Kun menet kylään ja kysytään haluatko kahvia - niin mitä sanot?

ettei osaa sanoa, ottaako kahvia vai eikö ota, niin sitten istuu kuivin suin.

Nuorempana jostain syystä en oikein tienny miten vastata, yleensä sanoin " ihan sama, vaikka" . Nyt olen opetellut sanomaan " kiitos mielelläni" , kun kysytään otanko jotain. Tai jos en halua, kieltäydyn.



Aikanaan mietin sitäkin, koska ne kahvit keitetään; heti vai vasta myöhemmin. Ite olin tottunu siihen, että heti saa kahvia kun menee kylään. Mut sit olikii toisin käyttäytyviä.... No, mä oon ratkassu asian sillai, etten keitä heti, mut en oota niin kauaa kuin toiset oottaa ennenkuin keittävät. Hmmm.... Meitä on moneksi ja tapoja on monia. Meillä ei myöskään oo itsestään selvästi sokeriherkkuja tarjolla. Vaan voikkarit tai jotain muuta suolasta purtavaa. Oon muuten huomannu, et ne tekee paremmin kauppansa jos molempia on yhtäaikaa tarjolla.



Mun mielestä kyläilyssä on tärkeintä ihmiset ja yhdessäolo. Kun meen jonnekin käymään ja sanotaan et " meillä ei oo mitään tarjota kahvin kanssa" niin sanon et " sua mä tulin kattomaan, pääasia et on mustaa kahvia" :) Eikä sekään oo kynnyskysymys jos toisella ei oo kahvinkeitintä. Voin juoda myös teetä.



Hei, kyläilyn tarkoitus on yhdessä olo ja tuttavien tapaaminen. Ei se, mitä ja kuinka paljon he tarjoovat syötävää ja juotavaa. Itse en oo " kotitalousihme" ja mua vähän hävettää kun tulee kylään ihmisä jotka aina laittavat pöydän täpötäyteen kaikkea. En mä sellaista osaa, se ei tuu luonnostaan. Tarjoon kahvia, teetä ja jotain särvintä. Ei sen ihmeellistä tarvi olla.

89 ja 90, onko teillä jotenkin vaikea tajuta, että se on todella epäkohteliasta sanoa, että HALUAA kahvia? " Kahvia, tänne ja vähän äkkiä mulle tarjottavaa." Avuttomuuden kanssa ei ole mitään tekemistä.



Ihan kuin joku täällä alkaisi väittämään, että joo, se on ihan ok sanoa, että ' pidä sinä kuule huoli omista asioistasi' , jos joku tarjoutuu nostamaan rattaita apuna bussiin. Siis epäkohteliasta.



Ja ei kai kukaan kehtaa sanoa, että haluaa santsikupin, jos emännän pitäisi sen takia ryöväytyä ruokasalista keittiöön asti? Ihmekään, että pk-seutulaisia pidetään röyhkeinä, jos te todella toimitte tuolla tavalla? Eikä teillä ole sosiaalista silmää? Näettekö yhtään omaa napaa pidemmälle? Pannu haetaan pöydän viereen ja sitten siinä seisaallaan kysytään, että saisiko olla. Niih! Ja kyllä sitä yleensä pienen santsikupinin pystyy juomaan, vaika kuinka olisi juuri juonut.

Nii, ja kysyn vierailta " juottehan te /sinä kahvia" . Siinä kohen sit joku sanoo et teetä mieluummin. Ja joiltain jo tiedän, et välillä juovat mieluummin teetä joten kysyn " otatko teetä vai kahvia" .

Vierailija:

89 ja 90, onko teillä jotenkin vaikea tajuta, että se on todella epäkohteliasta sanoa, että HALUAA kahvia? " Kahvia, tänne ja vähän äkkiä mulle tarjottavaa." Avuttomuuden kanssa ei ole mitään tekemistä.

Ihan kuin joku täällä alkaisi väittämään, että joo, se on ihan ok sanoa, että ' pidä sinä kuule huoli omista asioistasi' , jos joku tarjoutuu nostamaan rattaita apuna bussiin. Siis epäkohteliasta.

Ja ei kai kukaan kehtaa sanoa, että haluaa santsikupin, jos emännän pitäisi sen takia ryöväytyä ruokasalista keittiöön asti? Ihmekään, että pk-seutulaisia pidetään röyhkeinä, jos te todella toimitte tuolla tavalla? Eikä teillä ole sosiaalista silmää? Näettekö yhtään omaa napaa pidemmälle? Pannu haetaan pöydän viereen ja sitten siinä seisaallaan kysytään, että saisiko olla. Niih! Ja kyllä sitä yleensä pienen santsikupinin pystyy juomaan, vaika kuinka olisi juuri juonut.

Tai " Voisin ottaakin."

Sitten haetaan sitä kahvia.

lyhyempi kun sen pannun hakee ennen kysymystä? Ja se seisten pannu kädessä pönöttäminen jotenkin keventää sitä reissun raskautta.

Se on sopimus, ei mikään universaali sääntö.



Jos et suostu ymmärtämään tuota, se on kyllä sitten oma häpeäsi.



Tuon luonnollisesti ymmärrän, että pannun kanssa mennään kysymään, otetaanko lisää, koska kukaan ei haluaisi vaivata emäntää. Mutta se on loogista, toisin kuin tuo teidän, joka kirjaimellisesti tarkoittaa jotain ihan muuta kuin te haluatte sanoa.

Vierailija:

89 ja 90, onko teillä jotenkin vaikea tajuta, että se on todella epäkohteliasta sanoa, että HALUAA kahvia? " Kahvia, tänne ja vähän äkkiä mulle tarjottavaa." Avuttomuuden kanssa ei ole mitään tekemistä.

On EPÄKOHTELIASTA vastata:" kyllä kiitos" tai " Joo, mikä ettei" . Eihän siinä tämä vastaaja mitään vaadi, vaan se kysyjä ensin tarjoaa.

eli sivistyksen vuoksi mun pitäis kahvia kuppi juoda ja saada kamalat sydämentykytykset? ja piristävä vaikutus vie seuraavalta yöltä unet? seuraavana päivänä sitten töissä selittää, että anteeksi kun olen väsynyt, mutta olen ainakin sivistynyt!



eikös sen vastapuolen pitäis olla sivistynyt ja ymmärtää, että jopa suomessa saattaa olla kofeiiniherkkiä ihmisiä?

Sanotaan, että ' no jos työkin juotte, niin otan minäkin, mutta elä minun takia mee laittammaan.' Mutta yleensä kyllä kysymättäkin se kahvi laitetaan päälle, ja sitten pakastimeen kaivelemaan jotain kakkua.



Toinen on semmoinen juttu, kun emäntä laittaa ruoan tai tarjottavan pöydälle, ja vierasväki on vaikka isännän kanssa toisessa huoneessa, niin sen emännän on kutsuttava ainakin kaksi kertaa ennen kuin kukaan liikahtaa. Ekalla kerralla ei edes käännetä päätä, koska on epäkohteliasta rynnätä pöytään, ja toisella kerralla sitten hymyillään vähän, niinkuin osoitetaan, että kuulinhan minä, mutta jos tässä joku ensin liikahtaa. Ja sitten kolmannen kutsun jälkeen lähdetään koko porukka jahkaillen vaeltamaan sinne pöytään. En tiedä onko muualla Suomessa tällaista, mutta minusta äärettömän ärsyttävää. Meidän suvussa ainakin on tälläista ja muistan lapsuudesta sen, kun piti vilkailla, että kuka se nyt tekee sen aloitteen ja lähtee ruokapöytään.



Nykyään asun Englannissa, ja tosiaan, täällä jo melkein ovea avatessa sanotaan, shall I put the kettle on, tai do you want a coffee?

Särvintä ei yleensä ole kenelläkään, korkeintaan keksiä, mutta ei sitäkään yleensä tarjota. Ja juomat ovat aina mukissa, eikä kupin ja teelautasen kanssa.

On toi kyllä kiero vastaus että " otan jos isäntäväkikin ottaa" . Kyllä mäkin aina kysyn, että maistuuko kahvi tai tee tai muu juotava? Ja jos vastaus on, että " otan jos isäntäväkikin" , niin alkaa ärsyttää! Miksei voi suoraan sanoa, että kiitos kyllä!



Me asutaan pääkaupunkiseudulla ja paljon on miehen sukulaisia pohjois-karjalasta. siellä se liika vieraanvaraisuus ja kahvinkeitto häiritsee ja se ainainen tuputus. Sitten ihmetellään, miks ollaan läskejä. Kun pullaa ja kakkua ja piirakkaa on sen seittemää sorttia joka kattauksella ja kaikkea pitää vieraankin maistaa.



Eikö kelpaa, eikö kelpaa -kysytään kun en joka kakkulaatua maista. Kun en erityisemmin edes makeasta/muista herkusta tykkää... leuhkana pidetään, jos kieltäytyy. Minusta täällä pääkaupunkiseudulla on ihan reilua kun voi kieltäytyä kohteliaasti.

Vierailija:

Sanotaan, että ' no jos työkin juotte, niin otan minäkin, mutta elä minun takia mee laittammaan.' Mutta yleensä kyllä kysymättäkin se kahvi laitetaan päälle, ja sitten pakastimeen kaivelemaan jotain kakkua.

Toinen on semmoinen juttu, kun emäntä laittaa ruoan tai tarjottavan pöydälle, ja vierasväki on vaikka isännän kanssa toisessa huoneessa, niin sen emännän on kutsuttava ainakin kaksi kertaa ennen kuin kukaan liikahtaa. Ekalla kerralla ei edes käännetä päätä, koska on epäkohteliasta rynnätä pöytään, ja toisella kerralla sitten hymyillään vähän, niinkuin osoitetaan, että kuulinhan minä, mutta jos tässä joku ensin liikahtaa. Ja sitten kolmannen kutsun jälkeen lähdetään koko porukka jahkaillen vaeltamaan sinne pöytään. En tiedä onko muualla Suomessa tällaista, mutta minusta äärettömän ärsyttävää. Meidän suvussa ainakin on tälläista ja muistan lapsuudesta sen, kun piti vilkailla, että kuka se nyt tekee sen aloitteen ja lähtee ruokapöytään.

Mikähän pointti tollakin oikein on. Okei, ei ole kohteliasta rynnätä pöytään kuin ei olisi koskaan ruokaa nähnytkään, mutta silti. Meillä (asutaan pk-seudulla) kaikki noudattaa ensimmäistä kutsua, mutta yleensä ensin sanotaan joain " Kiitos kiitos" ja edetään sitten verkkaista tahtia isännän/emännän jäljessä.

Muaki ärsyttää, ku kukaan ei liikahdakaan kun kahville kutsutaan. Typerää tavan mukaan kainoilua. Kukaan ei kehtaa mennä ekana. Huoh! Miksiköhän sitä kahvia keitetään, jos sitä pitää kainoillen pöytään mennä. Kun kutsu käy, kahville vaan. Ei rynnäten mut ei myöskään jahkaillen. (91)

Vierailija:

Se on ehkä teidän tuppukylän sääntö...

Minä en ainakaan lähde pannua käyttämään ruokasalissa, jos kukaan ei kuitenkaan sitä kahvia halua. Mitä järkeä?!

Vaikeahan se on vieraan sanoa, että joo, ottasin toisen kupillisen, jos siitä on isäntäväelle vaivaa. Paljon helpompi sanoa, että otan toisen kupillisen, jos emäntä jo seisoo pannu kädessä tai on ainakin jo noussut ylös hakeakseen lisää...

Jos eivät osaa tulla pöytään kun kutsutaan, eivätkä osaa ottaa vastaan kahvia kun tarjotaan, niin sitten ovat ilman.

kun seisotat painava pannu kädessä. Keittiöön menomatka ei lyhene myöskään pätkääkään.



Ja jos et todellakaan halua toista kuppia, eikä kukaan muukaan, säästät hänet kokonaan reissulta!

Vierailija:

kun seisotat painava pannu kädessä. Keittiöön menomatka ei lyhene myöskään pätkääkään.

Ja jos et todellakaan halua toista kuppia, eikä kukaan muukaan, säästät hänet kokonaan reissulta!

mutta silloin sen vaivan aiheuttaminen ei ole miun päätettävissäni, koska emäntä on jo nähnyt vaivan.

Mutta nämä on niitä kulttuurikysymyksiä. Toivon vaan, että tämä ketju saa ihmiset paremmin ymmärtämään toisiaan, kun vierailevat eri puolella Suomea. Itseni on nyt ainakin vähän helpompi ymmärtää niitä ystäviä siellä muualla.

Ja jos mie sanon, että " ei tarvi miuta varten keittää" , niin mie tarkotan just sitä. Mutta ei se silti tarkota, ettenkö mie haluais. Sitähän siinä ei sanota.

Mikset sitten jo ennakkoon käännä sitä kuppiasi tai sano, ettet halua enempää kahvia.