"Pelkkien poikien" äidit ovat mukavampia kuin "pelkkien tyttöjen" äidit.

Poikien maailma onkin tosi moninainen: nuoremmilla on sotaleikit ja autoleikit, vähän vanhemmilla pyhä kolmiyhteys pallo, pullo ja pillu.

MInulla on poika ja tyttö. Kaverillani jolla on vain tyttö, ei ole mitään käsitystä minkälaisia lapset voi olla. Hänen mielestään kaikki muut lapset on ihan pilallisia, kun eivät käyttäydy kuin hänen ihana pikkuprinsessa

Kaikkein mukavimpia olemme me, joilla on sekä poikia että tyttöjä. Me ymmärretään sotaleikit ja riehumiset sekä prinsessahommat. Ollaan niin avarakatseisia ja suvaitsevia. Ei meitä pelkän toisen sukupuolen äiteet hetkauta suuntaan eikä toiseen.

MInulla on poika ja tyttö. Kaverillani jolla on vain tyttö, ei ole mitään käsitystä minkälaisia lapset voi olla. Hänen mielestään kaikki muut lapset on ihan pilallisia, kun eivät käyttäydy kuin hänen ihana pikkuprinsessa

että näissä tyttöperheissä tytöt osaavat käyttäytyä eikä kulje sormi kolmatta niveltä myöden sieraimessa.

Kyllähän niitä poikiakin voisi vähän kasvattaa yheiskuntakelpoiseksi jo ennen armeijaa, kiitos !

Täysin samaa mieltä kanssasi!



Yleistää ei tietysti voi, mutta kummasti tuttavapiirin perheisiin osuu juuri nuo ominaisuudet...

Olleet aina hiljaa, kiltisti, käyttäytyneet niin kuin ajattelette kaikkien tyttöjen käyttäytyvän? Käsittämätöntä stereotypisointia mutta pitöö muistaa, että tämä on aivokuolio-foorumi

Mutta tarkemmin ajateltuna, en taida jaksaa.



T. kahden, kohta kolmen, tytön äiti

tutuissani myös olla. Itselläni on kyllä poikien lisäksi yksi tyttö, mistä olen todella kiitollinen. Mutta tuntuu, että poikalaumassa kasvavasta tytöstäkin tulee reipas ja iloinen, eikä poikia kammoksuva nirppanokka :).



Älkää ottako näitä juttuja niin tosissanne, eihän kukaan meistä valitse lapsemme sukupuolia. Mutta jos teillä on vaan se yksi tyttö, niin älkää tuomitko pienten poikien tarvetta kerätä keppejä kotipihaan tai pitää ääntä leikeissään, ei kasvatus ole miehuuden tukahduttamista. Tai ei missään tapauksessa saisi olla.

mä kyllä pahasti saatan lokeroida pelkkien tyttöjen maailman just sellaiseksi: "te ette ymmärrä mitään lapsista kun teillä on vaan tyttöjä" vaikka osaahan ne tytötkin remuta. En allekirjoita ap:n juttua, mutta onhan se tosiasia että pojat vaan on tietyllä tavalla energisempiä kuin tytöt. 5 v tyttö voi hyvinkin leikkiä barbeilla kaksi tuntia, poika leikkii siinä ajassa autoilla, legoilla, piirtää ja vaatii äitiä lukemaan sekä ehtii vielä uloskin. ;)



t. pelkkien poikien äiti joka kyllä haluis vielä sen "rinsessankin" tai ainakin kolmannen, olkoon tyttäö tai poika

Minulla on kaksi poikaa ja elämä näyttää mukavalta. n ajattele ihmisiä tavatessani heti heidän huonoja puoliaan ja todella harvoin olenkin törmännyt nirppanokkaisiin kasvattajiin. Ehkä tässäkin on kyse enemmänkin suhtautumistavasta, kuin toisen todellisista ominaisuuksista?



Suvaitsevaisuus kun ei ole ainoastaan sitä, että muut suvaitsevat minut. Se on vastavuoroinen akti, jossa minun on myös suvaittava muiden poikkeavia tapoja elää j akasvattaa lapsiaan.

että lopulta kuitenkin nainen märää lasten sukupuolen? Eli tietyntyyppiset inhat lehmät saavat tyttöjä ja kunnolliset, rempseät naiset taas tekevät poikiakin?

niin katsotaan ymmärtäväisen säälivästi. kuin olisin jossain todella pahassa tilanteessa. mutta sitten kun ystäväni sanoo että hänellä on tyttö ja poika nii se ei ole niin paha.

lapsi kuin lapsi oli sitten tyttö tai poika.

pojilla on poikien leikit ja tytöillä tyttöjen leikit mutta muuten kasvatus ja hoito on kyllä ihan samanlaista. vai olenko väärässä?

niin kuin mitään mielipiteitä (puoliksi leikkimielisiä) ei voisi esittää olematta kateellinen. Jotkut käsittivät kirjoitukseni väärin. En stereotypioinut lapsia, vaan äitejä. MINUSTA kaikki tytöt eivät ole prinsessoja, eivätkä kaikki pojat pallon perässä juoksevia riehujia.



ap

Pukeutunut tiukkiin leggingsseihin ja t-paitaan, jossa on hauska teksti edessä, EMÄNTÄ tai vastaavaa



Käyttää perheestään ylpeänä kutsumanimeä "meidän miehet"



Puhuu römeällä äänellä, ikään kuin olis joutunut huutamaan kovasti elinaikanaan (tai sitten juopi viskiä tai tupakoi ketjussa)



Puhuu koko ajan vaate- ja kenkähankinnoista, joita on tehtävä koko ajan, koska "Matias jarruttaa fillarilla laittamalla kengän maahan ja se menee heti puhki" tai "Joonatan repi sen puussa kiipeillessä" tai" Fransiskus roiskutti akkunestettä farkkuihinsa"



Ei pese vessaa joka päivä, vaikka pitäisi, koska "meidän miehet" pissii tietenkin kaikki seisaaltaan, ja osalta menee koko ajan ohi



Valittaa, kun on koko ajan niin paljon kotihommia, koska "meidän miehillä" on koko ajan harrastuksia eikä ne voi auttaa kotihommissa.



Ei pelkää sikanautaa vaan jopa juoksee sen kiinni ja seljättää, jos on tarvis



Pistää leikkipuiston ja naapuruston lapset järjestykseen parilla napakalla huudolla



Puhee "meidän miehet" luuranko- ja liekkipaitoihin ja lökähousuihin

pinkkeihin pitseihin...

Mä sen sijaan inhoan pelkkien poikien äitejä, jotka tulee selittämään mulle, kuinka mä pääsen niin helpolla kun mulla on "vain" tyttöjä.

He kun kuvittelevat, että tytöt ovat aina jotenkin kilttejä ja hiljaisia.

Vaikka kahden pojan lisäksi onkin yksi tyttö. Ja pojat ovat ihan rauhallisia, kun taas tyttö viilettää pitkin mäkiä ja rikkoo vaatteensa ensimmäisenä. Mutta moni kohta osuu ja uppoaa!

Ihan riippumatta lapsen/lasten sukupuolesta:



Fiksut äidit:

- ymmärtävät, että lapset eivät ole stereotyyppejä sukupuolestaan vaan ovat yksilöitä

- ymmärtävät, että lapsia voi kasvattaa sukupuolesta riippumatta ja opettaa käytöstapoja

- eivät vähättele tai arvostele toisia äitejä niin tyhmästä syystä kuin lasten sukupuolesta



Rajoittuneet äidit:

- kuvittelevat, että oma tapa on ainut oikea

- tekevät älyttömiä ylesityksia oman "suuren" tuttavapiirinsä perusteella

- näkevät lapsissa vain ja ainoastaan sukupuolen

Minun tuntemissani tyttöperheissä mies nimenomaan hoivaa enemmän lapsia. Poikaperheissä mies on monesti yksi poika joukossa lisää ja elää omaa nuoruuttaan poikiensa kanssa.

Ovat aika ulkopuolelle perhe-elämästä kun sitä pyörittää vaimo ja tytöt. Miehelle ei jää hengitystilaa.

Poikaperheessä mies ottaa vastuuta enemmän ja kokee kuuluvansa perheeseen.

tunnen pelkkiä tyttöperheitä ja pelkkiä poikaperheitä. Näissä kaikissa (sattumalta?) tilanne on se, että poikaperheessä mies on yksi poika muiden joukossa ja tyttöperheessä mies on isä ja huoltaja äidin rinnalla.

Ovat aika ulkopuolelle perhe-elämästä kun sitä pyörittää vaimo ja tytöt. Miehelle ei jää hengitystilaa.



Poikaperheessä mies ottaa vastuuta enemmän ja kokee kuuluvansa perheeseen.