Voiko suhde olla onnellinen jos on kaksi eri asioista kiinnostunutta

Minä ja mieheni ollaan kuin eri puusta veistetyt. Kiinnostuksen kohteet ja luonteet ovat täysin erilaiset. Yhteistä on vain ja ainoastaan samanlaiset elämänarvot (perheen merkitys) ja se on tähän asti riittänyt vallan mainiosti.

Rakkautta riittää ja molemmat hyväksyvät toisensa sellaisena kuin on.

Ei mekään miehen kanssa olla kiinnostuneita samoista asioista.



Miehellä on oma intohimoinen harrastuksensa, johon käyttää paljon aikaa ja rahaa. En ole ollenkaan kiinnostunut tästä harrastuksesta enkä osallistu siihen millään tavalla.



Itse taas olen tehnyt omasta harrastuksestani ammatin itselleni ja mieheni ei ole tästä "maailmasta" lainkaan kiinnostunut.



Olemme olleet yhdessä 12 vuotta ja olemme aivan onnellisia yhdessä ja meillä on yhteisiäkin kiinnostuksen kohteita ja olemme hitsautuneet vuosien mittaan yhteen ja kasvaneet yhdessä (aloitimme seurustelun kun olin 16-vuotias ja mies 17-vuotias) ja aiomme olla vastakin.



En siis todellakaan näe mitään syytä miksei suhde voisi olla onnellinen vaikka kaikkia asioita ei jaetakaan. On hyvä olla jotain "omaakin".

Todellakin voi onnistua. Siinä pitää politiikasta innostuneen löytää keskustelu seuraa muualta esim.kaveriporukasta ja suhteen toisella osa puolella pitää olla oma elämä ja omat kiinnostuksen kohteet/harrastukset. Politiikkaintoilijan on turha paasata kotona sit liikaa niistä asioista, ettei toinen ihan puudu!



Se että on samat arvot, on paljon tärkeämpi asia, hienoa:)



Me ollaan oltu 10 vuotta yhdessä, enkä voi sanoa, et kiinnostuksen kohteet olis kovin samat. Mies rakastaa tiedettä ja itse rakastan tanssia, sisustusta, astrologiaa, pohdiskelua ym ym, mut jauhan niistä sitten ystävien kassa:)

Kyl se rakkaus, läheisyys, seksi ja muut kivat yhteiset jutut pitää suhteen miellyttävänä, niin ja tietty ne samat arvot+ haaveet elämässä.