VANTUT Joulukuulle

Vihdoin ja viimein tännekin piti tulla kertomaan, että me saatiin ihana joululahja 23.12. kun Helmi-neiti syntyi viikoilla 39+5. Kotona ollaan oltu jo jouluaatosta, tosin lauantaina käytiin vielä kontrollikäynnillä Haikaranpesässä aikaisen kotiutuksen vuoksi.



Synnytys oli tosi nopsa ja helppo, vedet menivät ma-iltana klo 19 ja 12 aikaan yöllä alkoivat heti säännölliset ja kipeät supistukset. Helmi syntyi sitten klo 4.49 eli alle 5h oli synnytyksen kesto. Koska epiduraali teki tehtävänsä tällä kertaa, oli kyllä aivan upea kokemus ekaan synnytykseen verrattuna, vaikkei sekään mitenkään kamala ollut. Toipuminenkin on käynyt tosi paljon paremmin, olo on melkein kuin ei olisi synnyttänytkään.



Neitokainen painoi 3705 g ja mittaa 51 cm. On aivan isosiskonsa näköinen! :) On kyllä muutenkin Ainon oloinen, tosin hokasi syömishomman paljon paremmin eli imetys näyttäisi sujuvan tällä kertaa tosi hienosti. Helmihän oli lauantain kontrollikäynnillä jo saavuttanut syntymäpainonsakin. Ehkäpä se auttaa kun on itse vähän kokeneempi... Ihana pikkuneiti hän on, röhkii kun on nälkä ja seurustelee jo kivasti iltaisin.



Aino on ihan hyvin suhtautunut Helmiin, puhuu nätisti pikkusiskosta ja suukottaa. Aino saa mustasukkaisuuskohtauksia lähinnä isästään, tosin välillä ihan huoletta antaa Helmin olla isin sylissäkin. Ainohan sanoi jo ennen Helmin syntymää, että vauva saa olla äitin sylissä ja Aino saa olla isin sylissä. :) Varmasti tulee olemaan vähän hankalampaa kun isi lähtee taas töihin, mutta en mieti sitä vielä... Onhan tämä elämä vielä vähän kaoottista, mutta ollaan otettu tosi rauhallisesti, ja nautittu pienistä "erävoitoista". Tänään ulkoiltiin ekaa kertaa kahdestaan Ainon kanssa, ja sekin teki mut superonnelliseksi!



Toivotan nyt kaikille onnellista uutta vuotta 2009, todennäköisesti en ehdi tämän vuoden puolella enää palstailla...



Karssuli, Aino 2v2kk ja Helmi 6pv

Odotuspuolelle tulee edelleen eksyttyä vaikka masuasukki onkin ollut maailmassa jo yli viikon. =) Jospa siis saisin tekstiä kirjoiteltua tännekin puolelle pikku hiljaa.



Joululahjoista olitte kirjoitelleet. Tyttönen sai niin leluja kuin hyötylahjojakin (kylpytakki, peitto isojen tyttöjen sänkyyn, yöpuku jne). Mieluisimpia taisivat olla leikkiastiat, joiden parissa tyttönen viihtyi aattoiltana pitkään. Ja sen jälkeen on jo useammat teekutsut vietetty neidin huoneessa. =)



Täällä elämä rullailee vauhdikkaasti eteenpäin. Vauhdikkuutta tuo nimenomaan tyttönen, joka pitää isää ja äitiä aika lujilla. Eilen oli neidillä tosi kovat raivarit pariin kertaan ja rauhoitteluun meni hurjasti aikaa. Tänään oli onneksi vähän seesteisempi päivä. Tyttönen kyselee kovasti vauvan perään jos ei heti näe missä pikku nyytti nukkuu. Sitten kun vauva on lähettyvillä niin täytyy kuitenkin olla vieressä, koska isosiskon otteet meinaa olla vähän turhan ronskeja. Eli vähän hakusassa on suhtautuminen uuteen perheenjäseneen rakkaalla esikoisella. Ihan niin kuin Karssuli kirjoitti, minäkin olen yrittänyt päivittäin järjestää hetkiä, jolloin olen kahdestaan tyttösen kanssa. Aika paljon toki menee niin, että isä hoitaa esikoista ja minä vauvaa, mutta pyrimme järjestämään myös meille kahdenkeskistä aikaa. Tänään ensimmäistä kertaa tyttönen tuli oma-aloitteisesti minun syliin sairaalasta tuloni jälkeen. Ihanaa!



Lauantaina kävimme vauvan kanssa Hyvinkäällä, koska aloin olla tosi huolissani vauvan unisuudesta ja minusta hän vaikutti myös keltaisemmalta kuin kotiutuessamme. Onneksi menimme, koska vauva oli tosiaan hieman kellastunut mutta onneksi bilirubiiniarvo ei ollut niin korkea, että vauva olisi joutunut osastolle valohoitoon. Itkeä tihrustin sen tunnin ajan, kun odotimme verikokeen tulosta. Syyllistin myös itseäni aika rankasti, että olimmeko liian pitkään kotona. Kätilö yritti parhaansa mukaan lievittää minun huonoäiti-fiilistä. Minä kun luulin, että hyvällä imuotteella vauva saa ruokaa rinnalta tarpeeksi, mutta paino ei ollutkaan lähtenyt nousuun. Eli vauva on tosi erilainen kuin siskonsa: ei huuda ruokaa naama punaisena jos jää tissittelyn jälkeen nälkäiseksi. Hän ei vielä vaan jaksa imeä tarpeeksi maitoa. Surettaa, kun niin kovasti haaveilin täysimetyksestä. Nyt sitten herätellään vauvaa 3-4 tunnin välein syömään. Imetän vain toisen rinnan ja lisämaitoa päälle, jottei voimia kulu liikaa rinnalla oloon. Rintapumpulla yritän sitten toisen rinnan lypsää, mutta tuo touhu ei oikein vielä luonnistu minulta.



Tänään oltiin neuvolassa ja nyt painoa oli alkanut tulemaan hienosti lisää. Vauva painoi 3730 g. Vielä on siis matkaa syntymäpainoon, mutta suunta on oikea. Muita mittoja ei otettu tänään.



Täytyy herätellä vauvaa kohta syömään, joten nyt koneelta pois. Meillä on vähän vauvan rytmit vaihdelleet päivittäin, mutta joka yö olen saanut nukuttua useamman tunnin pätkän ainakin kertaalleen. Synnytyksestä olen toipunut täysin, joten ihan erilailla jaksaa huonommillakin unilla kuin tyttösen syntymän jälkeen.



Leppoisaa loppuvuotta ja mitä parhainta tulevaa!



t. iida-linnea ja tytöt 1v 7kk & 9 vrk

Täällä ollaan nyt sitten oltu peillasta saakka miehen kanssa flunssassa, ei kiva! Meni kaikki tän viikon suunnitelmatkin ihan uusiksi. No, eiköhän keretä niitä silti toteuttamaan, joskus. Eemeli ei oo vielä saanut tätä tautia, ja toivottavasti ei saakaan.



Me oltiin jouluaatto ja tapani mun vanhemmilla ja joulupäivänä käytiin miehen mummulla. Ihan kiva joulu siis oli, ja kilttejäkin oltiin oltu ainakin lahjojen määrästä päätellen. Ainoostaan mun äidillä on karannu mopo käsistä noiden lahjojen suhteen! Siis oikeesti se osti eemelillekin varmaan 20 vaatekappaletta!!! Hei, haloo! Ja siis sitten vielä kaikki lelut yms päälle...



Eetulle paras lahja oli parkkitalo, joita tulikin sitten kaksin kappalein, kun armas pappa ei voi soittaa ja kysyä... murr! No, jätettiin se niitten antama sitten mun vanhemmille, eipä tartte roudata ees taas. Muuten tuli kanssa kasa vaatetta, ja muutama kirja sekä maatila (mikä tosin on vielä avaamatta) sekä rekallinen autoja.



Eemelille on nyt n viikko sitten ilmestynyt sellatteita punaisia (ehkä vähän "kellertäviä") finnimäisiä näppyjä naamaan. Ja ne on vaan pahentunu tässä viikon aikana. Mies oli tänään jo sitä mieltä, että pitäs mennä lääkäriin... No, päätettiin vielä kokeilla bebantheniä, ja pe onkin sitten neuvola (tosin on eri neuvolatäti kun oma on lomalla), ja kahen viikon päästä lääkärineuvola. Mutta täytyy varmaan jo aikaisemmin yrittää päästä lääkäriin jos ei ennen sitä ala paranemaan. Ja niistä massukivuista, mä lopetin nyt sitten ne cuplatonit (sekä kyllä jekovititkin) ja nyt on massukivut rauhoittuneet jonkun verran, mutta eivät silti kokonaan. Tosin yöt on meillä kyllä ihan mitä sattuu ja päivisinkään ei tuo nuku kunnolla. Eilenkin laskin että nukku kolmen tunnin päikyt + sitten muutaman vartin sylissä tissin jälkeen, sekä yöllä nukku ehkä 5-6tuntii kahessa eri pätkässä. Mun mielestä siis nukkuu ihan liian vähän, viime yönä kysyin mieheltäkin, että miten ihmeessä me saadaan eemeli nukkumaan enemmän... No, ehkä pe saadaan jotain vinkkejä...



Sit mun on pakko kertoa, että meillä miehen logiikka on kyllä loistavaa!!! Siis oikeesti, jos mä pyydän, että mies pitää hetken eemeliä, jotta pääsen vaikka käymään vessassa tai lukemaan sähköpostin, niin ei kulu kuin pari minuuttia, kun tulee eemelin kanssa viereen juttelemaan mun kanssa...



Ja toinen mikä on pakko kertoa, niin mulla taas pimahti peiltana hermot mun äitiin. Oltiin siis heillä, ja mä sanoin Eetulle joskus kasin aikaan, että nyt mennään pissalle (äiti oli tässä vaiheessa keittiössä, kun me oltiin eteisessä) ja mä vein sitten Eetun käsistä roikottaen pissalle, ja laskin housut hältä alas ja laitoin potalle, ja Eetu huusi kun hyeena, kun olis halunnu leikkiä! Mun äitini tuli sitten siihen lässyttämään ja suostuttelemaan Eetua pissalle, no Eetuhan vaan kahta kauheemmin huusi. Ja mä sanoin pari kolme kertaa äitilleni, että mä hoidan tän loppuun, mee pois! Mutta eihei, eihän mun äitini ottanut kuuleviin korviin moista, vaan jatkoi niin kauan että ohitti mut lupaamalla mm suklaata Eetulle, että tosi kiva!!! Sitten mä sanoin, ettei musta oo oikein, että hää vetää maton mun jalkojeni alta, niin eihän ollut ees sitä tarkoittanut, mutta teki sen silti!!! Aargh!!!



Moni enska on jo nukkumassa isossa sängyssä. Onnittelut siitä! Samoin kuin 2vuotta täyttäneille!



Hermionelle vielä voimia!!!



Henna oli saanut asioita selvitettyä, onnittelut siitä!



Open Ainolle paranemisia, niin ne kunnantyöntekijöiden lapsetkin sairastaa lomalla!



Amy ja Bejbi, täytyy tosiaan kattoo sitä kyläilyä, sit kun ollaan parannuttu... Tää on niin tätä!!! Ja hienosti on Emmin nukkumiset menneet!



Karssulikin oli käynyt kuulumisia kertomaan , hienosti on teilläkin lähteny.



I-L oli kanssa käynyt, olipa hyvä että olitte käyneet tarkistuttamassa se keltasuuden!



Mutta nyt on lopetettava, alkaa tää yhellä kädellä kirjoittaminen oleen hankalaa...



napero ja pojat 1,5kk ja 2v10kk

Mä luulen että teidän eemelin nypyt on ihan vain hormoni nyppyjä. Että en kyllä olisi huolissani. Jotkut vauvat vaan saa niitä enemmän kuin muut ja näyttävät ihan akneihoisilta. Ja yleensä ne nypyt tulevat juuri tuossa iässä. Ja niihin masuvaivoihin suosittelen Probiootti Baby- mh bakteereja. Me saatiin niillä parhaiten Milon masuvaivat pienenä kuriin. Kannattaa olla hetken ilman Jekovittia ja sitten vaikka parin viikon päästä aloittaa tosi pienellä annostuksella uudestaan. Milo sai ekat Jekovitit vasta n. 3 kk iässä ja neuvolan kehotuksesta koska oli niin masuvaivainen alusta asti. Meillä ei kanssa Cuplatoineista ollut kovinkaan suurta hyötyä, vasta mh-bakteerit auttoivat.





Nyt painun syömään kun hirveä nälkä..

Ihana kuulla että Amy:n tytöllä taas kaikki kunnossa, aika inhottava kokemus varmaan kaikenkaikkiaan !



Mulle pukkaa flunssaa, täytyy yrittää pitää sitä vähän poissa ettei ihan hirveeksi ylly, mikään ei oo inhottavampi ajatus kun yrittää puskea lasta maailmaan kun jokapaikka on tukossa. Ehkäpä tämä on nyt se synnytystä ennustava räkäolo ???



Yhdessä koossa ollaan siis edelleen.



Nyt en osaa oikeen mitään muuta kommentoida, mukavaa alkanutta joulukuuta ja joulun odotusta kaikille !



aa ae ja sohvi 40+2 ( aino tuli tällä päivällä ulos, mutta nyt ei taida olla toivoakaan )

Meidän lapsi ilmotti itse perjantai-iltana olevansa iso poika ja heittävänsä tutit roskiin (ja ostavansa ison krokotiilin). Lauantaina sit heitti tutit roskiin ja käytiin ostamassa alkusyksystä luvattu iso pehmo koira (joka siis D'n omissa puheissa oli jossain vaiheessa muuttunut krokotiiliksi). Aika hyvin on tutittomuus sujunut, vaikka la-su yönä D'lle nousi kuumekin. (La jo vuoti nenä sen verran, et arvasin kuumeen nuosevan pian.)



Ite oon nyt saanut opinnot opinnäytetyön kansitusta vailel valmiiksi. Kyllä helpottaa kummasti!



Ihania juttuja teidän lapsilla! Viikko sitten kaverin lapsen synttäreille mennessä odotettiin bussia ja parkkeerasin rattaat pysäkin nurkkaan ja menin itse seisomaan rattaiden ja pysäkin toisessa päässä olevien kahden 10-12-v. tytön väliin. Tähän D sanoi "äiti mene pois D.. haluaa kattoa tyttöjä". Jos sanon D'a muruksi niin D sanoo ettei ole muru ja jos kysyn kuka on äitin muru D vastaa "daddy on" :D.



Karssulille tsemppiä Ainon syömisiin! Meidän lapsi syö melkein mitä tahansa ja lähes aina lautasen tyhjäksi. Eli vauva-ajan syömistappelut taisi meillä riittää.



Aika hurjassa kunnossa Emmin korvat oli olleet! Toivottavasti nyt säästytte sit moiselta!



Osse: Meillä on kans D'lla sitä Pronaxenia, mut usein kovaan kuumeseen ei auta pätkääkään vaan vaatii lisäks panadolin. Toivottavasti pääsittejo sairastelusta ja pilkuista!



Hyvä, et Naperon nuorimmainenkin on keksinyt mitä yöllä tehdään. Meillä on D'n serkuksilla kans ikäeroa joku pari päivää.



Meidän tonskailu ei nyt oikein toimi, koska mun kroppa on ilmeisen sekasin. En oo raskaana, mut eipä oo menkkojakaan näkynyt.. Ikinä ei oo ollut tällästä. No se hyvä täs on, et jos huhtikuuhin asti kroppa sekoilee niin pääsenpä miehen kans sit Afrikkaan :). saas nähdä..

Niin vain lumet suli vaikka on joulukuu, mutta täytyy toivoa, että jouluna olisi edes hento valkoinen lumikerros maassa. No, nautittiin kyllä kolmen päivän talvesta täysillä tyttösen kanssa ja eiköhän ainakin mummoloissa ole lumiset maisemat jossain vaiheessa talvea, jotta päästään uudelleen lumileikkeihin. Niin kovasti neiti nautti niistä.



Amyn tyttönen on ollut kyllä urhea. Toivottavasti korvat pysyvät nyt terveenä!



AA:lle tsemppiä flunssan karkoitukseen. Kun nyt ei kovi pahaksi tauti yltyisi...



Jennin poitsu onkin jo tosi iso kun noin hienosti itse halusi tuteista eroon. =) Minä oon vähän kahden vaiheilla annetaanko "klasulle" tuttia ollenkaan vaikka tyttösen vieroittaminen kävikin ihan simmpelisti.



Karssulille jaksamista syömistaisteluihin. Meillä taistellaan monista asioista mutta ruokailut on aina sujuneet kohtuullisen hyvin. Jos itseäsi mietityttää asia kovasti, niin kannattaa toki kysyä neuvoa ravitsemusterapeutilta. Ei siitä varmasti haittaakaan ole!



Meillä on edelleen sellainen tilanne, että tyttönen haluaa nukkua pinniksessä. Eilen laittoi kyllä lelujaan unille isoon sänkyyn ja sanoi jokaiselle erikseen "öitä". Alan olla vähän epätoivoinen, koska minusta tyttösen yöitkut johtuu siitä, että pinnis kertakaikkiaan on liian ahdas. Niinpä neiti on parina viime yönä nukkunut meidän välissä... Viime yönä kylläkin kannoin neidin klo 2 takaisin pinnikseen, koska minun unista ei tullut mitään tyttösen varpaat suussa. Ja tässä vaiheessa en halua opettaa, että äidin ja isin vieressä nukutaan, kun tähän astikin unet maistuneet omassa sängyssä. Mahtaako tyttönen jo aavistaa vauvan tulon, kun mielellään meidän sänkyyn tulisi?



Jos siis jollain on "poppaskonsteja" miten isosta sängystä saisi tyttöselle mieleisen nukkumispaikan niin kiitollisena otan kaikki vinkit vastaan!



Sen sijaan jotain edistymistä on meidän pottailuissa. Useampana päivänä kakat on tulleet pottaan eikä vaippaan. Tyttönen on selvästi itsekin ylpeä aikaansaannoksestaan. =)



Meillä oli aamusta mammakavereita lapsineen kyläilemässä ja voi sitä riemua, kun tyttösellä oli kavereita leikkimässä. =) Minulla on jostain syystä ollut huono olo tänään (vähän samaa oloa kuin alkuraskaudessa...), joten kiva kun oli seuraa. Nyt neiti on päikkäreillä tuhisemassa, joten minunkin viisasta käydä lepäämään.



Huomenna menemme putkituksen jälkeiseen korvakontrolliin. Toivotaan, että kaikki on ok. Tyttösellä alkoi eilen pienimuotoinen nuha, joten nytpä sitten testataan kunnolla auttaako putket vai meneekö tauti korviin kuten aikaisemmin.



Voikaa hyvin kaikki!



T. iida-linnea, tyttönen zzzz ja "klasu" 36+1 melskaamassa yksiössään...

noniin, AA siellä vaan odottelee pääsyä vauvahakureissulle :) No ei se ainakaan kovin kauaa voi enää kestää, mukavaa. :)



Jennillä ja D:llä on mennyt sit tutista luopuminen hienosti! Me ollaan kans mietitty, että vois koittaa niistä luopua, mutta jotenkin ei ole koskaan sopiva hetki, aina on joku korvatulehdus tms ettei viitsi vaikeuttaa elämänsä yhtään enempää... Joskus aikoinaan ajattelin, että otetaan sit ajoissa tutti pois joskus 1v iässä, mutta niinä se edelleen on käytössä... tosin ei se nyt niin vaarallista ole vaikka onkin ja helpottaa ihan suunnattomasti elämää voimakastahtoisen tyttösen kanssa.



Niin, hienoa että Emmin korvat on saatu kuntoon... noi on niin kurjia noi tulehdukset. Tosiaan Ellillä on kanssa molemmissa korvissa tulehdus tällähetkellä vaikka on siis korvat putkitettu. Toisesta korvasta on putki lähtenytkin mutta toisessa on vielä ja sieltä tuleekin märkää putken kautta ulos. Ilmeisesti kipeämpi on se korva jossa ei putkea ole. Selkeesti kyllä vähemmän on tulehduksia nyt putkituksen jälkeen ollut kuin ennen sitä. (ennen putkitusta oli 4kk ajan kokoajan tulehdus joka ei parantunut, putkituksen jälkeen tämä on nyt toinen tulehdus ja putket ovat olleet melkein vuoden).



Mulla on opiskelupäivä tänään, Elli on Kesiksellä hoidossa... Ihanaa kun olen saanut paljon tehtyä viikon opinnoista vaikka on vasta maanantai! Jotenkin kokoajan on stressi tekemättömistä opinnoista vaikka kokoajan jotain tekisikin. Ärsyttävää. Onneksi jatko-opinnot pitäis saada kasaan toukokuuhun mennessä ja ensi vuoden saa olla ihan rauhassa lasten kanssa ilman mitään ylimääräistä. Nyt tässä just myöhäistä lounastaukoa pidän ja tuuletan ajatuksia, että jaksan vielä yhteen tehtävään keskittyä tänään.



Mukavaa joulukuuta kaikille!



t. iiris, elli 1v10kk ja "vappupallo" 18+3

Siis MÄ EN ALA! Kerrankin kun voittaa jotain (Eltonin konserttiliput) niin sitten se konsertti perutaan.. Buhuu.. :( Masentaa. Olin ihan innoissani lähdössä siskon kanssa hömpöttämään.. "Pakko" varmaan lähteä shoppaileen tai jotain.. Jos sais niistä lipuista vaikka edes rahat "takaisin"..



Mammis + O rv 32+0 (Oona odottaa äippää päivälliselle kotiin)

Meillä kun tuo typy on aina ollut unenlahjoiltaan hyvä, niin kysäisen tällaista asiaa - uusi tulokas on selkeästi huonompi nukkumaan, tai pikemminkin nukahtamaan, nukkuu kyllä sitten kunnolla nukahdettuaan useamman tunnin, mutta sikeä nukahtaminen tuntuu olevan kovan työn takana. Tämä koskee siis etenkin päiväunia, yöunet on tällä hetkellä suunnilleen 21-8/9 1-4h syöttöväleillä, mikä on minusta ihan ok. Kuulostaako teidän muiden korvaan siis, että poika nukkuisi "tarpeeksi" (tiedän, että on yksilöllistä, mutta kysyn nyt kuitekin, kun täällä on varmasti laidasta laitaan nukkuvia): Poika heräsi aamulla n. klo 8, nukkui n. 9.30-11.45, seuraavan kerran n. 15-17.30 ja sitten 21 jälkeen yöunille. Valvoo siis minusta melko pitkiä pätkiä, joiden loppupuolella aloittaa "torkuskelun" 5-10 minuutin pätkissä kunnes simahtaa uudelleen kunnolla.



Tiesin kyllä jo odotusaikana, että ei ihan yhtä hyvin nukkuvaa tapausta tule, kun potkiskeli sen verran enemmän, mutta näin kirjoitettuna nuo unimäärät kuulostavat hirveän vähälle 3 vk:n ikäiselle... no, poika ei onneksi itkeskele pahemmin muuta kuin tuossa torkkuvaiheessa, muuten on melko tyytyväinen tapaus. Ja yösyöntien isoa määrää selittää varmaan sekin, että nuo valvomispätkät on niin pitkiä, eikä kuitenkaan syö niiden aikana hirveän paljoa.



No, ehkä tää tästä, mietin vaan "ääneen"...



Mammikselle pahoittelut konsertin peruutuksesta!



Jenni, ihottuma levisi tänään joka puolelle, siis jalkoihin ja käsiinkin, mutta neuvolassa onneksi täti totesi, että ihan selvä allergia on, jatkossa ei siis amoksisilliinia saa enää tytölle antaa. Kuulema oireet pahenevat joka altistuskerralla, eli ensi kerralla voisi tulla jo vaarallisia allergiaoireita. Tuota samaa vaikuttavaa ainetta on tytölle määrätty siis jo ainakin kerran aikaisemmin reilu vuosi sitten kesällä, toinen kuuri on ollut vuoden sisällä eikä muisteta mitä antibioottia siinä on ollut. Aiemmin ei oireita kuitenkaan ole ollut.



Typy ehti vissiin kehittää jo addiktion kipulääkkeeseen, koska viime yö meni tyttöä rauhoitellessa, kun heräili muutamaan tunnin välein huutamaan "anna minulle anna minulle lääkettä"... :( Kipeä ei selvästikään ollut, koska jäi joka kerta lopulta kiltisti nukahtamaan yksin ja nukkui useamman tunnin, mutta välillä sitten alkoi taas huuto. Osittain varmaan myös äitinkaipuu selitti huonoa unta, koska tyttö halusi istua sylissä ja juttelin sitten pitkät pätkät siitä, miten äitin syliin pääsee aina ja voi kertoa äitille jos pelottaa ja äiti rakastaa ja kuinka reipas tyttö on. Jotenkin suli aina näiden keskustelujen aikana kaikki jännitys ja toinen rentoutui sylissä... kyllä se äitin sydäntä kirvelee, että toisella on rankka vaihe menossa isoksi siskoksi kasvamisessa.



Loppuun sit vielä typyn neuvolakuulumiset: pituutta 90,2 cm, painoa 12,5 kg, omilla käyrillään kasvaa edelleen, ainoastaan päänympärys on vuoden iän jälkeen hypännyt yhtä alemmalle käyrälle. Typy ei suostunut kokoamaan palikkatornia ja melkoinen suostuttelu oli siinäkin, että saa ottaa vaatteet pois punnitusta varten (kolme lääkärikäyntiä + yksi verikokeen otto viikon sisään on tehneet tehtävänsä, saa nähdä miten keskiviikon verikokeesta selvitään). Lisäksi piti piirtää tädin mallin mukaan viivoja, ja typy piirsikin alkuun suoria viivoja kunnes päätti et koukerot on hienompia. :) Kuvasta piti näyttää lapsen silmät, suu ja missä toinen korva on ja nimetä tätin osoittama kuppi (typy tokaisi, että "kapfia"). Kaikki oli ihan ok. Neuvolakäynnin jälkeen kotimatkalla muistin, että mun piti kysellä oikean jalan toiminnasta, kun tyttö ei saa sukkia eikä kenkiä oikeaan jalkaan, vasempaan menee sujuvasti. Toivottavasti muistan kysyä pojan seuraavalla käynnillä.



Mutta nyt unille, kun poika vihdoin nukahti. Tääkin on mulle ihan uutta, että vauva nukahtaa vain syliin kanniskelemalla, tyttö kun nukahti usein rinnalle ja jatkoi tyytyväisenä unia kun siirrettiin sänkyyn... kyllä tässä nyt saa opetella ihan uusille tavoille! :)



-Osse, typy 2v ja poju 3vk

Osselle. Meidän Milo oli kanssa tuollainen kukkuja. Ei pahemmin päivisin nukkunut ja silloinkin kun nukkui niin sitä riemua kesti 15-30 min. Öisin kyllä nukkui sitten n 3 tunnin pätkissä.

Milo saa kanssa aina kuumeseen Pronaxenia ja panadolia kumpaakin, koska muuten ei tahdo kuume laskea millään. Milohan myöskin allergisoitui penisilliinille, ja oli hetken ihan pilkullinen silloin.



Kiva kuulla että Amyn Emmin putkitus oli mennyt hienosti :)





Milon napaa. Tänään käytiin taas gastroenterologilla ja tehtiin päätös tähystää Milon vatsa. Milo ei ole oikein kuukauteen suostunut taas syömään ja paino on alkanut laskemaan. Minä oon ihan hirveän huolestunut taas tästä tilanteesta ja pelkään että Milo joudutaan leikkaamaan...



Huolestunut Hermione rv 8+0 ja Milo 1v pian 10 kk

..mutta viime yön meidän huonouninen poika nukkui inahtamatta kertaakaan :). Aamu koitti tosin jo klo 5, mutta ihan sama, kun sain nukkua itekin 7h heräämättä kertaakaan. (Toissa yönä D huusi äitiä vielä joka kerta, kun käänsi kylkeä. Tosin ei varmaan ite ollut hereillä, mutta mä kyllä heräsin joka kerta..) Päiväkodissakin oli ainakin D'n omien sanojen mukaan mennyt hyvin ilman tuttia.



AA:lle tsemppiä, toivottavasti vauva kohta ymmärtää tulla ulos..



I-L: meillä siirryttiin "isojen sänkyyn" ihan pojan mielipidettä kyselemättä. Yhtenä aamuna, kun D meni päiväkotiin ennen kuin ite lähdin kouluun, niin vaan kampeisn pinniksen ulos makkarista ja kasasin isojen sängyn tilalle. Muutama eka yö meni ihan perseelleen, kun samalal oltiin siirretty sänkyä niin ettei se ollut enää meidän sängyssä kiinni. Sit parin yön jälkeen siirrettiin sänky samaan paikkaan kuin missä pinnis oli ollut (eli kiinni meidän sänkyyn) ja yöt rauhottu (tai siis jatku samanlaisena kuin aina ennenki). Nyt oon suunnitellut uutta sängyn siirtoa, kun tuteista päästiin.. Saa nähdä koska sen toteuttais..



Iiris: Meillä oli kans aina jotain esteitä tuteista luopumiselle ja siks menikin vähän pitkäks. Osa syynsä oli noi ikuiset yövinkunat eli en uskaltanut luopua tuteista siinä pelossa et pahenis.



Mammikselle pahoittelut. Mä kyl mietin heti kun kuulin ton peruutuksen eilen uutisista, et sua mahtaa ottaa päähän. Toivottavasti saat rahat takas ;).



Osse: Meillä D nukku ekat 2kk koko ajan, joten en tosta pikkuvauvojen unista tiedä. Päikkärit D on nukkunut muutenkin aina hyvin, mut yöt on sit ollut vähän eri asia..



Hermionelle voimia. Toisaalta on kai parempi et tähystetään ja jos joku leikkausta vaativa ongelma löytyy niin sit saadaan se hoidettua.

Pitkästä aikaa tulin piipahtamaan palstalla, ja huomasin, että mua olikin kyselty :) Minä ihan aattelin, ettei kukaan ees muista enää meitä..



Pikapikaa selailin vanhoja pinoja läpi, ja voi mahdoton mitä kaikkea onkaan tapahtunut! Uusia Tonskia on syntynyt ja kovaa vauhtia syntymässä! Onnittelut ihan kaikille, tasapuolisesti =)



Me muutettiin vuokralle syyskuun alusta, kun meidän asunnossa paljastui laaja home- ja kosteusvaurio. Ilmeisesti koko kämppä on joskus lainehtinut vedestä.. Myyjä kieltää kaiken eikä ala millekään, joten oikeudessa tavataan =( Suurin osa huonekaluista meni kaatopaikalle, samoin kaikki seinät, lattiat ym. menee vaihtoon. Asianajajien välityksellä asioidaan, onneksi taloyhtiö osallistui korjauksiin jonkun verran. Nyt on remontti menossa, asumiskunnossa kämppä on varmaan tammikuun aikana. Huoh, varsinainen unelmakämppä.... Saas nähdä miten käy!



Mimosa on varsinainen pieni Kelmi,edelleenkin :) On niin isoa tyttöä, että huh huh! Varsinaista puhetta ei vielä tule, mutta omia sanoja siitäkin edestä. On koko ajan niin hymyilevä ja iloinen ja ihana :) Ymmärtää kaiken ihan 100%sesti ja kelmeilee minkä ehtii. Tutti jäi pois pari viikkoa sitten, voi pojat mitä protestikonsertteja täällä illalla kuultiinkaan..



Minä aloitin työt elokuussa, oon vammaisen pojan erityisavustaja koulussa. Anoppi, eli Mimosan mummi hoitaa tyttöä päivät, joten ainakaan vielä ei ole tarvinnut hakea päivähoitopaikkaa. Näin mennään ainakin kesään asti, näillä näkymin.



Tonskailuja ei olla edes mietitty vielä, mulla on vieläkin mielessä se vaikea raskaus ja epämiellyttävä synnytys.. Ehkä sitten joskus, kun nämä taloasiat on selvät (tosin todennäköisesti edessä vuosien oikeustaistelut).



Täällä siis kaikki ok, en lupaa aktivoitua palstailemaan, mutta jos vähän useammin edes kävis..



Huiskutuksia kaikille!!



Sere ja Mimosa 1v8kk (muutaman päivän päästä)

Osse, musta nuo valvomispätkät kuulostaa suhteellisen pitkiltä, mutta yöt taas tuntuvat menevän teillä tosi hyvin :) Noelilla oli koko ekan vuoden ajan keskimäärin 4-7 heräämistä niiden 10-11h yöunien aikana. Eikö poika edes rinnalle nukahda tuon pitkän valvomisen aikana?



I-L, mustakin yksinkertaisin ratkaisu olisi siirtää pinnasänky tytön ulottumattomiin. Joko täytätte sen tavaralla, tai viette pariksi viikoksi varastoon. Se on ainut takuuvarma keino saada tyttö uuteen sänkyyn nukkumaan... Toki jokin lempeämpi keino voi tepsiä yhtä hyvin, mutta itse kokeilisin kyllä tuota. Noel siirtyi noin 1,5-vuotiaana tosi hyvin isojen sänkyyn, kun oli mukana auttamassa vanhan sängyn poisviennissä. Illalla vähäsen pyöriskeli ja ihmetteli, mutta nukahti kyllä uuteen sänkyyn "pakon edessä" ihan tyytyväisenä.



Emmi-raukalla on ollut karu lääkärikokemus! Meillä on korvien tarkastukset aina tuollaisia: vähintään kaksi ihmistä pitää Noelista kaikilla voimillaan kiinni, lääkäri yrittää hiki päässä osua korvaan valolla, ja Noel karjuu ja rimpuilee henkensä edestä. Kyllä siihenkin tottuu ;) Onneksi ei usein tarvitse käydä korvien takia lääkärissä. Toivottavasti teilläkin tilanne nyt rauhoittuisi pysyvästi!



En nyt kirjoittele tämän enempää, kun nukuttaa ihan hirveästi. Meille kuuluu hyvää, Noel on jo niin iso ja fiksu poika monessa asiassa. Ihanaa, kun lapsi kasvaa isoksi :)



Kandi & Noel 1v11kk (&Sofia 34+)

tosin viime yö oli aika koominen, vauva ei suostunut millään jäämään omaan sänkyyn vaan joko heräsi heti sinne laitettua tai sit vähän ajan päästä, vaikka tein kaikki osaamani temput... nukkui sitten puolen yön jälkeen puoliksi minun päälläni, ja nukkuikin ihan hyvin, pitkät pätkät (4h - 3h - 2h). Tänään päivällä päätin sitten nukuttaa taas vaunukopassa ja tuossa eisbärchenin fleecepussissa (tietysti sisällä auki) ja poika on nukkunut kuin tukki! Tietysti eilisen valvominenkin väsyttää, mutta liekö pojalla sit vaan ollut kylmäkin, kun uni ei aina maita??



Kandi, kyllä siis nukahtaa rinnalle useampaan otteeseen noiden pitkien valvomisten aikana, mutta heräilee jatkuvasti ihan 2-10 minuutin välein. Tokihan poika on vielä pieni, eli tosiaankin voi nukkua ihan miten sattuu ja silti tästä tilanne rauhoittuu siinä 3kk iässä.



Nyt alkaa taas kuulua ähinää kopasta, joten vissiin on iltasyöttöjen aika...



Ai niin, tänään jouduin eka kertaa nukuttamaan typyn niin, että vauva oli mukana, mutta siitäkin selvittiin ihan kunnialla, itse asiassa molemmat nukahtivat sit samaan aikaan ja minäkin pääsin ottamaan päikkärit!



Anteeksi taas tämä kommenttien vähyys... Hermionelle kovasti tsemppiä huomiseen!!



-Osse ja ipanat

Meidänkin kakkonen on ollut hieman erimaata kuin esikoinen, joten uusia kuvioita on opeteltu täälläkin. Kyllä se siitä hyväksi muuttuu, usko vaan! Ihania juttuja teidän isosiskolla, hellyyttävää!



Monen lapsukaiset on sairastellut, kurja juttu! Tsemppiä sairastuville. Mutta onneks Emmin putkitus meni sit kuitenkin niin hyvin huolimatta tosta jälkitoimenpiteestä. Toivotaan, että ei tuu enää tulehduksia.



Meillä on yöt mennyt hulinaksi, Aatu söis vähintään 2 tunnin välein. Alotettiinkin nyt sit jo varovasti vähän kiinteitä. Pari teelusikallista ehkä on mennyt kurkusta alas asti, mutta aika kakomista se vielä on ollut. Perunaa ja porkkanaa on ollut tähän asti ruokalistalla, mutta tänään jo innoissani pakastelin vähän kukkakaalisosetta.Pikku-quu oli hauska kun Aatulla taas meni ruoat vähän sinne sun tänne pitkin poskia niin se kysyi, että "Äiti, tuleeko siitä ihan kisu?"



Kerroinkohan jo näitä. Joo, no mutta jos jotain kiinnostaa niin Aatu on oppinut jo kääntymään selältä masulleen ja päristelemään, ja tänään se oppi pyörimään oman napansa ympäri. Taitava poika, ja kiire isoveljen perään. :)



Meillä oli tänään Aatun 4kk-neuvola. Pituus 68 cm ja paino 8935 g. Pituutta oli tullut vähän vähemmän kuin aiemmin, mutta kuitenkin ihan OK, ja painoa sais kuulemma olla vähemmän... Jep. Voi noita neuvolantätejä, kun ne jaksaa aina olla niin huolissaan meistä. :)



Q (liian isoja masuvauvoja kasvattava), -q- 2v4kk (liian lyhyt ja liian hoikka) sekä Aatu 4kk (liian pullea)

Ihan pikaisesti taas... Jospa tässä vielä joskus ehtisi oikein ajan kanssa paneutua tähän palstailuun.



Pahoittelen heti alkuun etten ehdi/jaksa taaskaan kommentoida teidän viestejänne. Yhteisesti vaan lähetän paranemissäteitä kaikille kipeille lapsille!



Ja Quu, älä huoli noista vauvan mitoista. Ole vain ylpeä että vauva kasvaa hyvin! Meillä kanssa poika tuntuu kasvavan kohisten, kolmen viikon iässä painoi jo 5050g (syntyessään 4060g). Aleksikin oli melko pullea vauvana, 5kk iässä jo yli 9kg. Silloin asia vähän huoletti, mutta nykyään poika on enemmänkin hoikan puoleinen.



Meillä on vauvan kanssa lähtenyt elämä sujumaan melko hyvin, tuntuisi pienimies olevan parempiunisempi kuin isoveljensä. Illalla simahtaa hyvissä ajoin (eilen jo kasilta!), yöllä syö vähän vaihdellen 2-4 tunnin välein (useimmiten 2,5 tunnin välein), ja nukkuu aamulla 9-10 saakka. Välillä toki ähisee ja puhisee yöllä ilmavaivojaan tai kadoksissa olevaa röyhtäisyä, mutta siis pääsääntöisesti nukkuu syöttöjen välit. Tosin nukkuu meidän sängyssä, meillä siis samaa ongelmaa kuin Ossella, eli en saa poikaa millään nukkumaan pinniksessä, tai ainakaan unta jatkumaan siellä. Siispä olen luovuttanut ja ottanut vauvan viereeni. Niinhän Aleksikin nukkui 1,5 vuoden ajan, ja jotenkin sitä haluaa suoda saman määrän läheisyyttä tälle toisellekin lapselle, joten en pidä tilannetta mitenkään pahana.



No sitten tuo isoveli... Aiheuttaa todella harmaita hiuksia! Mustasukkaisuus pikkuveljeä kohtaan on edelleen kovaa, yrittää käydä veljen kimppuun aina jos vauva on jommankumman meidän vanhempien sylissä, tai jos Aleksi huomaa vauvan nukkuvan/makaavan jossain. Kiellot ja poisotot tilanteesta ei auta yhtään, toinen vain nauraa mitä enemmän kielletään tai korotetaan ääntä (jota ei tietty saisi tehdä mutta kun pinna vaan välillä palaa...) Voi kauankohan tätä vaihetta kestää?!



Lisäksi iltanukahtaminen on taas ihan kauheaa, ei sillä että se olisi joskus helppoa ollut, mutta vaikeammaksi on vain käynyt. Minä en useimmiten pysty nukuttamaan kun vauva tekee iltatankkausta (jota ei voi suorittaa Aleksin vieressä sängyllä koska käy vauvaan käsiksi.) Isin nukuttaessa taas Aleksi voi tunninkin vain itkeskellä äidin perään. "Äiti nukuttaa" -huutoa on todella raastava kuunnella... :´( En tiedä sitten pahentaako se vain tilannetta, että minä nukutan välillä, ja sitten taas isi, vai pitäisikö isin nukuttaa joka ilta jotta säilyisi joku johdonmukaisuus hommassa. Tätä iltahuutoa on siis jatkunut jo monta viikkoa, välillä Aleksi itkeskelee isin nukuttaessa vain hetken, välillä jopa 1,5h kuten eilen illalla (vain lyhyitä taukoja itkun välissä.) Sitten jos Aleksi herää yöllä ja satun imettämään vauvaa, Aleksi tulee meidän sänkyyn, eikä siinä mitään jos antaisi olla vauvan rauhassa, mutta ei. Useinmiten sitten Aleksin unet katoaa - jälleen - ja sitten valvoskellaankin kuten viime yönä keskellä yötä kolme tuntia.



Siinäpä sitä valitusvirttä taas kerrakseen. On tuo isoveli silti niin rakas ja ehkäpä vauvan tulo taloon ottaakin niin lujille sen takia, kun äidin ja esikoisen side on niin kovin vahva. Minähän oon hoitanut Aleksia kotona koko tämän 2 vuotta. Eli ei ihme että suuri muutos pistää pienen pojan pään pyörälle. Vielä kun tuo poika on niin kovin temperamenttinenkin ja pahimmassa uhmaiässä.



Viipero, Aleksi 2v ja Vauva 1kk

Kiitos kaikille sänkykommenteista!



Eilen kävi niin, että kun oli tyttösen päikkäreiden aika neiti meni uuteen sänkyyn ihan itse. Istahdin sängyn viereen lattialle ja tyttönen leikki, lauloi, touhusi 30 minuuttia, jonka jälkeen simahti. =) Pari kertaa piti käydä unien aikana silittelemässä, mutta olin tosi iloinen kun sänky kelpasi. Illalla mentiin sitten ihan rutiininomaisesti uuteen sänkyyn ja samat puolen tunnin höpötykset neiti piti, jonka jälkeen nukkui aamu puoli seitsämään. Nyt oli siis ilmeisesti oikea aika siirtyä isompaan sänkyyn unille! Tänään nimittäin jatkunut sama meininki. Tietysti minulta menee päivällä enemmän aikaa nukuttamiseen, koska jos en ole vieressä niin neiti ei sängyssä pysy. Mutta ihan sama, pääasia että sänky kelpaa.



Eilen oltiin ekassa putkituksen jälkeisessä kontrollissa ja kaikki oli ok. Ollaan koko perhe räkätaudissa (taas!), joten nyt vaan seuraillaan alkaako tyttösen korvat vuotaa. Lääkäri kirjoitti varmuuden vuoksi reseptin mukaan ettei tarvitse uutta lääkärireissua tehdä jos korvat alkavat valumaan märkää.



Nyt ei kykene tämän enempiä kirjottamaan. Ajattelin vaan tulla kertomaan sänkykuumiset, koska oon niin iloinen tyttösen edistymisestä!



T. nuhanenäinen i-l, tyttönen 1v 6kk zzzzzzzzzzzz uudessa sängyssä ja "klasu" 36+3 melskaamassa masussa

Me ollaan kohta asuttu uudessa kodissa melkeinpä pari viikkoa ja hyvin on mennyt kaikki, mitä nyt muutto oli aika rankka ja edelleen nurkat täynnä muuttolaatikoita ;) Välillä tulee äidille vähän tippa linssiin kun neiti hokee heti aamusta "mennäänkö tänään lammaspuistoon". Lisäksi Ida ei viihdy yhtään tuossa etupihalla leikkipaikalla, kun ei ole yhtään kavereita! Tässä asuu joka torpassa lapsia, mutta ne on kaikki melkeinpä ala-asteikäisiä. Muuten ei ole Ida kyllä kaivannut edellistä kotia, vaikka luulin että niin käy :)



Ida ei ole nyt enää ollut tarhassa ja taitaa mennä samalla lailla kuin keväällä, että tämä eka kuukausi tarhan loputtua sairastellaan! Viime viikolla tuli ensin silmätulehdus ja nyt on kohta viikko tapeltu tippojen kanssa. Suurinpiirtein minä makaan lapsen päällä ja painan jalkoja alas ettei neiti potki ja isi pitää käsistä ja päästä kiinni ja minä yritän laittaa tipat rimpuilevalle ja itkevälle lapselle. Siis ihan kauheeta! Viikonloppuna neiti oli myös kaksi päivää kuumeessa ja lisäksi on nuhaa ja yskää. Nyt vaan odotellaan vesirokkoa, 3 viikkoa on jo kulunut ekan serkuksen kontaktista ja nyt viikon verran toisen serkun kontaktista! Mitähän vielä seuraavaksi? Mutta täytyy kyllä kiittää onnea, että Ida ei ole sairastanut ainuttakaan jälkitautia, korvatulehdusta tai muuta!



Lisäksi meillä on nukkumaanmenot ihan hullunmyllyä tosi usein, ei kylläkään joka päivä. Viime viikolla neiti näytti jo merkkejä ettei päikkärit enää kiinnosta. Mutta se johtui siitä että kun nukkuu sellaiset 13-14h yöunet niin ei paljon päivällä uni maita. Tarhan loputtua Ida on mennyt kasin aikaan illalla nukkumaan ja klo 9-10 aikaan sitten heräilee. Nyt olen kyllä alkanut herättämään viimeistään kasilta, koska minä kaipaan lepoa päivällä ja tuolloin Ida nukahtaa helposti päikkäreille ja nukkuukin sen 2-3h. Lisäksi Idalla on tullut nyt ihmeellistä iltahuutoa ennen yöunille menoa. Parkuu vain tuolla sängyssä äitiä tai räkää, räkää. Ikinä ei ole tähän asti ollut väliä kumpi vie lapsen nukkumaan eikä neiti ole äitiä sinne huudellut. Eilenkin itki 1,5h äitii, sylkkyyn ja haettiinkin sitten neiti syliin istumaan olkkariin. Mutta aina alkoi raastava huuto kun vietiin petiin. Meinattiin taas ottaa meidän väliin mutta siitäkään ei tule ikinä mitään ja loppujen lopuksi Ida haluaakin takaisin omaan sänkyyn. Kolme iltaa sitten oli samantapainen ilta, Ida kyllä nukahti jo klo 19.30 yöunille, mutta heräsi sitten huutamaan klo 21 ja huusikin jonnekin klo 1 asti yöllä, huoh. Kiva kun nyt alkaa nämä iltahuudot, kohta meillä on sitten kaksi niitä ;)



Neiti nukkuu vielä ja tänään saakin nukkua niin pitkään kuin uni maittaa. Ollaan menossa puolen päivän aikaan Hesburgeriin ja Hoploppiin Jepsiksen ja Helmin kanssa ja tänään taitaa jäädä päikyt väliin :)



Oletteko tänä vuonna jo tehneet yhdessä lasten kanssa joulukortteja tai leiponeet pipareita? Mun tekisi niin mieli ottaa Ida mukaan korttitalkoisiin, mutta tuleekohan siitä yhtään mitään :D Pipareita ainakin voitaisiin koko perhe tehdä viikonloppuna.



MiaMik rv 33+2 ja Ida 2v2kk

Huh,huh johan täällä on ollut aktiivisia kirjoittelijoita! Marraskuun pino oli ihan mieletön =)



Olisi kiva jos saisi muutaman lisä-tunnin vuorokauteen että ehtisi tehdä kaiken mitä pitää...Huoh, totuin liikaa siihen että kotona ollessa pystyin hoitamaan asioita päivällä, ja nyt päivät töissä ja illalla ei ole enää aikaa..Niin tämähän on ihan normaalia että on päivät töissä, mutta mä en jotenkin saa aikaa riittämään niin tai sitten otan liikaa hommia..



Ihania juttuja lapsenne ovat tehneet/ jutelleet! Meillä Höpis toistaa kaiken mitä sanon/isänsä sanoo/muut sanoo..Tämä kostautuu tietenkin välillä kun ei muista "pientä papukaijaa" ja ajattelee ääneen ;) Täpötäydessä ruokakaupassa ollessamme ajattelin ääneen että "hiton akka kun tönii" ja Höpis tietysti kuuluvalla kirkkaalla äänellä katsoi naista ja huusi AKKA! Voitte vaan kuvitella kuinka punainen olin =)

Meillä muuten mennyt ihan kivasti. Höpis nauttii kavereistaan tarhassa, ja kokeilee rajojaan/äidin hermojen pituutta kotona. Uhmaa pukkaa päälle, ja on joka päiväistä että Höpis komentaa itseään peilin kautta kieltäen "ei tuu, pois!" =) Maailman kiltein lapsi on muuten, ei tarhassakaan töni tai kiusaa muita...Tosin tämän kiltteyden paha puoli on se että kun ei laita hanttiin muille saa itse nenilleen. Vaikkei Höpistä kiusata, vaan ennemminkin kaikki tykkäävät, niin edelleen jää jalkoihin. (äiti kun on pienenä ollut täysin vastakohta tälle..) No kuulemma oppii varmasti pitämään puoliaan, mutta mamin sydän särkyy ennen sitä

Täällä odotetaan kovasti joulupukkia, ja lunta. Joka aamu availlaan kalenterin luukkuja, ja parasta on pk.n jälkeinen ruokailu joka menee hujauksessa kun Höpis tietää että ruoan jälkeen saa avata "rusina" kalenterin (pientä lahjontaa...)

Ensi viikolla saadaan tietää putkituksesta lisää, nyt terveenä `kop,kop`



MAMMIS Harmi konserttia, ihan varmasti ärsyttää kun on kovati odottanut.

IIDA-LINNEA Kiva kun tyttönen "löysi" ison sängyn, varmasti on itsekin ylpeä itsestään. Toivottavasti paranette, ja jännä kuinka Höpis ja Tyttönen voivatkin olla noin saman pituisia/painoisia

SERE Kävi piipahtamassa, tsemppiä uuteen kotiin.

Tonska vauvoille toivotan onnea, ja pitkiä yöunia ;) Onko kellään Enska lapsella mustasukkaisuutta uudesta tulokkaasta?

Tonskaa odottaville toivon suppareita jo!

OSSE Sai ansaitsemansa päikkärit itsekin, jei! Kiva että molemmat nukahtivat samaan aikaan

KANDI Onko Noelkin jo noin iso poika,?? Aika menee lujaa...Tulee varmasti mahtava iso veli hänestä!

JENNI Onnea D.n tutittomuudesta! Muistanko oikein että kerroit kauan sitten D.llä olevan "tyypillinen kuiva iho". Mikä rasva on niin hyvää ja nopeati imeytyvää joka auttaa TODELLA kuivaan ihoon??

HERMIONE Voi Miloa, mutta varmasti on huojentavaa saada selville syy syömättömyyteen! Tsemppiä!

OSSE Onpa monia juttuja joita "pitää osata" 2v neuvolassa! Hienot mitat Typyllä kyllä oli Ja onko teidänkin poju jo 3vkoa...

IIRIS Ihana tuo teidän tonskan työnimi =) Tsemppiä opiskeluun!

AINO AURORA Tsemppiä myös sulle loppuodotukseen!



Kauhea romaani tuli, no saas nähdä milloin taas ehdin kirjoitella..Outoa vaikka luen palstaa melkein joka päivä (?) =)



Talven odotusta kaikille, ja voikaa hyvin!

Lycka ja Höpis 1v7kk unilla