~*~*~*~ Tonskien huhtikuu ~*~*~*~

Tänne ei kummempia, kunhan nostan vaan pinoa ettei kokonaan huku.

Onnea Pesukarhulle ultrakuulumisista!! Vai pikkuprinsessa on tulossa, ihanaa!! Saat sinäkin noita ihania pikkuisia mekkoja pueskella sitten tyttöselle:)

Meillä rakenneultra perjantaina, jännittää kyllä aika paljon!



Naperolle onnea ja tervetuloa! Ylihuomiseen ultraan tsemppiä, kyllä siellä kaikki hyvin varmasti on:)



AA: mähän kävi silloin rv7 yksityisellä ultrassa, kun oli niitä vuoteluita ja olin ihan varma vähintäänkin tuulimunasta.. Se maksoi kaikkinensa noin 80-90¿. Mutta siinä samalla se gyne teki myös sisätutkimuksen. Ja hyvä niin, nyt ei tarvitse neuvolassa käydä lääkärillä kuin sen kaksi kertaa..



Mukava kuulla Larskustakin pitkästä aikaa! Kurja tuo sinun vatsantoimintaongelma! Toivottavasti löydät jonkun hyvän avun siihen. Joku jo ehdottelikin sitä Levolacia, mulla auttoi ed. raskaudessa hyvin kun oli " ummetuskausi" .



Hyvä kun Mörötinkin on nyt tuntenut liikkeitä, niin saat huokaista ja nauttia pikku masuasukista:)

Mä tunsin ekat liikkeet jo noin rv14+, mutta hyvin pieniä ja epäsäännöllisiä olivat ja nyt vasta ihan viimeaikoin ovat potkut napakoituneet. Ennen sitä olivat enemmänkin muljahduksia ja hipaisuja.



Mitäs muuta? Aivan, sukupuoligalluppia: mulla on semmonen olo, että on tyttö, kuten edellinenkin. Mutta perjantaina tosiaan on rakenneuä joten jos suostuu näyttämään haaroväliä, niin sitten se selviää kumpi olisi tulossa. Aiotaan siis kysyä kätilöltä, että kumpaa veikkaisi:)



ON: Kauheen väsyny ja kärttynen päivä ollu tänään. Ja se on tietenkin tarttunut tohon esikoiseenkin, joten hermon menetyksiä on ollut enemmän kuin tarpeeksi:/ No, nyt saan vähän huokaista kun lähtivät isänsä kanssa sen vanhemmille.

Oli mulla kyllä hb:kin laskenut viimeksi ja neuvolan täti käski syömään rautaa, mutta jotenkin mua ällöttää ne tabut. Tuntuu, että niistä jää joku maku suuhun loppupäiväksi kun tabun on ottanut.. Joten olen vahän niinkuin unohtanut koko raudan..

Täytyy varmaan käydä hakemassa apteekista jotain muuta valmistetta. Onko kukaan käyttänyt sitä mikä kreutzjokusaft se nyt olikaan? Tai oisko jotain muuta mikä olis semmonen melko neutraali? Mulla on nyt Retaferiä.



No, siinäpä se valitusvirsi. Toivottavasti teillä muilla on ollut parempi päivä!!



T: Kamomilla rv 19+4 (jösses, puoliväli on jo ihan korvilla!!)

Naperolle tsemppiä piinistelyyn. Toivottavasti kaikki ultrassa on hienosti. Mä pidän täällä sulle peukkuja :) Vai, jaksatte te jännittää sukupuolta syntymään saakka. Mekin jaksettiin viime kerralla, kun ei kerrottu vaikka kysyttiin. Nyt on oikeestaan ihan kiva tietää vaikka eihän se 100% varmaa oo.



Vai Möröttimellekkin alkaa tulemaan maha jo tielle. Sama täällä. Hassua, kun ei enään mahdu samalla tavalla kaikista pienistä väleistä niin kuin ennen. Viime raskaudesta muistan sen, kun törmäilin joka paikkaan sen mahani kanssa.



Kamomillalle myös tsemppiä perjantaisen rakenneultran odotteluun. Vai olis sieltäkin tuntemusten mukaan toinen prinsessa tulossa.



Burdelle vielä tätäkin kautta onnittelut pikkuruisesta tytöstä! Odottelen minäkin kovasti kuulumisia ja synnytyskertomusta, mutta palauduhan ensin rauhassa.



Mä oon täällä ihan hirveessä räkätaudissa miehen kanssa. Pää on aivan täys räkää ja vaikee hengittää. Hankala jo nukkuakkin. Oon siis sairaslomalla. Jonsku meni mammalaan hoitoon, jotta me saadaan levätä ja sillä olis tekemistä.



Mies tunsi ekaa kertaa tänään Kirpun potkut mahan päältä :)



Olikohan vielä muuta? Ei tuu mieleen.



pesukarhu rv 19+4

ei osaa taas lähteä nukkumaan vaan on kuin liimattu koneeseen...



Pohdin monia asioita paljolti liittyen mahdolliseen työhön palaamiseen. Olin tänään haastattelussa, ja työt alkais jo maanantaina, jos muhun päätyvät. Tytölle on paikka valmiina, on jopa alkanut sopeutua ja viihtyä siellä, vaikka edelleen itkee, kun minä olen paikalla (viedessä tai hakiessa, jos luulee, että jätän uudelleen sinne kuten tänään, kun hoitaja vielä vaihtoi vaipan minun tuloni jälkeen, muuten nauraa kun tulen hakemaan ja jää jopa leikkimään pihalle eikä enää roiku minussa siihen asti, että päästään autolle). Kaikki näyttäis menevän hyvin, mutta pistää kamalasti miettimään, et sit mun kotona olo on tosiaan ohi, ja olen ottamassa vastaan työtä, joka sitoo mut myös heti uuden vauvan synnyttyä, jos haluan paremmat mahkut sille, että mun määräaikaista työsuhdetta jatketaan. Työpaikka on ihan unelma, oikeesti sellainen, jota ei usein tule täällä vastaan ja mulla olis hyvä sauma päästä tekemään pienoinen uranmuutos, jota olen jo pitkään kaivannut...



Tää on taas tätä, kun kaikki pitää aina miettiä etukäteen niin hirveen puhki. Mutta hirvittää jo etukäteen, että kuinka pieni 3kk ikäinen vauva on, miten ihmeessä mä pystyisin sellaisen jättämään kotiin ja lähtemään itse töihin?? No, ehkä siihenkin tottuisi... ja vauva jäisi isän kanssa kotiin. Jos nyt tosiaan sinne asti päästään, että vauva saadaan.



Joo... pelottaa sekin, että jossain vaiheessa joudun tosiaan kertomaan mahdolliselle työnantajalle, että olenkin raskaana, nyt en voi, koska sitten en ikinä saa paikkaa.



Kyllä ihminen on kummallinen, kun mikään ei koskaan ole hyvin, nyt olis tarjolla vauvaa ja unelmien työtä, ja silti mä olen ihan paniikissa. :D Paree varmaan mennä nukkumaan ja odottaa rauhassa edes päätöstä työpaikasta.



Sori tää omanapainen valitus, mutta jonnekin piti saada kirjoittaa.



-Osse, ihana typy 1v5kk ja Raju rv 9+6

Olin tänään lääkärineuvolassa, ja helpotus oli suuri - ultrassa näkyi vinhasti liikkuva sikiö ja sydämensyke :))

Vuodon syy ei selvinnyt, mutta olipa se mikä hyvänsä, toivon ettei se enää toistuisi.



Nyt on jo paljon toiveikkaampi olo, vielä np-ultra 24.4 ja jos siellä on kaikki hyvin, saan varmaan huokaista helpotuksesta.



Viipero, Aleksi ja Santeri rv10+5 (nyt uskalsi jo keksiä vauvalle työnimenkin :)

Mies kattelee peliä, ja Eetu huutaa vieressä (miehen vieressä!) kun ei autot tottele! Tyhmiä autoja!



Tänään saatiin VIHDOIN hyviä uutisia! Ultrassa nähtiin pienenpieni sydän sykkivän, ja voi että kun oli ihana näky. On tätä odotettukin niiiiin kauan! Ja ultran jälkeen kävin ostamassa ittelleni mammahousut kesää varten, kävin niitä jo parisen viikkoa sitten kuolaamassa, mutten sillon uskaltanu viel ostaa, mutta nyt kun näki sydämen sykkeen, niin uskalsin, saa nähä oliko enne huonoon vai hyvään, jotenkin vaan tuntuu nyt ettei meille voi mitään hyvää tapahtua... Niin ja LA varmistui 26.11.



Siitä sitten seuraavaan aiheeseen, mun mummoni siis (jos ei joku ole lukenu tuolta taaperoenskoista) nukkui pois maanantaina, niin kyllä tän päiväinen oli jotain aivan käsittämätöntä. Ekaa kertaa moneen moneen vuoteen mun tuli huono olo, kun ootin miestä sairaalan aulassa, samassa sairaalassa käytiin maanantaina kattomassa mummoa... Kaippa sit jotain taas " laukes" ja siitä se paha olo johtu... Ja viime yönä nukuin sitten ruhtinaallisesti kolme tuntia... heräsin 2.22 itkemään ja muistelemaan mummoani ja siinä sitten juteltiin miehen kanssa aamuviiteen, jollon olikin kellot soimassa ja piti nousta töihin.



Mulla on nyt muutaman päivän närästäny ihan hirveesti, ei mulla tällasta ollu Eetua oottaessa! kuin vasta loppumetreillä! Ja sit jos istun " lytyssä" (niinkun yleensä) niin alkaa sattumaan kylkiluiden alle ihan hirmusesti... Muuten ei oo kyllä yhtään sellanen olo että olis raskaana, mutta viimeksikin pahaolo alko " vasta" viikolla 8-9 ja sitä sitten kesti viikolle 30+jotain... Joten kyllä tässä on vielä aikaa.



Ens viikon torstaina mulla onkin eka neuvola ja jännitän ihan pirusti, vaikka siis toi meidän terkka on sama kuin Eetun aikanakin ja ihan älyttömän ihana ihminen, en mä tiedä mikä siinä silti jännittää...



Kiitokset teille kaikille peukutuksista, niistä vissiin oli siis apua!



Osse oli miettiny töihinmenoa, kyllä tuollainen varmasti mietityttää ja paljon, enpä osaa sanoa suuntaan tai toiseen, mutta sen verran, että tee niinkuin hyvältä tuntuu TEIDÄN perheen kannalta!



Viiperolle onnittelut hyvistä ultrakuulumisista!



Mutta nyt on niin paha olo väsymyksestä, että pakko mennä pötköttään sohvalle, palailen EHKÄ loppuviikosta, meillä perjantaina mummon siirto sairaalan kappelilta seurakunnan kappeliin, niin voi olla mieli vähän maassa...



napero ja Eetu 2v2kk ja pikkutonttu 7+0

Onnittelut Naperolle ja Viiperolle hienosita ultrakuulumista. Oon tosi iloinen, että kaikki oli hyvin :)



Sitten suuret pahoittelut Naperolle mummon poismenon johdosta. Olen tosi pahoillani. Voimia!



Ossella on mielenkiintoiset työpohdinnat meneillään. Kannattaa tosiaan tehdä vaan niin kuin itsetä tuntuu hyvälle. Älä mieti työnantajaa tai mitään muutakaan. Teet vaan päätöksen, mikä on teidän perheelle paras. Tiedän, että en auttanut sua yhtään, mutta tsemppiä päätöksen tekoon kumminkin :)



pesukarhu rv 19+6 (iiiiik! huomenna paukkuu jo puoliväli)

Kotosalla yksin ollaan, niin aikaa hetkinen kirjoitella...



Queen, pakko kysyä kun sulla noita suonikohjuja on tuolla alapäässä, että vaikuttaako se seksiin mitenkään? Sattuuko? Kun mulla tuntuu juuri samanlaiselta kuin kuvailit toi vessassa käyminen ja sen lisäks seksi tuntuu vähän ikävältä ja oon aina sen jälkeen aika turvoksissa alapäästä ja aika kipeekin. Mutta silti en oo suonikohjua sieltä löytäny!



AA: me käytiin ultrassa yksityisellä viikolla 8+. Käytiin gynekologikeskuksella ja maksoi vähä päälle 90e. Saihan siitä ne Kelan korvaukset sit vielä, olikohan ne päälle 20e... En tarkkaan muista.



Aika kökköä kun Möröttimen seudulla saa vaan yhden ultran! Meillä täällä Tampereen naapurissa saa jopa kolme! Mutta silti se eka ultra ei oo mikään np-ultra. Mä oon käsittäny, että muutaman vuoden sisään pitäis joka paikkaan tulla semmonen yhtenäinen käytäntö, että kaikille tarjotaan ainakin np- ja rakenneultrat... Vai oonkohan nyt nähny unta... No, ainakin se ois hieno homma!



Kamomillalla huomenna ultra! Tuu heti kertoon oliko intuitiosi tytön suhteen oikeassa!



Viiperolle ja Naperolle onnittelut hyvistä ultrakuulumisista! Ja heti perään pahoittelut Naperolle suuresta surusta!



Pesukarhulle paranemisia! kyllä se räkätauti vaan on niin kurja tauti! Mutta onneks se pahin vaihe menee yleensä aika nopsasti ohi.



Osse pohtii työkuvioita... Mä oon ite ihan samanlainen, että ressaan tulevista asioista ihan älyttömästi! Mulla meni puolet äippälomastaki pähkäillessä, että mitä teen sit kun loma loppuu. Toivottavasti saat nyt asiat setvittyä, niin pääset sit rauhassa nauttimaan raskaudestasi!



Jokohan mä kommentoin kaikkee mitä piti...



Vähän oon ikävä ihminen. Mulla oli aamulla neuvola ja sen jälkeen lähdin köröttelemään koululle. No, kun pääsin kouluun niin kaverit oli siinä kahvitauolla ja käskivät paeta kun vielä pystyisin. Niillä oli meneillään semmonen kiva juttu, että pitäis tunnilla kuvata videokameralla ns. työhaastattelu ja sit se pätkä esitetään koko ryhmälle ja muut sitten kommentoi! Ja siis mä en vihaa mitään muuta niin paljon, ku kattoo omaa pärstää ja kuunnella omaa ääntä jostain videolta! Joten mä lähdin shoppaileen :) Ostin pojalle ja vauvalle Lindexistä ihania vaatteita! Voi vitsi siellä oli älyttömästi kaikkia ihania pikkuvauvan vaatteita! Ääääh, mutta en vittiny vielä ostaa ku muutaman vaan.



Niin, tänään oli neuvola. Taas sijainen joka ei osannu sanoo mihinkään kysymykseen juuta eikä jaata. Alkaa mennä hermot. Kauheen ihana ja mukava se on, mutta ei vaan osaa vastata kysymyksiin mitään. No, jokatapauksessa kaikki oli masussa hyvin. Sydänäänet 150 paikkeilla ja paino oli lähteny mullakin heti kunnolla nousuun, oli tullu 380g/vko. Verenpaine oli aika matala, mutta terkan mielestä kuitenki ihan hyvä vielä.



Mutta tytöt hei, kertokaa mulle mitä on liitoskivut?! Mulla meinaan on tossa nivusissa vasemmalla puolella aika kovia viiltäviä kipuja kun kävelen ja tai edes vähän jalkaani liikautan. Onks nää nyt niitä liitoskipuja?



Jaahas, mutta kai mun täytyis tästä lähtee tekemään ruokaa. Hyviä vointeja kaikille!





-Larsku rv 24+3, Eemeli 1v6kk ja Emilia

siis Emilia 24+3



Ihan niinku tolla nyt väliä ois miten sen kirjotin, mutta pompsahti heti silmille miten hölmöltä se näytti. Jooh :D

eli sain ja otin vastaan työpaikan. Ja työt alkaa maanantaina. Vielä en ole raskaudesta kertonut, mutta katsotaan maanantaina, kun menen allekirjoittamaan työsopimuksen, että uskallanko kertoa. Riippuu vähän huomisen ultran kuulumisista, onko asiat hyvin vai ei. Jos on mitään mahdollisuutta, että raskaus ei mene hyvin loppuun asti (siis sellaista, mikä näkyy jo huomenna), niin en taida uskaltaa kertoa vielä. Jos kaikki on loistavasti, saattaa olla, että kerron. En tiedä...



mietin tässä, että milloinhan raskaus alkaa näkyä tällä kertaa. Viimeksi muistelen, että kesäkuussa näkyi omaan silmään selvästi, mutta muistan myös olleeni heinäkuun lopussa konferenssissa, jossa tutut eivät tajunneet minun olevan raskaana (eli luulivat vain mun lihoneen). Mulla kun tuota vatsaa on ihan ilman raskautta, ja tällä kertaa vielä enemmän ku typyn raskaudessa, joten voi hyvin olla, että pystyn halutessani pitämään raskauden salassa aika pitkään.



Joka tapauksessa me on kerrottu aika harvoille tällä kertaa raskaudesta, siis reaalielämässä. Parhaat kaverit ja äidit tietää, samoin miehen sisko. Mutta esim. mun veljille ei olla kerrottu. Aattelin, et varmaan kerrotaan mun äitin 60-vuotisjuhlissa, jos siis kaikki menee ok. (hirveetä miten epävarma mä koko ajan oon, en oikeesti osaa uskoa, et kaikki menee hyvin...)



No, tulipa taas niin omanapaista... mutta ehkä taas joskus on tilaa ajatella muutakin kuin näitä työkuvioita. Mutta ymmärrättehän te :)



-Osse ja typy 1v5kk + Raju rv 10+1

Ensin naperolle surunvalittelut tälle puolelle kun en tonne taaperoihin saa nyt mitään aikaiseksi kirjoittaa, teillä on nyt kyllä surua kerrakseen:/



larskulle noista suonikohjuista, mulla se alapään suonikohju on ihan vaan tossa ulkopuolella, häpyhuulessa siis eikä ainakaan vielä mikään iso, hassusti kuvailtuna tuntuu siltä kun siinä toisen häpyhuulen sisällä ois herneitä:D Sellasia kovia pallukoita. Mutta se ei kyllä itsessään oo ässäilyitä haitannu, mutta sitten taas varmaan samaan vaivaan liittyen mulla on alapää aika turvoksissa ja ässäilyistä turpoaa kahta kauheammin eikä se olotila oo mikään mukava, ja välillä tuntuu se kamala paineen tunne tuolla alhaalla ihan pitkin päivää vessareissujen lisäksikin:/ No se niistä mukavista asioista..



Osselle onnittelut työpaikasta:)



Oma napa venyy ja paukkuu, veikka on nyt muutamana päivänä innostunut liikkumaan enemmän kuin normaalisti ja kivahan niitä liikkeitä on masun päältä tunnustella, hikkakin on nyt joinain päivinä tuntunut ylävatsalla kun ennen se tuntui vaan ihan tuolla alhaalla.



Mites muilla, onko isät yhtä innoissaan tunnustelemassa liikkeitä ym. kuin esikoisesta? Meillä mies on nyt tunnustellut liikkeitä ehkä 5kertaa koko raskauden aikana kun viimeksi oli mahan kimpussa monta kertaa päivässä, kaikille neuvolareissuillekaan se ei ole nyt lähtenyt, vaikka viimeksi oli mukana joka kerta:) Mies kyllä odottaa kovasti vauvan syntymää mutta tuntuu siltä että tää raskausjuttu on sen mielestä jo kertaalleen koettu ja menee jotenkin siinä sivussa;) Niin ja viimeksi se hösötti sitä odotusta itsessään ja vauva-asioita niin paljon että ässsäilyjutut jäi jopa miehen mielessä jotenkin taka-alalle, nyt taas mun mahakas ulkomuoto tuntuu kiinnostavan miestä välillä liikaakin ja nimenomaan juuri siinä mielessä:D Harmi vaan kun itsellä ei ole samaa seksipommifiilistä minkä mies nyt ilmeisesti meikäläisessä näkee:D



Queen ja veikka rv 27+1

mutta mua väsyttää niin hirveästi, etten yksinkertaisesti jaksa sen kummempia.



Tärkeimmät asiat kuitenkin - eli tänään oli ultra ja siellä Raju kölli, oli ihan normaalisti kasvanut ja jopa muutaman päivän arvioitua isompi. Sydän pompotti ja toinen nukkui söpösti käsi poskella. Yhtään ei liikkunut, joten toivottavasti yhtä rauhallinen nukkuja tulee kuin siskostaankin (typyhän siis nukkui käytännöllisesti katsoen ekat 3kk koko ajan). Tippa meinas tulla linssiin ,jostain syystä tää ultra oli nyt mulle se tärkein. Mies sanoi, että eihän tuo nyt enää mitään, hänelle oli tärkein se edellinen ultra, jossa näkyi syke eka kerran.



Seuraava ultra on sit kymmenen viikon päästä, mutta eiköhän tässä nyt sinne asti malta odottaa, seuraavalla neuvolakäynnillä kk päästä varmaan kuulukin jo dopplerilla sydänäänet.



Mutta nyt pikku tirsoille ennen ku mies starttaa viikonlopuksi mökkeilemään ja jään typyn kans kaksisteen kotiin.



-Osse, typy 1v5kk ja Raju rv 10+2

No, nyt on vihdoin käyty rakenneultrassa ja kaikki oli hyvin! Siellä se pikkunen köllötteli, tais olla päiväunien aika justiinsa:)

Hieman isompi oli kuin mitä on viikkoja, mutta vain muutamia päiviä eli l.a:kin pysyi samana.

Painoarvio oli noin 380g. Hitsi miten pieni, mutta kuitenkin jo niin vauvan näköinen:)

Niin, ja taitaa olla meille pikkuinen prinsessa tulossa, ihan niin kuin uumoilinkin:)



Onnea myös Naperolle ja Viiperolle hyvinstä ultrakuulumisista! Ja samalla myös surunvalittelut Naperolle! Voimia!



Osselle onnea työpaikasta! Eikös sullakin ollut ultra tänään? Jokos olet siellä käynyt?



Eipä muuta kuin mukavaa viikonloppua!



T:Kamomilla rv 20+1

Ihania ultrakuulumisia!!!



Just samaan aikaan sitten kirjoiteltiin:)

Osselle paljon onnea uuden työpaikan johdosta. Isot onnittelut myös hienoista ultrakuulumisista :)



Kamomillallekkin paljon onnea hyvistä ultrakuulumisista. Vai on sinnekkin pikkuprinsessa tulossa :). Kirppu oli viikko sitten ultrassa painoarvioltaan myös 380g.



Queen, täällä vähän samanlailla mennyt toi odotus miehen puolelta. On se tosi kiinnostunut raskaudesta, mutta ei ihan niin kiinnostunut kun viimeksi.



Nyt pitää mennä.



pesukarhu rv 20+1

Töissä hiljasta, joten kulutan aikaani täällä.



Pakko oli tulla kertomaan, että näin ihan hirveetä painajaista viime yönä. Se oli vielä niin toden tuntuinen (herkät älkää lukeko). Lähdin siinä unessa yksin synnyttämään, kun mies jäi kotiin pojan kanssa. Synnytys meni ihan hyvin. Menin sitten kätilön kanssa synnytyksen jälkeen vuodeosastolle, jossa vasta tajusin, millä raskausviikoilla vauva syntyi. Oli menossa siis sama viikko, kun nyt ja tajusin vasta silloin, että eihän vauva ole voinut selvitä hengissä. Kysyin sitä kätilöltä, joka vahvisti asian. Se oli ihan kauhee tunne, kun luulin, että menetin Kirpun. Onneksi heräsin pian ja kaikki olikin unta. Vieläkin syke nousee ja kyyneleet tulee silmiin, kun muistele sitä kauheeta tunnetta.



Osselle piti tuplista sanoa, kun olit niitä pohtinut. Mä ihastuin lastentarvikeliikkeessä noihin Herquleksiin. Ainakin ne yhden istuttavat meni tosi pieneen tilaan kasattuna ja kasautuivatkin helposti. Niistä kaksostenrattaista sanotaan, että ovat kapeat ja menevät kaikista standardiovista. Vaihtoehdoksi vaan niille sun miettimille Emmaljungille. Noi on ainakskin paljon halvemmat.



Eipä mulla muuta.



pesukarhu rv 20+3

Mun mielestä noi sun kuvailemat kivut nivusissa vaikuttais just niiltä liitoskivuilta.



pesukarhu

Mulla on tullut selkä/issias aivan tajuttoman kipeeksi viikonlopun aikana! Siis niin kipee on, että tekee pahaa olla, särkee ihan ja jomottaa, ja toiselle jalalle ei millään voisi astua. Ääh... Toivottavasti tää menee ohi, kun saan tänään tukivyön. Viimeksi se muistaakseni auttoi juuri tässä vaiheessa, vaikka silloin kyllä näin pahoja kipuja ei ollutkaan. Huolestuttaa, että mitä jos en voikaan tehdä juhannukseen asti töitä, kuten olin suunnitellut. Istuminen nimittäin pahentaa tätä vaivaa selvästi. Tylsää.



Ja sit jälleen kerran kummastelen " viivattomuutta" . Miten ihmeessä mun mahaan ei tule mitään viivaa??? :Ihan kun se nyt olis jotenkin niin tärkeetä, mutta siitä on tullut mulle oikein joku " pakkomielle" , että aina pitää masua kurkkia, joko se näkyis. :) Hassua!



-Q-

Mä sain jo tyttöä odottaessa ja issiaksesta silloinkin kärsiessäni silloiselta naapurin tädiltä sellaisen kumityynyn joka on ilmalla täytyetty ja siinä on sellaisia nystyröitä jota täti ainakin väitti käytettävän just issiaksen hoitoon. No jokatapauksessa se on ihan hirmu hyvä, ja sen päällä oonkin istunut viime kuukaudet töitä tehdessä. Terkka neuvoi myös että issiashermo jotenkin " vapautuu" kun laittaa istuessa kovaksi rullaksi taitetun pyyhkeen alaselän kohdalle ja nojaa siihen..tuota en oo kyllä kokeillut.

Mulla työ on kans suurimmaksi osaksi istumista ja nyt ihan viime viikkoina se on alkanut olla aika mahdotonta, mä ajattelin tehdä vielä toukokuun töitä mutta saa nähdä miten käy, muutenkin työaika on kortilla kun tyttö on kotona ja nyt en pysty enää istumaan töitä tehdessä kuin puolituntia kerrallaan ja sitten on pidettävä taas pitkä tauko kun alkaa selkää, issiasta ja jalkoja särkemään, eli eipä meinaa tulla töistä mitään tolla tahdilla.



Käytiin aamupäivällä tytön kanssa kerhosta tulleessa vielä reippaalla vaunulenkillä kun tyttö malttoi kerrankin vaunuissa istua, muutenkin olo oli ihmeen pirteä vaikka nukuin viime yönä vaivaiset kaksi tuntia, ensin vauva melskasi, sitten särki selkää, sitten tuli nälkä, jalkoja alkoi särkemään, vauva alkoi taas melskaamaan jne...;) Nukahsin sitten neljältä ja tyttö herätti kuudelta..mutta olo on siis ihmeen pirteä, ei valittamista:) Toivottavasti ei iske joku pahemman sortin raskaus unettomuus, mun kaveri nimittäin nukkui melkein koko raskauden alle 4 tuntia yössä ja lenkkeili sitten aikansa kuluksi aina loppu yön otsalamppu päässä pitkin pururatoja, siis oikeasti tuntikausia joka yö:D



Queen ja veikka 27+4

vaikkei mulla nyt mitään erikoista asiaa olekaan.



Quulle ja Queenille tsemppiä issiasvaivojen kanssa! Se on inhottavaa, mulla tuo vaivasi viimeksi vasta ihan loppuraskaudessa viimeisillä viikoilla. Saas nähdä tuleeko nyt aiemmin riesaksi.



Q, ei mullakaan ainakaan viime raskaudessa tullut minkäänlaista viivaa mahaan. Tai no napaan asti ulottuva himmeänruskea viiva siinä on ollut aina ilman raskauttakin, mutta ei se raskauden aikana ainakaan vahvistunut.



Naperolle ja Kamomillalle onnittelut hyvistä ultrakuulumisista!



Sitä on pitänyt hämmästellä, kuinka samoissa vaiheissa täällä odottajat menee kuin ekalla kierroksellakin! Tosi monelle taitaa tulla aika tarkalleen 2v ikäeroksi, eikös ainakin AA:lle, Osselle, Quulle ja Queenille mun lisäkseni.





Omaan napaan ei juurikaan uutta. Nämä on näitä hitaasti kuluvia ja tylsiä viikkoja, kun ei vielä liikkeitäkään tunnu. Pahoinvointi on onneksi nyt hellittänyt, ainoastaan sellainen heikottava olo on ajoittain, esim. aamuisin kun ei jaksaisi seistä sen vertaa että saa pojalle aamupuuron valmistettua.



Viipero, Aleksi 1v5kk & Santeri rv11+5