ELOkuisten viikko 14

Kamomilla olen kanssasi täysin samaa mieltä, että mielummin varpajaiset pidetään ennen minun kotiintuloa, ei mitään niitä vastaan, mutta krapulaista isiä en ekoina viikkoina jaksa hoitaa =)

Niin ja muutenkin vähän samoilla linjoilla, pieni pelko kutittaa koko ajan takaraivossa, rakenneultraa kovasti odottelen ja sairaalassa käyntiä, jotta pääsee vähän " viisaammaksi" tilanteesta.



Aivan hirveitä unia olen taas nähnyt, mielikuvitus laukkailee unissa kyllä niin kauheasti että. Viime yönä mieheni tätin mies, ultraili minua ja löyti jos jonkinmoisia mutaatioita vauvan aivoista (hän on siis oikeasti jokin neurologi tms, en muista).



Toinen hirveä pelko mulle on iskenyt siitä että mun maha ei kestä tätä raskautta, siis leikkaushaava ei kestä. Kuitenkin kaksi leikkausta takana ja toisesta " vain" reilu vuosi aikaa. Mahaa nipistelee ja kiristelee aina silloin tällöin. Kuopusta odottaessa muistan että sairaalasta sanottiin että jos suurempia kipuja tulee kannattaa tulla tarkistuttamaan tilanne. Ja sitten olen kauhu tarinoita kuullut kuinka haavat on venyneet parin millin paksuisiksi suikaleiksi vain... No ei se nyt varmaan vielä niin paljoa ole voinut venyä, mutta loppuaika vähän kauhistuttaa.



Tulipas negatiivinen viesti ja vähän omanapainenkin, täytyy käydä haukkaa vähän raitista ilmaa jos vaikka tulisi vähän iloisemmalle mielelle!!



-E- 18+

Täällä sitä ollaan sairaslomalla; ishcias vaivaa ja kävin eilen työn lomassa päivystyksessä ja sain jopa 2 päivää saikkista...:O ai hurjaa, ai hurjaa.



No, kuulostaapa vähän siltä, että muillakin täällä hieman alkanut pelottaa ja epäilyttää monikin asia. Itsellä sama homma. Mulla viime viikon huononäkyväisessä ultrassa sanottiin, että vauvan pää on mun häpyluun alla...ja sehän alkoikin vaivaamaan kovasti mieltä että miten se nyt siellä niin alhaalla majailee ja sitten kun kaikki liikkeet tosiaan tuntuu ihan tuolla alavatsalla....soitin sitten perjantaina neuvolaan ja ihana neuvolatäti sai järkättyä mulle lääkärille ajan nyt keskiviikko-aamulle..huh. kyllä oikeesti helpottaa kun pääsee selville kohdunsuun tilanteesta ja onko vauva tosiaan oikealla kohdalla...



A-J: mulla se ultra 10.4. klo 9.15. Koskas sulla?



Muuten kai tässä ihan ok olo. Vauva liikkuu, joten hengissä on. Pitäisi vaan saada nyt pikakelauksella vaikka 7 viikkoa eteenpäin, niin ei olisi niin kova pelko noista supistuksista.



Terkkuja kaikille kanssasisarilleni ja vointeja vaan!



TarjaMamma 22+0 tai 21+5 ?????

Uus viikko ja uudet vinkeet - vois alottaa vaikka ikkunanpesu-operaation, ko on ollu jo muutaman päivän plussan puolella. Viittis vaan alottaa jostain päästä ;)



Emma: Mulla on kans aivan hurjia sekä vauhdikkaita unia tullut viime aikoina kuvioihin. Ei kuitenkaan ainuttakaan koskien synnytystä tai tulevaa vauvaa - miehestä on kyllä jos minkäkin näkösiä unia, hui! ;) Taitaa olla melkosen vilkas mielikuvitus mulla, hih!



TarjaMamma: Meillä on ilta-aika sinne ultraan eli klo 17. Pääsee noi isommatkin mukaan sinne. Itellä vaan ois aivan hirvee hinku päästä ultraan vaikka jo heti. Hyvä ystäväni kävi kylässä ja hehkutti omaa ultrakäyntiänsä, joten palo on itelläkin nyt valtava ;) Onneksi mies sai rauhoteltua mua, mutta oottavan aika on vaan niin kamalan pitkä.



Omaa napaan ei kuulu oikeastaan mitään erikoista eli ihan normimeiningillä mennään. Ainoastaan nimiä oon miettinyt paljon viime aikoina ja itestä tuntuu, että toi tytön nimi on niiiin hankala.



-AJ&natiainen-

Tuli sitten ihan kahteen kertaan toi esittelypino päiviteltyä - kiitos yhteyden, joka juntturoi :p Ollaanpahan ainakin kartalla oikein komeasti ja vieläpä kahteen kertaan.



-AJ-

Täällä taas koneella istutaan. Sain yllättäen Nannyn apuun täksi päiväksi!! Ihanaa, pieni mies valvotti yöllä ja näin ollen sain nukkua aamulla reilun tunnin, kun Nanny katsoi lasten perään. Ja sitten olen käynyt ruokakaupassa ja rautakaupassa ilman lapsia, ah mikä autuus!! N i i n paljon helpompaa kuin lasten kanssa.



Oma napa voi vähän kurjasti, en tiiä mikä lie, pari hassua suppariakin on tälle päivälle tullut ja vähän muutenkin kurja olo, tirskuttaa koko ajan, taaskohan tässä on kipeäksi tulossa, toivottavasti ei!!! En nimittäin jaksais millään! Niin kuin nyt kukaan moista jaksaisi.



Joo eipä nyt ole oikeasti aamusta hirveästi olo kohentunut, huomenna aurinkoisempi päivä toivottavasti!!



-E- 18+

Uskotteko, kun sanon, että meillä on eteläpuolen penkissä krookukset kukalla? Kevät on tullut - viime viikon talvi on muisto vaan. ;-)



VARPAJAISET Meillä isäntä saa järjestää, kuten haluaa, kunhan se EI tapahdu heti, kun vauva syntyy! Mun mielestä silloin on hänellä parempaakin tekemistä / käyttöä. =) Eipä sillä, että olisi itse eri mieltä. Yleensä on pitänyt joskus isyysloman loppupuolella vai menikö jopa kk. Eikai sillä niin kiirettä ole?



Oletteko tehneet miehille mitään ISYYSPAKKAUSTA??? ;-) Mä oon sen verran lapsellinen ja leikkimielinen, jotta joka kerta olen väkertänyt jonkun isyyspakkauksen. Mieskin antaa mulle lahjan, kun lapsi syntyy (näinpäin se yleensäkin on), mutta tasa-arvon vuoksi pitäähän isännänkin minusta jotain saada. Eikö? Tällä kertaa ajattelin yhdistää huvin ja hyödyn ja ostaa Storksakin unisex-mallisen (minusta miesten malli) hoitolaukun ja tökätä sinne maitopullotaskuun Jallu-pullon ja sitten muutamat Sisu- pastillirasiat. Eiköhän se siinä ole.



ULTRAA A-J ja Tarjamamma odotteli kovasti. Koittakaa jaksaa! Ainahan sitä odottaa ja vähän jännittääkin. Meillä on nyt onnellisesti rakenne takana ja kaikki oli hyvin ja mitään epäselvää ei jäänyt. Aivan kirkas oli ja hyvät kuvatkin tuli, vaikka oli Kätilöopiston ultra. Kun näin hyvin meni, niin eipä tarvitse 4d:sta maksaa. Siitä on kai poistumassa Kelan omavastuukin eli on aika suolainen hinta minusta.



Ja tärkeä uutinen sukupuolestakin saatiin: meille tulee poika. Meillä on kaksi ihanaa veijaria ennestään, mutta ei kahta ilman kolmatta! :-) On helpompi, kun tietää, kumpi tulee. Tuntuu minusta nyt jotenkin paljon varmemmalta, että jotain ylipäänsä tuleekin... Ja nimikin on selvä, vaikka isoveljet ehdottavat edelleen Uljas Kiitoa. Olkoon tuo sitten työnimi. =)



Finette & Uljas Kiito 20+1

En ole pitkään aikaan ehtinyt muuta kuin taustalta lueskella, mutta nyt oli pakko tarttua näppäimistöön kun rakenneultra on ohi. Täällä meilläpäin ei raskausaikana pääse kuin yhteen, hyvässä lykyssä kahteen ultraan, mutta aikaisemman enkelipoikamme takia ja kahden sektion johdosta pääsen itse tuonne K-SKS:ään rakenneultraan näin vkolla 20-21 ja vielä viikolla 36 lopputarkastukseen.



Kaikki oli tosiaan hyvin, sydän löi hirmuisen vankasti ja kovasti tykkäsi viikari heilutella terveisiä kaikille katsojille. Vaikka en ole aiemmissa raskauksissa halunnut tietää lapsen sukupuolta etukäteen, niin nyt oli jostain syystä sellainen tunne että olisi kiva tietää! Päätin kuitenkin, että jos kysyvät ettähaluanko tietää niin kysyn ja jos eivät tarjoudu kertomaan niin en itse kuitenkaan kysy, vaan asia säilyköön salaisuutena syksyyn. Ja niinhän siinä kävi että joudumme jännittämään syksyyn asti. Hauskinta oli ettämeillä ei ollut asiasta mitään puhetta etukäteen mieheni kanssa, mutta kun soitin hänelle että kaikki oli kunnossa, hänen ensimmäinen kysymyksensä oli että kumpi on tulossa! Oli kuulema aavistellut että aion kysyä asiaa sairaalassa...



Iltapäivällä olikin karu paluu arkeen, kun Neiti Wiis Wee heittäytyi ihanaan uhmaikään ja huuti puolituntia suoraa huutoa tervyskeskuksen röntgen huoneen lattialla, koska ei halunnut hammasröntgeniin. Kyllä äitinä olo on välillä hienoa, erityisen upeaa siitä tekee se hetki kun joudut luovuttamaan vedettyäsi läpi koko perinteisen lahjonta, kiristys ja uhkailu kierteen, koska Neiti ei enää välitä vaikka koko loppuelämän hauskuudet olisi kiellettynä. Kunhan saa vain huutaa keuhkojensa täydeltä!



Ihanaa huhtikuun alkua kaikille Elokuisille, enää kymmenen viikkoa töitä!



Ella-Anastasia ja 20+6

Tänään oli ultra ja helpottunut olo siitä että kaikki näytti hyvältä, sukupuolta ei suostunut kertomaan, en tiedä miksi, näkyikö sitten niin epävarmasti vai mikä muu voisi olla syynä.?no selviää se joskus kuiteskin:)

Mainitsin kovista kivuista joista olin etenkin töissä kärsinyt,ja syy selvisi, häpyliitos on auennut, sain viikon saikkua ja nyt olisi edessä tädellinen työkuvan muutos jos meinaan 8viikkoa vielä töissä olla.vähän tuntuu ikävältä, kun tiedän mitä kaaosta/ärtyneisyyttä se aiheuta töissä---työyhteisössä.no onneksi se ei ole vaarallinen vauvalle kivulas vain minulle...



Varpajaisista...mies pitää sitten kun on sopiva hetki...



Toi isyyspakkaushan kuulostaa kivalta idealta pitää kokeilla..:)





Hyvä alkavaa viikkoa...:)

Miijo 20+6

Pikaisesti muutama rivi täältäkin..



Meillä oli myös rakenneultra viime viikolla ja kaikki oli hienosti!!



Vauva on kova liikkumaan, ihan eri lailla kun siskonsa 3v. sitten.. potkuja tuntuu paljon, varsinkin illalla mutta myös päivällä. Kovasti potkii silloinkin kun laulan unilauluja tytölle illalla, mietin että oppiikohan nyt jo tuntemaan nämä laulut, tytön tylleröisen ja suojelusenkelin :)



Niiiiiin ja rakenneultrassa ei paljastunut sukupuoli vaikka se meitä olisi kiinnostanut, oli napanuora sopivasti jalkovälissä ja muutenkin kuulemma sellaisessa asennossa että pystynyt varmaksi sanomaan, hyvä sitten ettei alkanut arvailemaan.



Ihanaa kun on kevättä jo niin ilmassa, tulin tänään jo pyörällä töihin, pääsee vähän nopeammin kun kävellä vaaputtamalla.



Vaa' alla kävin eilen ja näkyi olevan 5kg jo tullut lisää.. huh. No viimekskin tuli yli 20kg joten varmaan samaa lukemia nytkin odotettavissa. En aio kyllä mitään diettiä pitää, kiloja tulee kumminkin, niin nautitaan nyt :)



Nyt täytyy mennä.



Hanna rv 21+1

Nytpäs on monen pienokainen halunnut säästellä vanhemmille yllätyksen sukupuolesta. =) No aikanaan se selviää!



Eilinen päivä oli kyllä harvinaisen kurja, meikän supparit yltyi ihan kunnolla, mutta makoilulla sitten tilanne onneksi rauhoittui, jäljelle jäi vain aivan hiivatin moinen liitoskipu!! Ei toivoakaan että jotain maasta nostelisi, kun kyyneleet meinaa silmiin tulla pelkästä ajatuksesta!! Mutta mielummin tämä kuin supistukset!!!



Eilisen kurjuutta lisäsi vielä anopin sairaalaan joutuminen, ei mitään hirveän vakavaa pitäisi olla, mutta kuitenkin.



Iloinen seikka tänä aamuna oli, auringonpaisteen lisäksi, puntarin heilahtaminen asteen taakse päin, eli painoa ei ainakaan lisää ole tullut, ei muuten harmita yhtään! Lomalla hankitut kilot jo näkyy ihan kivasti!



G: Lähteekö/oliko perheenjäsenesi (mies/lapset ) mukana ultrassa ?



Mie menen yksin, mies ei oikein jouda(eikä nyt ihan n i i n kiinnostunutkaan ole ) ja lapsista nuorimmainen ei vielä hokase ja vanhempaa en viitsi viedä sinne riehkasemaan, kun siellä kuitenkin monta tuntia menee, joten pitkäksi voi aika käydä. Jos joskus tiedän ultraan pääseväni täällä kotipaikkakunnalla niin sitten voisi ajatella.



Pitäisi tässä varmaan jotain yrittää tehdä, vaikka sohva kyllä houkuttelisi kivasti. =)



-E- 18+

Pitkä päivä aamukahdeksasta iltakahdeksaan töissä. Tämä ap vähän odottelua, mutta ip hetkinen ohjelma ja toivottavasti jotain iltapalaakin tarjotaan - kuolen muuten nälkään! Raskaana olevia ei saa pitää töissä 12h ilman kunnon tarjoiluja. Tehdäänkö lakialoite!? ;-)



EMMA kysyi ULTRAG:n Meillä mies on ollut mukana aina np- ja rakenneultrissa. Se on ollut hyvin itsestäänselvää. En tiedä, onko sitten jonkun mielestä pehmoisä vai mikä, näin on kyllä ystävilläkin ja meidän miesten ikä 30-40v väliltä. Neuvoloissa ei ole aina, mutta en minäkään kaikissa lastenneuvoloissa eli meillä on mennyt, että kuka ehtii, menee. Lapsia en ultraan haluaisi ja Kätilöopistolla lukee seinälläkin lappu, ettei alaikäisiä lapsia mukaan ultraäänitutkimuksiin, tms. Riippuu varmaan sairaalasta. Mutta minusta se on aikuisten asia. Tutkimuksessahan saattaa tulla myös ikäviä uutisia - ja en todella haluaisi, että lapset olisi siinä läsnä. 6v:kin ymmärtää yllättävän paljon¿ 3v ei nyt sinänsä, mutta silti.



Noh, joo. Korjaus sitten otsikkoon: Aurinkoista Päivää oikeasti kaikille!

Nauttikaa, ketkä ulos pääsette.



Me muut kärvistellään töissä, supistuksilla tai ilman ;-)

Finette

Siitä onkin useampi kuukausi kun olen kirjoitellut! On ollut niin paljon kaikkea ja olen tietoisesti yrittänyt olla lukematta mitään mistä huolestua lisää.. :) Kaikki siis kyllä raskausrintamalla hyvin mutta olen itse turhaan panikoinut. Nyt kuitenkin rakenneultra hyvin tuloksin ohi joten mieli ja olo alkaa tasaantua. Ultra paljasti että pikkuinen prinsessa siellä puuhailee joten joku tilastopoikkeama tämä kai on... Tuntuu että on niin paljon poikia tulossa elokuussa. ;) Tänään oltiin neuvolassa ja kaikki siellä hyvin. G: Meillä isi on ollut mukana molemmissa ultrissa ja neuvolassa myös mahdollisuuksien mukaan. Ensimmäinen kun on kyseessä niin kaikki on uutta ja ihmeellistä..ja hyvä et on kahden korvat kuuntelemassa kun itsellä menee aina jotain asioita ohi. Mielestäni osallistuminen on täysin henkilökohtainen asia eikä sen perusteella voi luokitella pehmoksi tai välinpitämättömäksi. Varmasti jokainen vanhempi tietää ja tuntee oman tarpeensa osallistumiseen.



Sitten haluisin kysellä teidän kokemuksia ja tuntemuksia vauvan liikkeiden ja sydänäänten tiheydestä! Eli GALLUP: Onko teillä ns.välipäiviä liikkeiden suhteen? Kannattaako huolestua? Ja kuinka paljon vauvan sykkeet on heitelly mittauksissa? Onko normaalia et yhdellä kerralla 150+ ja seuraavalla 140+-?



Sellaisia juttuja tällä kertaa ja josko taas pääsis tässä kirjoittelussa vauhtiin kun olo on mitä parhain pitkästä aikaa! ;)



Vaaka ja Helmi 22+4

Huomaa heti kun on ollut pitkä tauko kirjoittelussa - enter painuu alas ennen kuin huomaakaan. Töissä on viime aikoina ollut niin haipakkaa, että ei ole oikein liiennyt aikaa palstailuun :-(. Mitenkähän sitä oikein ehtii äitiyslomalle...

Finette: Aivan loistava työnimi!!!

Moni onkin jo käynyt rakenneultrassa (siis ne, joille mahdollisuus siihen tarjotaan) ja siellä kaikki ilmeisesti hyvin! HIenoa! Meilläkin oli rakenneultra just tänään, ja kaikki aivan mallikkaasti. Siellä se napero kaikessa rauhassa liikuskeli, hieroi kasvojaan ja välillä vilkuili kameraan. Näiden neuvola- ja ultrakäyntien välillä esikoisen odottaja (minä ainakin) alkaa herkästi aina hermoilla ja maalailla piruja seinille (" no nyt se ei ole liikkunut kahteen päivään, tai ainakaan kahteen tuntiin..." ;-)) - niin on aivan ihanaa saada näyttöä siitä, että kaikki on tosiaan kunnossa. Pituudessa napero oli alkanut ottaa kaulaa käyriin, mikä oli kyllä odotettavissa.

Se sukupuoli ei sitten kuitenkaan selvinnyt, kätilö ei saanut selvyyttä siitä ultrakuvasta. Oltiin kyllä ajateltu se selvittää - mutta hyvä näin, yllättäen ei oikeastaan harmita lainkaan. Aikanaanhan se selviää.

Muutenkin kaikki on edennyt yllättävänkin ongelmattomasti. Pari viikkoa sitten oli neuvola, ja siellä selvisi, että verensokerit ja -paineet sun muut oli ihan kohillaan, hemoglobiini vain pudonnut, eli nyt syödään rautaa.

Niitä galluppeja oli ehtinyt taas kertyä muutamia. Tässäpä täältä vastauksia:

1. Varpajaiset: Mies varmaankin järjestää varpajaiset, oletan (en oikein muuta osaa kuvitellakaan...). Mulle ihan sama, milloin, mutta mieluiten - siinä tapauksessa että päästään Kättärillä perhehuoneeseen - ei sinä aikana kun ollaan vielä sairaalassa.

2. Isyyspakkaus: On se ollut mielessä, mutta katsotaan nyt iskeekö joku luovuudenpuuska. Sen isyyspakkaus-kirjan minä jo ostin sille joululahjaksi... En ole kylläkään ajatellut, että se äitiyspakkauskaan olisi nyt just nimenomaisesti äidille, vaikka se tuon niminen onkin, vaan yleensä perheelle tai vanhemmille... :-p Mutta hauska idea kuitenkin koota joku tarpeisto just lapsen isälle!

3. MIehen osallistuminen ultraan: Ihan itsestään selvää on meilläkin ollut että tulee. Ei niitä kyllä itsekään jättäisi väliin, mutta olen minäkin ollut sitä mieltä, että jos siellä jotain kriittistä/vakavaa ilmenee niin en haluaisi olla sitä yksin ottamassa vastaan. Ihailtavalla aktiivisuudella on juossut noissa neuvoloissakin, vaikka olen sanonut, että jos on vaikea järjestää, niin mun puolestani ei tarvitse. Meillä on kyllä olllut tuuria neuvola-aikojen kanssa, ovat aina osuneet sinne n. klo 8:aan, jolloin miehen ei tarvitse edes myöhästyä töistä, vaikka neuvolaan tulisikin.

Painonnoususta ja liitoskivuista on ollut myös juttua. Mullahan nousi paino heti alkuun pari kiloa - mutta siinä oli JOULU. Eli ehdoton poikkeustilanne. Neuvolan tietoihin viime käynnillä kirjautui 200 g painonnousu verrattuna ensimmäiseen käyntiin, eli ei oikeastaan mitään. Eli tähän mennessä painonnnousu tuo 2 kg ja risat. Täytyy sanoa, että olen tosi tosi tyytyväinen. Kuulun riskiryhmään, sillä suvussa on runsaasti 2-tyypin diabetestä, ja omakin BMI oli 26 ennen raskautta, vaikka tuota liikuntaa tuleekin harrastettua.

Liitoskipujakin on ollut, erityisesti viime viikolla, ja ihan tuntuvia. Välillä tuntui jopa vähän vaikealta kävellä, ainakin jos lähti liikkeelle oltuaan pidempään paikoillaan. Mutta nyt on siis jo helpottanut. Juoksuharrastus pitää kuitenkin varmaan kohta vaihtaa sauvakävelyyn, se on vähän ruvennut tekemään huonoa.

Tässäpä näitä kuulumisia tällä erää - vähän tuli omanapainen sepustus, mutta ehkäpä sallitte...



yst. Alma rv 19+3

Ihan ensimmäiseksi galluppiin vastailen, onkin jo monenmoista menossa ;)



1. Varpajaisia mies ei viettänyt viimeksikkään, koska ei oikein muutenkaan juoda yhdessä eikä erikseen. Hän itse päättää pitääkö vai ei. Tuskinpa pitää tälläkaan kertaa.



2. Isyyspakkausta en tee.



3. Mieheni osallistui eka raskaudessa kaikkiin ultriin (4kpl) tässä raskaudessa ei ole töitten takia päässyt mukaan, mutta kyllähän hän kerkee näkemään pikkuisen jahka hän syntyy =)



Oma napa kasvaa ja kasvaa. IHan on jättimaha jo, monet on kysyny odotanko tosissaan vain yhtä!!Olo on kyllä välissä sellainen kuin olisin viimeisillään. Selkä on kipeä, supistuksia, närästää, maha on tiellä..ym..kaikkia vaivoja sitä nyt on jo..=) Maanataina oisi sitten neuvola ja siellä tehdään äippäpakettihakemukset,



Kauankohan sitä pakkausta sai odotella kun hakemukset on tehty??Muistaisko joku??



Viikonloppua odotellessa =)



Sanna ja tyllerö 22+5

hei vaan kaikille, kirjauduin joskus ihan ensimäisillä raskausviikoillani tänne, mutta jotenkin kaikessa jännityksessä unohdin koko palstan. Nyt löysin tieni tänne taas takaisin ja huomasin ilokseni että mukana on muitakin kättärille samoihin aikoihin suunnistavia (ainakin Alma73 on hyvin samoihin aikoihin ennakkotietojen perusteella siellä kanssani :)). hauska juttu.

Esikoinen syntyi naistenklinikalla (10 vuotta sitten) ja siitä jäi jotenkin huono maku..joten ajattelin kokeilla kättäriä vaihteeksi. Toiveena olisi tietty perhehuoneen saanti, vaikkei haikaranpesään haetakaan. En tosin tiedä onko mahdollista vai ei, siis saada perhehuone vaikkei ole siinä Haikaranpesässä mukana. Tietäisiköhän joku?



Meillä isä on ollut innolla mukana kummassakin ultrassa ja kerran neuvolassakin. Voi olla että se kerta käynti tyydytti, eikä toiste tule..eikä se niin haittaakaan, mutta oli ihan mukava että ultraan tuli mukaan. Tämä 2. ultra oli niin utuinen ja kätilö niin tyly, että päätimme mennä vielä 4D ultraan vaikka se maksaakin ihan kamalasti. Vauva oli jotenkin pienikokoinen ja liikkeet ovat olleet aika heikkoja, joten olisi kiva saada asioista varmuus -ettei tarvi asiaa suotta öisin miettiä.

Tuo isyyspakkaus oli kiva idea, taidan keksiä jotain pientä minäkin. Kiitos vaan vinkistä!



Varpajaisista ei ole ollut puhetta, mutta enpä haluaisi olla silloin kotona..eli toivottavasti silloin kun olen vielä vauvan kanssa sairaalassa. Muuten joudun pian järkkäämään jotain purtavia sinne :). Siivoilun isä hoitaa kyllä varmaan ihan itse.



Oli hauska lukea kuinka erilailla raskaus on kullakin vaikka ollaan samalla kuulla. Minulla vatsa näkyy, mutta olen sen hienosti (ainakin omasta mielestäni) neuleilla ja tunikoilla toistaiseksi saanut peitettyä töissä (työkaverit ei tiedä vielä). Pahat olotkin on pääasiassa ohi ja väsymys myös. Joten nyt on ihan mukavaa olla raskaana ja vedota siihen kaikkien raskaiden hommien alkaessa :))



Iloista kevättä kaikille!!



Kristiina 19+5 (muistaakseni)

Minä kävin eilen sitten siellä lääkärissä ja kaikeksi onneksi paikat olivat kiinni ja ihan normaalit...huh.

Lääkäri oli aivan supermahtava, tarrasi heti kiinni tuohon minun ischias-vaivaan ja sanoi, että saan koska tahansa ainakin viikon sairasloman jos tarvitsen. Huomenna menen kuitenkin yrittämään töihin taas. Kirjoittil työnantajalleni uhkauksen, että saisi keventää työtäni mahdollisuuksien mukaan tai minä olen pian sairaslomalla...en vain tiedä kuinka kehtaan sen antaa osastonhoitajalle...:=o

No, odotellaanpas sitten taas ensi viikon ultraa ja samaten neuvolaa, jossa sitten tehdään ne hakemukset pakkausta ja rahoja varten.



Onko muita, joilla masentaa? Mulla ainakin tuntuu, että aika on jotenkin pysähtynyt..ei jaksaisi odottaa kesää enää ollenkaan ja kun töitäkin on vielä 11 viikkoa...mitenhän mun selkä jaksaa...mahahan vain kasvaa kovemmin tästä etiäpäin...



Galluppeihin vastailen lyhyesti: isyyspakkaus? miksi, mielestäni äitiyspakkaus on molemmille ja samallahan mieskin kokee upean kokemuksen synnytyksessä kanssani....ei siis.

Mun mies ei pidä eikä ole koskaan pitänyt varpajaisia...emme harrasta tuota ravintola-kulttuuria enää ja häntä ei huvita kutsua ukkoja meillekään. Saisi pitää jos haluaisi.



Terkkuja kaikille ja jaksamisia...



TarjaMamma rv 22+1 tai 22+3

TARJAMAMMAlle ISYYSPAKKAUKSESTA ;-) Ei ole se mun mielestä äitiyspakkauksen vastine... Meillä mies on hommannut jonkun oikean lahjan mulle, kun lapsi on syntynyt. Siis oikeasti hienon, korun, tms ja ruusuja tietysti sairaalassa, mutta minun antama isyyspakkaus on ollut sitten enemmän hupijuttu kuin mitään hienoa tai kallista (tällä kertaa se on yllättävän kallista, mutta molempien käyttöön tuo laukku tulee).Vauva on toki se paras lahja, samaa mieltä, mutta nää nyt on tämmöisiä perhekohtaisia juttuja, annetaanko jotain lahjoja tai ei.



Ja nyt saunaan! :-)

Täällä vietetään unetonta aamuyötä, jollaisia ei olekaan ihan hetkeen ollut. Syy on selvä: kävin eilen kotitiedekunnassani puhumassa väitöskirjastani (olen siis yliopistolla tutkijana työkseni), joka on ollut esitarkastuksessa nyt liki puoli vuotta (suositus on max 3 kk). Viivästys johtuu lähinnä toisesta esitarkastajasta, mutta tiedekuntakaan ei ole ollut asiassa järin aktiivinen. Nyt kävin varmuuden vuoksi ilmoittamassa, että en aio tulla äitiyslomalta väittelemään, eli että väitöksen on oltava kesäkuussa tai sitten menee pitkälle (se on pitkälti, mutta toki vain osittain, tiedekunnasta kiinni, kun tietyt hallinnolliset päätökset on saatava tehtyä). Jotkut toki tätäkin tekevät, mutta en tosiaan aio jättää mitään sen varaan, että äitiyslomallani jotakin tällaista kykenisin tekemään, kun ei ole vielä mitään näyttöä siitä, miten loppuraskaus ja vauva-aika sujuvat. Ja, uskokaa tai älkää, olivat vilpittömän hämmästyneitä! Ja tietysti vähän pelästyneitä, tiedekunnat kun saavat pitkän pennin rahaa jokaisesta väitöksestä. Nyt poden aikamoista epätoivoa, sillä haluan todella saada mokoman harteiltani pois - mutta en siltikään rupea sitoutumaan mihinkään, mihin en välttämättä pysty, enkä sitä paitsi myöskään tuhlaa kaunista kesää jonkun väitöksen valmistelemiseen. On muutakin, ja paljon tärkeämpää elämää!

TARJAMAMMA: Ikävä kuulla masentuneisuudestasi! Ilmeisesti se liittyy siihen, että raskautta on jäljellä vielä niin paljon? Odottavan aika on totta vie pitkä, olen sen itsekin todennut. Tsemppiä sinulle! Toivotaan, että helpottaa kun tuo valon määrä tästä vielä lisääntyy.

No niin, näin meillä pikkutunneilla. Ehkäpä yritän vielä nukkua.



A73 rv19+5

Aattelin nyt tänne kans rustailla kun innostuin lukemaan tuota keskustelua...:)

Mulle on tuo laskettu aika tällä hetkellä annettu olevaksi 30.8 että ihan hilkulla mennään, saa nähdä muuttuuko vielä ultrassa suuntaan tai toiseen. Neuvolassa ainakin epäilivät sen olevan aikas tarkalleen tuo, mitä nyt tuo veijari itseään antoi mittailla...:D

Sai olla thoitajalla näppärät sormet...;D



Tuosta isyyspakkauksesta näkyy kovasti jakaantuneen mielipiteet, mutta mielestäni tuo oli AIVAN loistava ja ennen kaikkea hauska idea!!!

Tottahan jos ajatellaan.. On varmasti paljon kiinni siitä minkälainen mieskin monella on. Toisille se sopii kuin nenä päähän...:D

Meillä on ainaskin sellaista sorttia että tuo olisi aivan MAHTAVA idea.:D

Täytyypä hautoa ideaa jos sais sitten vaikka jonkinlaisen inspiksen jossain vaiheessa...:D



Finette: Nauroin vedet silmissä tuolle työnimelle...:D Se on aivan ihana!!!;D Mistä on moinen poikien päähän pälkähtänytkin...:´D

Meillä tuo työnimi on Pikku-J ja se juontuu ihan molempien suusta, ollut jotenkin sanomattakin selvää jo alusta alkaen, molemmat kun aletaan J kirjaimella...:) Nyt meitä on sitten Iso-J, Keski-J ja odotettu Pikku-J...:D Sen verran voin myökin raottaa että se nimikin on jo päätetty alkavaksi Jllä...:D

Meillä on myös pikkuiselle olemassa oma, kahdenkeskinen työnimi, joka on niin sanottu " päätetty" tytön nimi...Se nimi syntyi kuin luonnostaan. Pojalle ei kuitenkaan ole kehittynyt vielä minkäänlaista nimenalkua.Ajateltiin että kyllä se sieltä syntyy, jotain samantyylistä kenties...:) Olen jo jotakin ehdotellutkin, mutta mies niitä vähän tyrmäili...Mutta eipä sillä vielä ole edes hoppu.:)



17.pv tätä kuuta saadaan vasta varmaan tietää sukupuolikin ultrassa ja on päätetty että halutaan tietää, jos sen vain pystytään varmaksi sanomaan.

Mulla on ollu jo pieni kutina että poikaa vois olla tulossa, mutta en tiedä mistä se johtuu...

Tuolla minun keskustelussa oudoista oireista aukeni sellainenkin mahdollisuus että " mahakarvat" voisivat viitata jonkinlaiseen testosteroidin kasvuun ja sitä kautta poikaan, monille kun tuntuu sitten ultra osottaneen pippeliä tulevaksi...:D



Kokemuksia?



Toisaalta toivoisin tuon lasketun suunnilleen pitävän paikkaansa, tuntuu tuo elokuu jotenski luontevammalta, ja osana oma synttärinikin voi juontaa asiaan puolensa, minä kun olen LOKAkuisia...:D isä marraskuulta. Itse en ole koskaan tykänny olla niin loppuvuotinen...:(



Mutta jos yhtään äitiinsä tulee niin antaa odottaa itseään...:D Olen itse syntynyt 2viikkoa " myöhässä" , kuten vissiin isänsäkin...:D



Tuleekohan siitä sananparsi aina myöhässä....? Minun kohdallani tuntuu olevan moinen kirous...:D Mutta toisaalta...Hyvää kannattaa odottaa!:D



Nyt hörppäsen tuon aamukaffen loppuun ja sitte rynnistän töihin, jotta pääsee viikonlopun viettoon!:) Vielä on edessä yhdet 80-vuotiset lauantaille, sunnuntaille miehen veljenpojan synttärit ja su-ma yöksi kanojen lastaus....=/ Minä en siihen osallistu toki siunatun tilani vuoksi vaikka haluaisinkin mutta pitää vissiin ajella yöllä/aamulla kotiin ja töihin...Huh!



Päivien jatkot kaikille! Toivottavasti aurinkoiset ja lämpöiset! :)



Timotei ja Pikku-J 18+6

Ajattelin tiedustella, onko KETÄÄN muuta elokuista, joka ei vieläkään tunne liikkeitä? Hieman alkaa jo taas arveluttaa asian suhteen, kun puoliväli vilahti ohi eilen, eikä vieläkään minkäänlaisia liikkeitä ole tuntunut. Esikoista tässä siis odottelen, enkä kyllä ole vielä pystynyt nauttimaan raskaudesta (syksyllinen km). Ultrissa on toki nähty ja neuvolassa kuultu vauvan olevan ok. Rakenneultra on tiistaina ja jotenkin hävettää jo valmiiks, jos pitää sanoa, ettei ole tuntunut liikkeitä :(.