Ystäväni sairastui lapsivuodepsykoosiin ja joutui suljetulle, vauva lastenkotiin!

Toki vauva saa suljetulla käydä vierailemassa, mutta mitään äiti-vauva-paikkoja ei suljetulla ole, kuten esim. avo-osastolla on.

minun tuttavissani ihan jokainen nainen on joutunut oppimalla opettelemaan sen vastasyntyneen hoidon, ei se ole mistään luonnosta itsestään heissä puhjennut..



myös minä itse

Vierailija:

Vierailija:

jotenkin muistaisin, että lastenkoti oli parempi vauvalle siksi, että siellä äiti pystyi tapaamaan lasta valvotusti, mutta suljetulle ei lapsia saa viedä ja kotiin ei kai päästetä

Se potilasyhteisö jo sinänsä on hoitava.

Vierailija:

Ja SULJETULLE ei lapsia saa mukaan, miettikääpä millainen paikka se oikeasti on..

Olen itse ollut suljetulla lapsivuodepsykoosin kanssa ja en ikipäivänä olisi sinne vauvaani halunnut mukaan ottaa. Minusta se paikka oli pelottava.

On kyllä pakko tunnustaa, ettei kukaan meistä ollut normaali siellä. Ehkä ulkoisesti oli, mutta ihminen on kuitenkin suljetulla vakavasti mieleltään sairas.

Niin. Minä taas olin. Ja silloin psykoottisena paikassa ei ollut kerrassaan mitään vikaa. Mutta kun toivuin ja aloin huomaamaan, mitä ympärillä todella tapahtui, pelko alkoi kasvaa..en uskaltanut enää esim. nukkua, kun aloin pelätä muita potilaita.



Mutta hienoa, jos sinulle on jäänyt turvallinen olo suljetulla olosta.

Joten tod näk pääsee sieltä jonkun ajan kuluttua ja saa vauvansa takaisin myös.



Jos isä ei saa lastaan hoitaa niin täytyy olla siihen jotenkin kyvytön tai haluton. Ehkä ei vain onnistunut jos täytyy käydä töissä (mistä hoitaja vauvalle?)

jotenkin muistaisin, että lastenkoti oli parempi vauvalle siksi, että siellä äiti pystyi tapaamaan lasta valvotusti, mutta suljetulle ei lapsia saa viedä ja kotiin ei kai päästetä

Noin pieniä kun ei saada päiväkotiin...



Mun kaverilla oli kans lapsivuodepsykoosi, alkoi kun vauva oli päivän ikäinen. Onneksi oli osastolla vielä kun se alkoi ja hän pääsi hoitoon ihan parissa tunnissa. Hän sanoi, ettei ole eläissään mitään niin pelottavaa kokenut. Hän muistaa miten se alkoi ja on aktiivisesti yrittänyt unohtaa mitä näki.

se tulee aika pian synnytyksen jälkeen, siinä on harhaisuutta yms.

Kuulostaa kyllä kamalalta jos on totta. Jos mä olisin toi isä, niin olisin vaikka lopettanut työt ja muuttanut johonki halvempaan asuntoon ja hoitanut vauvan itse.

Kyllä siinä olisi äidille parin kuukauden päästä selitettävää, että asunto on myyty (vaatii sen, että on yksin miehen nimissä, kun psykoosissa olevan allekirjoitus ei ole pätevä) ja nyt asutaan kunnan vuokrayksiössä, että voit rauhassa sairastaa psykoosiasi



ei voisi enempää äitiä syyllistää

Vierailija:

Jos mä olisin toi isä, niin olisin vaikka lopettanut työt ja muuttanut johonki halvempaan asuntoon ja hoitanut vauvan itse.

Lopetat työt, myyt asunnon ja etsit uuden päivässä samalla kun hoidat vaimoasi sairaalaan? Normaaleissa töissä on kuukauden irtisanoutumisaikaa, asuntokauppa kestää kuukausia ja halvemman vuokrakämpän osto samoin. Se vauva pitää kuitenkin hoitaa NYT, eikä vasta sitten kun muut hommat on järjestyksessä.

Ja normaalitapauksissa jonkun pitää se vauva elättääkin. Myös se halvempi asunto maksaa.

eikä osto.

t 10

Vierailija:

Kuulostaa kyllä kamalalta jos on totta. Jos mä olisin toi isä, niin olisin vaikka lopettanut työt ja muuttanut johonki halvempaan asuntoon ja hoitanut vauvan itse.

mitä siinä tapahtuu ja miksi? kaksi lasta synnytttänyt enkä ole kuullut tuosta, aika hurjaa.

hemmetin lastenkodissa kuin kotona isän kanssa? Siinäpä vasta hyvä alku lapsen elämälle...



t. lastenkodissa asunut

Isä saa taatusti sairaslomaa vauvan hoitamista varten, mutta valitettavasti kaikissa töissä se ei järjesty päivässä eikä parissakaan. Yrittäjä ei välttämättä pysty alkuunkaan olemaan pois töistä! Siksi on vauvalle ehdottomasti parempi, että hän on lastenkodissa. Siellä hän saa tarvitsemansa hoidon sillä aikaa kun äiti on sairaalassa.



Muuttaminen halvempaan asuntoon ei ole todellakaan mikään ratkaisu tuossa tilanteessa eikä todellakaan onnistu päivässä sormia napsauttamalla.



Koitapa etsiä jostain itsellesi suhteellisuudentajua. Lastenkoti ei todellakaan ole mikään paha paikka eikä lastenkodissa oleminen tarkoita huostaanottoa, etenkään tässä tilanteessa.

parasta olisi tietysti, kun olisi niin hyvät tukiverkostot, että löytyisi joku mummo tai täti tai pappa joka hoitaisi lasta lapsen omassa kodissa ja että vierailumahdollisuus äidinkin luokse järjestyisi, mutta kun se nyt ei vaan käy. Siloin on parasta valita se pitkällä tähtäimellä vähemmän haittaava ratkaisu, eli lyhytaikainen sijoitus johonkin. Sen jälkeen ei ehkä tarvi viettää koko lapsuutta siellä lastenkodissa, kun oma perhe ei hajoa eikä syrjäydy...