Todella sieppaa noi " nyhveröitten" vanhemmat jotka aina ottaa asiakseen arvostella meitä perheitä ja vanhempia, joitten
lapset on " huonosti kasvatettu" ja " eivät osaa käyttäytyä" . Viittaan tuohon ketjuun juoksevista kakaroista kärryineen. JOka hemetin kerta kun menen poikieni kanmss kauppaan kerrataan säännöt ja joka kerta se kuitenkin menee juoksuralliksi niitten kärryjen kanssa. Todella haluis että tollaseen kiltin, sopeutuvaisen ja aran lapsen perheeseen tulis vilkas, temperamenttinen poikakaksikko...vois sitten jakaa hyvin kasvatusvinkkejään meille epäonnistujille. Kyllä mekin kuule yritetään , mutta elämä on muutakin kuin taukoamatonta valvontaa ja rajojen asettamista. välillä on pakko hengähtää ja sulkea silmät. se on inhimillistä. Mitäs jos joku tulis sulle sanomaan, että oletpa tosihuonosti muksus kasvattanu, ku ei uskalla vieraalle puhua vaan mykkänä toljottaa. ei alkeellisimpiakaan käytöstapoja ja huono itsetunto lapsella; kyllä on pahasti mennyt pieleen!!! Koita sitten siinä muokata lapsestas jotain muutakuin mihin synn. temperamentin joustovara yltää!
tällane vuodatus, oon vaan niin täynnä noita arvosteluja ja paheksuntaa!
Plösö
jotka eivät uskaltaisi varastaa nakkiakaan nälkäänsä kun on niin hyvin kotona kasvatettu. Sääliksi käy.