Normaalipainoiset: käytättekö kevyttuotteita? Entä ylipainoiset, kuluuko lightä?
Iltalehti uutisoi tänään, että kevytruoka pikemminkin lihottaa kuin laihduttaa. Etenkin keinotekoiset makeutusaineet estävät elimistöä arvioimasta, mikä on ruoan oikea tarve. Kevyttuotteita syödessä elimistö jää odottamaan ravinnosta puuttuvaa energiaa, joka sitten korvautuu muulla syömisellä. Keveys siis tavallaan " huijaa" elimistöä.
Miten on av:n naiset (ja miehetkin): syöttekö kevyttuoteita? Ja onko ylipainoa?
Itselläni vastaus molempiin kysymyksiin on KYLLÄ. Painoa on liikaa ja lightiä kuluu.
Kommentit (46)
Mielummin oikeaa ruokaa ja määrä pienemmäksi.
Meillä ei juuri käytetä kevyttuotteita. Tarkoituksella etsimme light-version ainoastaan silloin harvoin, kun herkutellaan limsalla tai jollain tosi rasvaisella, kuten meetvurstilla tai majoneesilla, joiden kevytversiotkaan eivät ole mitään kevyitä. Levitteenä meillä käytetään Oivariinia. Ai niin, levitteistä tulikin mieleen, että ostammehan sentään sännöllisesti yhtä kevyttuotetta, nimittäin kevyttuorejuustoa, jota minä käytän yleensä levitteenä. Siitä kevytversio siksi, että suosikkimakuani on saatavana vain kevyenä.
ja suosin light limsoja, rasvattomia ja vähä sokerisia jugurtteja, kevyt juustoja..
Meillä juodaankin " punasta" maitoa, (tai sinistä) koska rasvaton ei maistu millekään, kammotusmaku! Saatikka kevytjuustot tai juomat!
YÖK!
Sama kuin 4, mieluummin oikeaa mutta pienemmät määrät. Tosin maito on rasvatonta jos se kevyttuotteeksi lasketaan. Juon limsaakin niin vähän että juon sitten ihan tavallista kun juon.
Painoa ylimääräistä muutama kilo mutta muutama jo tippunut.
syön sekä light jogurtteja ja juustoja, että normaalirasvaisia. Minusta esim. jogurteissa se parin gramman rasvaero on ihan se ja sama, jos jogurttia syö sen 1-2 prk päivässä.
Arkijuustonani syön yleensä jotain 10 % rasvaa sisältävää, sitä kevyemmät maistuu kamalalle. Viikonloppusin syön surutta tavallisia juustoja, esim. manchegoa, goudaa ja cheddaria.
Sipsejä, keksejä ym. en syö edes light versioina, koska en pidä niistä. Karkkien ja jäätelön kanssa sama juttu, en syö niitä oikeastaan koskaan koska ei vaan tee mieli. Suklaata kyllä syön n. 10-20 g päivässä, ihan normaaliversiona. Pähkinöitä ja manteleita syön päivittäin jotain kourallisen.
Maitona käytän soijamaitoa, jossa on yleensä 1-2,5 g rasvaa, tosin hyvää sellaista.
ei muita kevyttuotteita. Ne on kamalan makuisia. Ollaan kaikki ihan normaalipainoisia.
olen aina ollut painoindeksissä alipainon ja normaalipainon rajalla (nyt 37v), enkä koskaan käytä mitään light-tuotteita. Kukaan meidän perheestä ei käytä, ja kaikki ollaan hoikkia. Leivän päällä esim käytetään voita.
Ei kukaan ole sokerittomalla lihonut.
Ruuassa käytetään kohtuudella voita, oliiviöljyä, kermaa (jos haluaa tehdä hyvää!!), leivälle tosin 60% voileviä. Puuron kanssa syön sokeritonta vadelmakeittoa, mutta otan hyllystä mikä sattuu käteen osumaan - ei tietoinen valinta.
Juustot yli 17%. Tavallisia jugurtteja, jopa 10% Ukko-jugurttia. Nam
Mutta hoikkuuden salaisuus taitaakin olla kohtuullisen pienissä annoksissa ja salaatin/vihannesten määrässä. Hyvin harvoin syön esim leivitettyjä pihvejä tai mässyruokaa, sipsejä jne
http: //www. iltalehti. fi/uutiset/200803137378177_uu. shtml
Jo aikaisemmin olen kuullut tutkimuksesta, jonka mukaan makeutusaineet lisäisivät ruokahalua.
Emme käytä mitään light-tuotteita. Leivän päälle käytämme voita, maitoa kevytmaitoa (ikinä en ostaisi rasvatonta maitoa meille kotiin), juustot kunnon rasvaisia, samoin jugurtit.
Juuri vähän aikaa sitten olin työhöntulotarkastuksessa, jossa otettiin myös kaiken maailman verikokeita. Työterveyshoitaja ihmetteli, mitä meidän perheessä oikein syödään, kun minun kolesteroli ja muut rasva-arvot on niin hyviä, ettei sellaisiin suomessa yleensä törmää.
Maitokin on punaista. Tämä on täysin tietoinen valinta, sillä kevyttuotteet eivät ole millään lailla terveellisiä.
Verratkaa huviksenne kevytversion ja normaalin tuotteen tuoteselosteita. Kummankohan lisäaineluottelo on pidempi?
Kevyttuote tarkoittaa sääntömääräisesti heikompaa ravinoarvoa ja korkeampaa hintaa: miksi maksaa heikkolaatuisesta tuotteesta enemmän?
Jokainen prosessivaihe ruoantuotannossa heikentää lopputuotteen ravintoarvoa. Arvatkaa kumpia joudutaan prosessoimaan enemmän, kevyttuotteita (joista mm. poistetaan rasvaa, lisätään sidontaineita, lisäaineita ja makuaineita ja yleensä vielä värjätään jollain) vai normaalituotteita?
Koomisinta on, että kevyttuotteisiin lisätyt vitamiinit eivät yleensä imeydy kun tuotteesta on rasva poistettu, esim. rasvaton maito D-lisällä on jopa vaarallinen tuote, kun ihmiset kuvittelevat saavansa tarpeeksi D-vitamiinia mutta eivät saa.
Missään ei ole tutkittu että kevyttuotteet todella toimisivat saati että niiden pitkäaikainen käyttö olisi turvallista. Siksi aina normaaliversiot kaikista. Suomessa myydään eniten erilaisia kevyttuoteita suhteutettuna väestömäärään, ja ollaan Euroopan toiseksi tai kolmanneksi läskein kansa. Hyvin näyttää toimivan.
Täyttä ruokaa, kiitos.
Veriarvot, verenpaine ja terveys muutenkin erinomaisia
jauhelihassa suosin vähärasvasinta silloin kun sitä syön. Juustoja käytän kohtuudella vain viikonloppuisin. Joten olen yrittänyt vähentää kovien eläinrasvojen käyttöä. Syön myös välillä herkkuja.
Koska haluan pitää huolta meidän sydämistä ja kolesteroliarvoista. Light-limua juon joskus, en koskaan sokerilimua. Laihoja ollaan kaikki. ProFeel rahkaa syön sen maun takia.
Rasvainen maito nostaa veren kolesterolia, rasvaton maito ei. Rasvaton maito alentaa ainostaan sellaisen henkilön kolesterolitasoa, joka on ennen rasvattomaan maitoon siirtymistä käyttänyt rasvaisempaa maitoa.
Kuten joku jo mainitsikin, kevyttuotteissa ei ole kyse pelkästään kaloreista tai rasvan ja sokerin määrästä, myös lisäaineista. Itse syön mieluummin puhdasta ruokaa kuin tungen itseni täyteen lisäaineita.
TepaTerhakka: