuden/turvattomuuden kautta. Vuorokaudessa on saman verran tunteja kaikilla ja onkin aivan fakta, ettei kymmenen lapsen äiti ehdi huomioimaan jokaisen tarpeita, siinä missä muutaman lapsen äiti.



Minun käy kovasti sääliksi näiden perheiden lapsia ja äitejäkin. IOL:n selvitys ehkäisykiellosta on hyvä asia. Toivon, että maallistuminen leviäisi vl-liikkeen keskuudessa. Minun on hyvin vaikea käsittää vl-liiketta ylipäätään. Fanaattisimmat edustajat vaikuttavat mieleltään epätasapainoisilta, jopa sairailta. :(



Toivotan vain kovasti voimia ja rohkeutta ajatella omaa tilannetta kokonaisuudessaan omilla aivoilla!

elämäänsä jonain taakkana, joka äidin pitää sietää, ja on katkera siitä, ettei jonkun toisen tarvitsisi.



Tekisi mieli antaa sama neuvo kuin aborttia harkitseville, antakaa ennemmin lapsi sitten adoptioon, jos ei ole oikeasti toivottu.



Mutta kyllä teillä on negatiivinen Jumalakuva, jos ajattelette, että Jumala tahtoo teille raskasta ja ankeaa elämää. Kun Jumala on tosiaan halunnut antaa iankaikkisen elämän ihan lahjaksi.

Kuinka kipeä tämä asia oikeasti on!!! Ja milloin mahtaa koittaa se avoimuuden aika, että ihmiset voisivat oikeasti jakaa huoliaan ja pelkojaan lapsiasiaan liittyen, ilman että tarvitsisi pelätä joutuvansa puhuteltavaksi tai hoitokokoukseen jo pelkästä kysymisestä. Kyllä nykyisellään saa ERITTÄIN tarkasti sen seuran valita, jossa uskaltaa purkaa sydäntään näistä asioista. Se on surullista. Itse ajattelen, että hyvä tilanne on niillä vl-äideillä, joilla on toimiva parisuhde. Että mies on perillä naisen jaksamisesta, ja ottaa vastuun myös vaimon hyvinvoinnista. Jos ehkäisystä voi keskustella oman puolison kanssa ja siinä päätyä yhteisymmärrykseen, niin se on jo kaikki mitä oikeastaan edes tarvitaan. Silloin ei ole niin pakko hakea oikeutusta ja hyväksyntää seurakunnasta, eikä näinollen tarvitse myöskään pelätä että joutuu hengelliselle mestauslavalle.



Jokunen keskustelija ilmoitti, ettei tunne yhtäkään äitiä, joka olisi jatkanut lastensaantia lääkärin "kiellon" jälkeen. No, minä tunnen. Tunnen äidin, jota on varoitettu vakavasti (siis eihän oikeasti lääkäri edes voi KIELTÄÄ) useaan kertaan kolmannen lapsen jälkeen, mutta tämä äiti haluaa jättää kaiken herran haltuun ja elää jatkuvasti riskirajojen yläpuolella. Tunnen äidin, jota sosiaaliviranomaiset yrittävät jatkuvasti painostaa ehkäisemään, koska perheessä on niin vakavaa lasten pahoinpitelyä ym ongelmaa molempien vanhempien taholta, mutta äidin mielestä ehkäisy ei tule kuuloonkaan, koska se on syntiä. Mitä se perheväkivalta sitten on??????? Tiedän myös perheen, jossa äiti kuoli syöpään, vaikka kaikki mahdolliset syöpähoidot annettiin ja otettiin vastaan. Tämäkin äiti halusi jättää kaiken herran haltuun, eikä suostunut käyttämään ehkäisyä syöpähoitojen aikana, vaikka kyseiset syöpähoidot ovat erittäin vaarallisia sikiölle. No, äiti tulikin sitten raskaaksi ja synnytti ihme kyllä terveen vauvan ennen kuolemaansa. Ja mies kertoo tätä tarinaa kaikille uskovaisille, jotka vain jaksavat kuunnella. Minulle tuli tuosta tarinasta TODELLA paha olo.



Ehkäisy on omantunnon kysymys. Mutta myös ehkäisemättömyys on omantunnon kysymys. Minulle itselleni tulisi varmasti hirveän huono omatunto, jos harrastaisin suojaamatonta yhdyntää sellaisten hoitojen aikana, joiden tietäisin yleisesti tappavan/vammauttavan sikiöitä.

Mun täytyy (ikävä kyllä) todeta, että tämä ketju on vain vahvistanut kuvaani vl-äideistä. Huolimatta muutamista ymmärtävistä ja fiksuista vl-äitien kommenteista joukossa on niin karmiviakin, että toivon sydämestäni, etten minä, eikä lapseni joutuisi koskaan tekemisiin vl-perheiden kanssa. Onneksi tällä seudulla ei heitä pahemmin olekaan.

Yksilön nitistäminen tai äidin ja lapsen edun laiminlyöminen eivät yksinkertaisesti sovi arvoihini. JOKAINEN syntyvä lapsi on niin arvokas, että ansaitsee ehdottomasti vanhemmat, jotka ovat häntä odottaneet ja halunneet ja jotka jaksavat häntä rakkaudella kasvattaa. Varhaislapsuudella ja vanhemman ja lapsen välisellä vuorovaikutuksella on todella suuri merkitys myöhempään elämään mm. kiintymyssuhteen turvallisuuden/turvattomuuden kautta. Vuorokaudessa on saman verran tunteja kaikilla ja onkin aivan fakta, ettei kymmenen lapsen äiti ehdi huomioimaan jokaisen tarpeita, siinä missä muutaman lapsen äiti.

Minun käy kovasti sääliksi näiden perheiden lapsia ja äitejäkin. IOL:n selvitys ehkäisykiellosta on hyvä asia. Toivon, että maallistuminen leviäisi vl-liikkeen keskuudessa. Minun on hyvin vaikea käsittää vl-liiketta ylipäätään. Fanaattisimmat edustajat vaikuttavat mieleltään epätasapainoisilta, jopa sairailta. :(

Toivotan vain kovasti voimia ja rohkeutta ajatella omaa tilannetta kokonaisuudessaan omilla aivoilla![/i

]Fanaattisimmat edustajat vaikuttavat mieleltään epätasapainoisilta, jopa sairailta. :(

Kiitos jos tuolla minua tarkoitit :(

Jokainen lapsemme on raskauden edetessä ollut haluttu. Alussa järkytys ja shokki, mutta pian on rukouksiin tullut lisä, että Taivaan Isä suojelisi pientä ja kaikki menisi hyvin raskaudessa ja synnytyksessä. Yhtäkään olemassa olevista lapsistani en antaisi pois. Juuri tänään saimme positiivista palautetta eskarista, miten meidän lapsemme on joukon ilopilleri.

Sen kyllä päätin, että tämän lapsen jälkeen haen ongelmiini apua. Toivottavasti ne eivät ole niin kroonistuneet, etten niistä voisi parantua.

Ja älä pelkää kohdata vl-perheitä, koskaan en ole yrittänyt "käännyttää" siskoani tai vanhempiani, enkä muutenkaan uskonasioista puhunut, jos eivät itse ole kysyneet.

Ja älä pelkää kohdata vl-perheitä, koskaan en ole yrittänyt "käännyttää" siskoani tai vanhempiani, enkä muutenkaan uskonasioista puhunut, jos eivät itse ole kysyneet.

Heh :D, no en nyt käännytystä todellakaan pelkää. Olen melkoisen varma omasta kannastani ja osaan sen myös sanoa. Muista syistä en välittäisi vl:ia kohdata tai heidän kanssa tekemisiin joutua. Arveluttaa, millainen henkinen tasapaino on ihmisellä, joka on kasvanut noin painostavassa ilmapiirissä, mitä täälläkin on moneen otteeseen kuvattu. Kanssakäymisen kanssa on myös melkoisen rasittavaa, jos vastapuoli ei pysty lainkaan näkemään toista tai miettimään tämän asemaa. Kun myös ihan perus rationaalinen ajattelu näyttää olevan hankalaa, en jaksaisi vääntää asioista jatkuvasti. Joo, tiedän, että yleistän nyt. Pyydänkin sitä anteeksi, mutta kun liikaa kuulee vastaavanlaisia tarinoita, niin väkisinkin se mielipide alkaa muodostua...

Mutta hienoa, jos itse olet hakemassa apua ongelmiisi! Pidä siitä kiinni!!

T. nro 144

raamatussa sanotaan , että on vain yksi usko, jonka kautta päästään taivaaseen. Tottakai vl:t uskovat että he ovat niitä ainoita. Kukin saa uskoa kuten tahtoo!

Raamatussa nimenomaan varoitetaan eriseuraisuudesta ja lahkolaisuudesta. Kyllä sen eron pitää löytyä uskosta eikä porukasta.

raamatussa sanotaan , että on vain yksi usko, jonka kautta päästään taivaaseen. Tottakai vl:t uskovat että he ovat niitä ainoita. Kukin saa uskoa kuten tahtoo!

Näytätpä tuota itsekin täällä pyörivän! :) En juuri muilla palstoilla vakituiseen käy, joten miksipä ei tänne?

Ei tule ekana mieleen avautua missään sisarillassa tai seurakuntapäivillä. Tai edes perheystäville kahvipöydässä.

Tämän palstan taso riippuu aivan siitä, miten me täällä asioita ilmaisemme. Minä olen asiallinen ja toivon sitä sinultakin. En ymmärrä, miksi toisten vl:n ensimmäinen reaktio on yleensä voimalla ryöpsähtävä negatiivisuus, kun joku toinen vl sanoo, että hän kokee epäkohdan jossakin asiassa. Mitä se on keneltäkään pois? Tai se, että epäkohdasta puhuu ulkopuolisillekin, ei-vl:lle? Vahvan uskon omaava ihminen uskoo - olivatpa muut mitä mieltä tahansa.

Ei minultakaan ole mitään pois, jos joku uskoo, että vain kaikki lapset vastaanottamalla pääsee taivaaseen. Olisi helppoa, jos ajallisten esteidenkin yli jaksaisi näin uskoa. Olen vilpittömän onnellinen jokaisen vl-äidin (ja isänkin) puolesta, jolle lapsiasia ei ole vaikea kuin meidän perheelle. Olen kokoajan puhunut vain itsestäni ja omasta tilanteestani. En ole sanonut, mikä on oikein ja mikä väärin. Kuinka sitä voisin tietääkään? Jumala onneksi tuntee minut henkilökohtaisesti.

ap

Miksi ette yhdistäisi voimianne ja perustaisi yhdistystä tms. ja toisianne tukien toisi julkiseen keskusteluun myös teidän näkemyksiä? Löytyykö keneltäkään miestä, joka myös sanoisi ääneen, mitä ajattelee? Uskoisin, että ev.lut. kirkon piiristä saisitte "suojapaikan", esim. perheneuvonnan kautta - jos sitä haluaisitte. Kirkko tekee paljon hiljaista työtä monien vähemmistöjen parissa ja pyrkii tukemaan sorrettujen ja vaiennettujen itsetuntoa ja itsemääräämisoikeutta. Ryöpytystä on varmasti luvassa niille, jotka nostavat kissoja pöydälle ja siksi uranuurtajien kuuluu saada tukea, jotta jaksaisivat pystyssä päin sitä kohdata.



Kuka uskaltaisi ottaa ensimmäisen askeleen?



Itseäni ilahduttavat ne vl-naiset, jotka kykenevät erottamaan uskonyhteisöstään hyvät ja terveet piirteet ja haluavat niiden takia pysyä liikkeessä ja uskaltavat samalla nimetä epäkohdat epäkohdiksi. Itse en ainakaan toivo, että uudistusmieliset vl-naiset (tai miehet) joutuvat repimään itsensä irti koko liikkeestä tai että "usko menee pesuveden mukana", vaan että uuden ajan tuulet alkaisivat puhaltaa niin, että liikkeen sisällä olijoilla olisi parempi olla ja elää.



Go for it, ladies!

mutta tunnistan menneisyydestäni tuota nykyään mielestäni sairasta toisten asioiden ronklaamista, mikä tässä keskustelussa on tullut esiin. Minut oli kasvatettu ajattelemaan, että kristityn kuuluu olla rehellinen ja jos hän on rehellinen, hänellä ei ole mitään peiteltävää ja jos ei ole mitään peiteltävää, pitää voida vastata aiheeseen liittyviin kysymyksiin, jos joku niitä esittää. Muuten on epärehellinen.



Puistattaa nämä esiintulleet sisarillat ja hoitokokokuset (vai mikä nimitys niillä nyt olikaan) jne., missä ilmeisesti toimii sama mekanismi: "epäillyllä" tai "tutkittavalla" ei ole oikeutta napakasti sanoa, että en halua asiaani tässä joukossa käsitellä ilman, että se tulkitaan todistukseksi epäilystä.



Ei kaikkea tarvitse jakaa ja kertoa kaikille! Jos joku yrittää tyydyttää omaa uteliaisuuttaan tai saada toinen ihminen pihteihinsä, erityisesti sellaisia kyselijöitä on syytä välttää.



Miten jos te avarakatseiset vl-äidit hankkisitte vaikka jonkun silkkinauhan puseron rintamukseen merkiksi "minulla on elämässäni asioita, joiden kanssa olen kipuillut ja ajatukseni eivät kestä päivänvaloa tässä joukossa, joten voit tulla puhumaan kanssani omista kipuiluistasi, en teilaa"?

että jos lääkäri sanoo että elimistö ei enää kestä, niin sillä ei ole mitään merkitystä sillä niitä lapsia nyt vaan tehdään niin kauan kun luojanne suo.

Tottakai jokaisen ihmisen henki ja terveys on yhtälailla arvokasta, oli kyseessä sitten lapsi tai vanhempi. Kuitenkin aina pyritään suojelemaan jo olemassaolevaa elämää ja ymmärretään se, että äiti on lapselle tärkeä.

Täällä oli hyvät keskustelut avioparien illassa tästä aiheesta ja itselleni tuli kyllä sellainen kuva että tilanteesta riippuen ja yksilökohtaisesti mietitään nämä asiat jokaisen äidin ja perheen kohdalla.

Esimerkkinä uskovainen pappi ja puhuja käytti tilannetta, jossa äidillä todettiin vakava masennus. Lääkityksen aikana ei saanut tulla raskaaksi syystä että sikiövauriot ja keskenmeno olivat todellisia riskejä lääkkeen takia. Jonkinlainen ehkäisy oli käytössä lääkituksen aikana.

Eli äidin ja tottakai myös isän henkinen tms. sairaus hoidetaan riippumatta siitä, vaatiiko se esimerkiksi ehkäisyn käyttöä.

aviopari-illat, joissa pääpuheenaiheena on uskovaisten seksielämä? Mä ainakin koen sen tosi henkilökohtaisena asiana, ja tuntuisi oudolta istua ystävien kesken iltaa ja jutella siitä mitä kenenkin makuuhuoneessa saa tehdä. Taitaa vl:suus olla ainoa jossa tuo seksiasia on noin korostuneessa roolissa.

Se ei todellakaan ollut mikään seksikeskustelu vaan haluttiin nostaa keskustelua tästä ehkäisyasiasta kun se on niin kovasti tapetilla ollut IOL:n vuoksi. Ettei kenenkään tarvitsisi sitä ehkäisyasiaa yksin miettiä vaan siitä voisi avoimesti keskustella ja ottaa kantaa jos on sanottavaa. Ei sellaisissa tilaisuuksissa ole kenenkään pakko mitään sanoa...

Ikinä en ole kuullut puhuttavan seksielämästä missään yleisessä tilaisuudessa. Itse en myöskään halua omia makuuhuonejuttujani kenellekkään levitellä. Omiksi asioikseni ne koen eivätkä mielestäni kuulu muille kuin miehelleni ja minulle.

En ole keskustellut asiasta muiden kanssa, koska se on mulle niin arka asia, häpeän sitä. Ainoastaan mieheni tietää ongelmani vakavuuden, eivät edes vanhempani tiedä. Jotkut asiat ovat jo helpottaneetkin kuten kahvikuppineuroosi.

Kävin neljättä odottaessani psykologilla, joka pisti kaiken uskon syyksi. Tuntui että sain siellä vain puolustaa uskoani. Lääkitystäkin kokeilin, mutta se teki niin hirveää pahoinvointia sivuoireena, eikä auttanut joten lopetin.

Sitä vain pelkään paranenko tästä ikinä...

Katkera varmasti tällä hetkellä olenkin, kun testi näytti positiivista pari viikkoa sitten..

Saanko kysyä miksi jouduit valitsemaan ehkäisyn?

Minullakin on omia ongelmiani jotka rajoittavat jokapäiväistä elämää. Olen jännittäjä ja olen alkanut vältellä tiettyjä tilanteita, yksin kaupassa käyntiä, autolla ajamista, allekirjoittamista... Nämä ongelmat mulla oli jo ennen uskoontuloa, eivät johdu siitä. En pysty itseäni hoitamaan kun olen aina raskaana. Miehenikin kärsii rajoittuneisuudestani ja ei hän haluaisi olla taakkaani lisäämässä jatkuvilla raskauksilla. Mutta onko ehkäisy meille oikea ratkaisu...

Tuotapa sun juuri pitäisi miettiä. Oletko keskustellut asiasta muiden kanssa? Oletko kysynyt keltään läheiseltäsi, voisiko ehkäisy olla mahdollista terveydellisistäkään syistä? Mun on ihan hirveen vaikee ymmärtää tuollaista ettei itsellä ole mitään väliä kunhan lapsia vain saa tulla. Kyllä sun velvollisuus on hoitaa myös itseäsi, että pystyt hoitamaan niitä lapsiasi. Sun velvollisuus sen sijaan ei ole olla aina raskaana, millä ehdolla tahansa. Ihan totta. Hoida itsesi kuntoon ja katso lapsiasiaa sitten uudelleen, tän sanon sulle ihan rakkauden neuvona.

( ei uskovainen) en ymmärrä miten nainen ei saa määrätä omasta ruumistaan ja käyttää ehkäisyä!

Ei voi olla kenenkään etu jos nainen on lapsenteko kone, vastoin omaa tahtoaan.

Vai viekö kyseinen uskonto oman tahdon..?!

En ole ap, en vl vaan ihan tavallinen ei-uskovainen. Minulla on paljon ystäviä ja ei yhtäkään alla kirjoittavan kaltaista, vaan oikeita ystäviä. Se on varmaan juuri monien veeällien ongelma, että ollaan muka-ystäviä keskenään, mutta silti puukotetaan selkään, jos ei suostu samanlaisiin ratkaisuihin kuin itse suostuu/joutuu suotumaan.

Tuntuu olevan joillekin todella suuri uhka, että muille "tavallisille" tulee ilmi, miten ahdasmielinen uskontonne on ja siinä olevat "ystävät". Siis siitä ei todellakaan saisi tänne kirjoittaa, vaan asioista pitäisi keskustella "ystävien" kanssa, jolle ei kuitenkaan uskaltaisi sanoa, mitä oikeasti sydämessään tuntee ja ajattelee.

Jotenkin tuntuu, että nämä ns. ystävät ovat todella katkeria siitä, että he itse eivät saa päättää omasta elämästään ja ruumiistaan.

AP. Tunnut todella fiksuilta ja onnittelen rohkeasta päätöksestä, joka ei meidän tavallisten joukossa ole mikään ihme päätös. Meillä myös samoja ulosotto-ongelmia ja lapsia 3 kpl. Minäkään en enää koe, että voimani riittäisivät mihinkään muuhun. Nyt vain yritämme selvitä päivästä toiseen. Tosin siinä suhteessa olen todella onnellisessa asemassa, että minulla on paljon ystäviä, ja osa heistä tietää ihan oikean tilanteemme. Lisäksi minun ei tarvitse perustella ja puolustella päätöksiäni kenellekään. Minut hyväksytään juuri sellaisena kuin olen. Onko sen hienompaa asiaa. Toivon, että löydät ihmisen kenelle puhua, mutta näistä keskusteluista en olisi niin varma, että se ystävä voisi löytyä toisesta veeällästä.

Minusta tämä on myös omalla tavalla hyvin surullinen ketju. Minkälainen on uskonto ja sen "päämiehet", jotka eivät ota huomioon elämän muutosta. Ja kuinka paljon nämä "ystävät" ovat auttamassa OIKEASTI niitä, joilla jo elämänhallinta on mahdotonta, koska on kirjaimellisesti noudatettu oppeja, ettei vain pahoitettaisi toisten mieltä. mitä te teette niiden hyväksi, joilla asiat on oikeasti huonosti? Lakaistaanko nämä asiat maton alle ja ainakin keksitään hyvät perustelut, eteivät ongelmien syyt ole uskossa vaan jossain ihan muussa.

Ikävä kyllä hyvin tekopyhän kuuloista tekstiä ja vielä todella ei-uskovaisen mielestä. Edes minä en tuomitse ketään näin armottomasti. Ai mikä ihana vl!

Onko tämä oikeasti se ainoa paikka missä voit keskustella näistä asioista ja onko tämä se fiksuin paikka puhua näistä? Kyllähän tiedät itsekin että täältä et ainakaan uskovaisten tukea saa, sitä mitä juuri tarvitsisit. Sen takia haluat tulla tänne puhumaan tästä asiasta että saat hyväksyntää muilta ja "omatunnon" rauhan tässä asiassa. Ne vaikeudet mitä teillä on, ei todellakaan johdu siitä että olette olleet uskomassa tai että teillä on lapsia ja vauva tulossa. Ne johtuu aivan muusta, oletko ajatellut sitä koskaan?

joka voisi kommentoida näitä viestejä, joissa vanhoillislestadiolaisuus nähdään näin erillisenä muusta kirkosta. Mielenkiintoista olisi tietää, onko tämä vain satunnaisten keskustelijoiden omaa teologiaa vai opettavatko papitkin tällaista ajattelua. Minua ihmetyttää kovasti tämä OMAN kirkon mollaaminen.



Kiinnostaisi myös tietää, mikä teologinen tieto tällä kirjoittajalla on kristillisen ja luterilaisen opin muodostumisesta. Sitä on kuitenkin hiottu parin tuhannen/ viidensadan vuoden aikana, joten aika kevyesti on todettu, että "kirkon opit on vain sorvattu tämän ajan ihmistä miellyttämään". Missähän tiedekunnassa näin opetetaan?



Siis: Kommentteja vl-papeilta?



Meidän ev. lut. kirkkomme rikkoo Raamattua siinäkin, kun hyväksyy avioerot ja siunaa eronneita pareja uusiin naimisiin. Se on Raamatun mukaan väärin. Saati sitten tuo homoparien siunaaminen. Ei kannata luottaa kirkon oppeihin. Ne on vain sorvattu tämän ajan ihmistä miellyttämään.