Tulin sitte just jätetyks, puolessa välissä raskautta...

Kirjoiteltiin tässä kuukausia sitten aina yöaikaan, olen se yötyötä tekevä 5:den lapsen äiti jos muistat?!

Toivon sulle todella paljon voimia ja toivottavasti miehesi vielä kuitenkin suostuisi puhumaan kanssasi asiat halki!!

Rutistus ja halaus täältäkin!



Luin tämän ketjun äsken ensimmäistä kertaa ja tahdon minäkin osoittaa myötätuntoni, sekä toivomuksen, että tämä ketju pidetään ylhäällä niin kauan kuin Sinä tarvitset. Oli myös ihana nähdä, että tällä palstalla on näinkin paljon ihania empaattisia ihmisiä. Uskon Ap vakaasti, että Sinulla on tulevaisuudessa vielä odotamassa todella ihania asioita ja paljon rakkautta!

miehen burn outista, ettei mies osannut käsitellä väsymystään muulla tavalla. Erot on niin turhia jos ei ole " oikeaa syytä" kuten pettämistä, väkivaltaa, alkoholismia..

Ei ole mitään lisättävää tuohon kirjoitukseen, niin totta!

Tuota ap lue ja ime uskoa itseesi.

Muakin niin itkettää tää sun tarinasi, niin surullista.



Nyt vaan paljon huomiota lapsille, niin kuin olet tehnytkin, ja suuri virtuaalihali sinulle. Sinä selviät - olet ennenkin selvinnyt vaikeuksista, ja niin tästäkin! Muista syödä ja juoda masuvauvan takia. Tsemppiä!!



P. S. Ohje tekstin kopioimiseen, että jos se katoaa, niin voit liittää myöhemmin uudestaan tekstiin. Eli maalaat tekstin yli (hiiren vasen nappi vaan pohjassa maalailet) ja sitten kun olet maalannut ja irroittanut otteen, niin painat oikeaa nappia, sieltä " kopioi" . Sitten jos teksti häviää, niin oikea nappi ja " liitä" .

Mieshän oli ahdistunut kun joutui niin paljon hoitamaan ja olemaan lasten kanssa. Tuosta noin vain lähti ilman mitään sanomista.

Ihmettelin kun uskalsi heti tehdä uuden lapsen jos vaikka joutuu samaan, miehestä oli uuden perheen kanssa ohjelma.

Taisi Anne aika paljon laittaa kapuloita rattaisiin? Mikään ei sopinut?

En tarkoita etä ap on samanlainen ja toivon ettei samanlaiseen sorru.

Tsemppiä ja voimia, siitä se kirkastuu. Lastenkin kanssa on elämä aikansa ihanaa kun on vapaus.

Monesti olen melkein kironnut kun kirjoittanut ' tärkeää' asiaa ja siinäpä se linkittäminen kielletty.

Hyvän yön halit sinulle, nuku hyvin ja nää kauniita unia!

taas päivittämässä tilanteen parin päivän tauon jälkeen, ja jälleen voimia, halauksia ja tsemppiä niin Ap:lle kuin masulaisellekin!



*lämmin rutistus*

Itse en oo perehtyny ollenkaan tähän tapaus Anne Sällylään, siis tiedän ihmisen niistä jumppaohjelmista, mutta en oo tienny mistään erojutuista, ennen ku nyt ootte kertonu.

En aio laittaa kapuloita rattaisiin sen kummemmin, mutta kyllä sen yhden juttelukerran haluan, jotta itsekin pääsen eteenpäin.

Lapsia en aio todellakaan käyttää millään tavalla aseena, se ei oo oikein. Oon jopa miettiny sen asian, että jos niin huonosti käy että joudutaan päätymään lopulliseen eroon, toivon miehen hommaavan asunnon tästä läheltä, jotta lapset voi olla siellä sillon kun haluavat (ettei välimatka ole esteenä).

Kumma juttu... en osaa olla tällä hetkellä mitenkään vihainen, sisuuntunut kyllä (semmonen mua ei poljeta fiilis) ja jotenki rauhallinen olo, vaikka oon todella väsyny.



OIKEIN HYVÄÄ YÖTÄ KAIKILLE, KIITOS TAAS TÄSTÄ PÄIVÄSTÄ JA HALAUKSET!!!

ap

ja sitten korjaat sen tekstin ja kopioit ja lähetät uudelleen.

mies on ajettu vankilaa. Uhkailemalla pidetty väkisin suhteessa, jossa ei ole hyvä olla ja sitten eron uhatessa paukahdettu sopivasti raskaaksi. Kuten eräs tuttu mies sanoi: " kun se kertoi odottavansa lasta, mun maailma pimeni ja ajattelin, että tapan itseni ennen kuin elän sen kanssa vielä 18 vuotta" Ja siis tälläkin parilla oli valmiiksi kaksi lasta ja mies vaan odotti lasten aikuistumista päästäkseen avioliitosta eroon. Vaimokin tiesi sen ja asiasta oli keskusteltu monesti. Sitten kun mies alkoi hankkia poismuuttoa, niin tulikin " vahinko" .

Häpeä!

vaan nukutaankin erillään.

Olet vahva ja pärjäävä nainen! Ja sinulla on jo nyt kriisin keskellä kypsiä ajatuksia (miehelle asunto lähelle, että lapset voivat tavata häntä vapaasti yms). Tulet kyllä selviämään tästä ja olet entistä vahvempi. Voimia sinulle ja lapsillesi. Toivoisin voivani hoitaa synnytyksesi, jotta saisin rutistaa sinua!



terv. eräs yövuoroa tekevä kätilö

En olis ikina kuvitellut eroa, vaikka kinaa alkoi olemaan.. uus talo, 6h+muut, pari pienta lasta, Huom, asun ulkomailla. Mies kihahti, en rakasta enaan, hyva naisystava silla jne. eli loppu koitti. itkin mahdottomasti, kaikki vain sanoi, etta ero edessa, nyt hoidat asiat, mene takaisin kotiin jne. Eras eronnut hyva ystava ehdotti, miksi et katso mita tapahtuu, oletko varma etta han haluaa erota jne. Han jatti hirvittavat laskut maksettavakseni, pelkasin etta kohta loppuu sahko, vesi jne ja olin kotiaiti. Parin viikon paasta aloin uskomaan, etta tasta mun on selvittava. Tuli iso riita ns ex-mieheni kanssa autosta, annoin viimeiset pennini ja sanoin osta auto, ala ikina tule tanne uudestaan, seuraavaksi lakimies vs lakimes. Parin viikon sisalla selvisi, etta kaikki johtui rahaongelmista jne, otin hanet takaisin, viela maksetaan velkoja, mutta yhdessa... Tasta on pari vuotta, eika kaduta. Tama ei ole valttamatta ap:n ongelma, mutta saattaa ollaa muille ja ajattelin kertoa.. Ja lapset rakastaa isaansa..

Huomenna päivä uusi ja toivottavasti edellistä jälleen himpun verran parempi!



Halaus!

mutta niin vaan olin hankkimassa asuntoa. Kun miehelle valkeni että menettää lapset, lopulta heräsi ja itki, ja pyysi että yritetään uudelleen.

Yhdessä ollaan vielä, nyt muutama vuosi mennyt ja luottamusta edelleen rakennetaan, mutta ei tämä huonoa ole. Ja lapsilla molemmat vanhemmat.

Nyt rakkaat ihmiset tarvitsisin hieman käytännön tietoa, vielä ei omat voimat riitä netistä tietojen hakuun (voimat riittää vaan tällä palstalla olemiseen). Onko kenelläkään tietoa: Suhteutetaanko elatusmaksut palkan mukaan vai onko niissä joku kiinteä summa (ja jos on niin paljonko se on)?



Yöllä peinimmäinen heräsi, tuli pois sängystä ja kysyi: " missä isi on?" , vähän aikaa yhdessä loikoiltiin sohvalla (itse olin nukahtanu sohvalle) ja sitte pienimmäinen meni takas nukkumaan. Toinen kaksosista oksensi taas yöllä, joten on sitte taas kotona (mä en ymmärrä tämmöstä vatsatautia, ensin oksennetaan, sitte ihan kunnossa pari päivää ja sitte taas oksennetaan).

Itselläkään ei ole maha vielä ollenkaan kunnossa ja se edelleen tekee voinnista heikon.

Eilen illalla puhuttiin vielä miehen kanssa ja hän sanoi harkitsevansa myös sitä vaihtoehtoa, että asuisi kotona ja hoitaisi oman päänsä kuntoon, katsottais mitä tapahtuu. No se kaikki oli sitte romuttunu yön aikana. Aamulla puhelimessa sanoi ettei voi asua meidän kanssa, on päästävä pois.

Mä en suoraan sanottuna kestä enää yhtään tämmöstä jojo-meininkiä, ensin on päätökset tehty (mihin mulla ei mitään sanottavaa), sitte annetaan pieni toivonkipinä ja seuraavassa hetkessä on taas päätökset tehty. Kuitenki mies sanoi mulle tänään puhelimessa " kulta" . Mies sanoi myös ettei koskaan kaikki tunteet mua kohtaan kuole muttei siltikään halua tehdä mitään meidän avioliiton eteen. Tää kaikki on niin ristiriitaista ja siks todella sydänjuuria repivää, päivästä toiseen epätietoisuudessa vellomista.

Tukehdun tänne! Mun on pakko päästä pois täältä!!!

Ei toi voi olla tervettä on/off ja noin itsekäs ajattelu.

Mikä oikeus miehellä on lyödä pillit pussiin ja vaan lähteä kävelemään???

Anteeks taas valittaminen, tää on vaan niin rankkaa ku annetaan pieni toivonkipinä ja sitte taas vedetään matto jalkojen alta, mä tulen hulluks tän asian kanssa!

Rakkaat ihmiset, kaikki tieto otetaan kiitollisuudella vastaan!!!

Minne kaikkialle mun pitää ilmottaa asumuserosta? Saanko silti rahallista apua KELAsta/sossusta, vaikka ei ole vielä avioeroa, eli asumuseron voimaanastuessa? Pelkään ettei me selvitä taloudellisesti, meillä on ihan järkyttävän kova vuokra + muut laskut ja sitte enää vaan mun palkka (ja kohta vaan äp-raha).

Saanko mä asumistukea 98.5 neliön asuntoon tällä henkilömäärällä, tähän asti ei olla saatu mitään tukia ku on ollu kahden ihmisen palkka?

Kiitos ku saan " roikkua" täällä teidän kanssa!!!

ap

Kirjoitan tähän ketjuun nyt ensimmäistä kertaa vaikka olen seurannut tilannetta alusta alkaen.

Ensiksikin toivotan voimia sinulle ja lapsillesi!



Elastusmaksut määritetään tulojen mukaan. Tulet saamaan tukea kelalta ja sossusta vaikka olette " vain" asumuserossa.



Missä miehesi majailee nyt?



Toivon todella että miehesi tulee järkiinsä eikä jätä perhettään.

Vaikka kylmä tosiasiahan on se että väkisin et voi miestä pitää..

Hyvä kuitenkin että miehesi haluaa osallistua lasten hoitoon ym. eikä vain häviä kuin pieru saharaan!

Silti en voi olla ihmettelemättä, että miten olet alun alkaenkaan mennyt tekemään lapsia noin paskan miehen kanssa? Ei kai tuollainen yhtäkkinen mielenmuutos ja totaalisen vastuuton käytös nyt sentään ihan täysin puun takaa ole voinut tulla? Kai siitä jotain merkkejä on ollut ilmassa ennenkin...



Juu, elarit tosiaan on tulosidonnaisia. Joskus käy tämän takia niin kurjasti, että kun miehellä on kauhean pienet tulot ja monta lasta, elarit jäävät minimaallisen pieniksi. Niihin kun ei voi kuitenkaan miehen koko palkkaa käyttää. Tsemppiä sinulle ap. Onneksi meillä on kela ja sossu.