Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ruumiillinen kuritus takaisin - häiriköt vähenee.
25.11.2008 |
Kevyt piiskaus, luunappi ja tukistus. En tarkoita kovaa voimankäyttöä vaan rajojen asettamista fyysisesti.
Olen sitä mieltä että osa lapsista tarvitsee ruumiillista kuritusta ja se on tässä maassa suuri ongelma koska teko on kriminalisoitu. Jotkut on niin luupäitä ettei mene oppi muuten perille.
Mietitään menneitä vuosikymmeniä jolloin piiska oli sallittu, noina aikoina lapset käyttäytyi mallikkaasti, vanhempia ja opettajia kunnioitettiin jo asemansa vuoksi.
Tässä ajassa suuri osa lapsista ei ole saanut rajoja kotonaan vaan hyppivät vanhempiensa silmille, sama meno jatkuu päiväkodissa kohdistuen toisiin lapsiin ja aikuisiin ja edelleen koulumaailmassa.
Olen itse saanut ruumiillista kuritusta enkä pidä sitä täysin tuomittavana. Kuka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee. Kävin koulua 60- ja 70-luvuilla ja tämänkaltaisia lapsia ei ollut olemassakaan mitä näinä aikoina on. Kotikasvatus oli kunniassa ja oli suorastaan häpeä jos lapset eivät käyttäytyneet hyvin.
Omassa koulussa jossa oli yli kaksi sataa oppilasta oli vain kaksi poikaa joilla oli ongelmakäyttäytymistä. Toinen joutui koulukotiin toiselle puolen Suomea, varasteli ja teki pikkurikoksia, silloin nuo häiriköt pantiin laitokseen ja hyvä niin.
Nyt jokaisessa luokassa koulussa on yksi tai useita ongelmalasta, päiväkotiryhmistä löytyy näitä hakkaajia yms.
Ainoa syy on kurin ja kasvatuksen puute että tilanne on saanut tällaiset mittasuhteet. Ymmärrän ja tiedän että joidenkin aivot on kehittyneet virheellisesti neurologisia vammoja on, muttei se joukko voi olla näin mittava mitä nyt annetaan ymmärtää.
Tiedän muutaman ADHD tapauksen jossa voi suoraan osoittaa vanhempien kyvyttömyyden kasvatustehtävään, niillä lapsilla ei ole ollut mahdollisuutta kasvaa hyvin käyttäytyviksi koska kotona on elämä täysin sekaisin. Lapset saa ohjautua itse jo kolmevuotiaana päättäen milloin menevät nukkumaan, mitä syövät ja päällensä laittavat, mitä pelaavat, lapsi päättää suvereenisti elämästään itse ohjautuen. Olen tämän nähnyt ja tiedän mistä puhun. Ihmettelen miten eräskin lapsi on hengissä, kävi jo yksin pyöräilemässä nelivuotiaana ja toimitti kioskiostokset yms.
Kommentit (125)
Väkivalta, kasvattaminen ja satuttaminen.
Väklivalta on mielestäni sitä kun yrttetään vahingoittaa toista tai ei oteta huomioon että toinen voi vahingoittua.
Fyysinen rangaistus taas sattuu. Sen on tarkoituskin sattua, muttei missään nimessä vahingoittaa. Moni urheilu olisi jo ajat sitten kielletty jos niihin sovellettaisiin yhtä kukkahattuista ajattelua kuin lastenkasvatukseen.
Mitä taas sattumiseen tulee niin muiden tahtoon taipuminen sattuu aina.
Tai siis kasvaminen sattuu aina. Kyllä yksi vuotias voi olla hyvinkin tuskissaan kun häneltä kielletään tiskiaineen syönti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo että fyysistä väkivaltaa puolustellaan sillä että elämä sattuu, on kyllä niin naurettavaa argumentointia ettei edes viitsisi vastata. Jos tätä nyt vähän laajennetaan, niin sittenhän sen pitäisi mennä niin, että mitä enemmän lastasi pahoinpitelet, sitä paremmin hän pärjää "satuttavassa elämässä". Kun totuus on täysin päinvastoin! Kotona nimenomaan pitäisi hankkia se perusturvallisuus ja elämäntaidot, joilla kestetään elämän kolhuja, eikä se todellakaan tapahdu fyysisesti pahoinpitelemällä.
sen asian että kasvaminen sattuu. Myös eläminen sattuu, rakkaus tekee kipeää, suru viiltää yms. Tätä on monen vaikea hyväksyä, vaikka nykyisessäkään elämänmenossa elämisen tuskaa ei ole pystytty täysin eliminoimaan. Toisaalta kivun kääntöpuoli on nautinto ja ilo, joita ei myöskään Suomessa ilmeisesti paljon tunneta. Ollaan vaan kuin haaleassa vedessä, aina naama peruslukemilla. Tosikkous uhkaa jo vakavasti kansamme mielenterveyttä. Nämä kaikki asiat liittyvät muuten toisiinsa.
ei ole muita vaihtoehtoja kuin ruumiillinen kuritus tai lapsen heitteelle jättäminen :(
Voi sitä kuria pitää muutenkin kuin lyömällä tai tukistamalla ja onhan kasvatus paljon muutakin kuin kurin pitämistä.
Ja sitten vielä joukossa on näitä jotka ajattelee että ne jotka ei hyväksi/käytä ruumiillista kuritusta eivät hallitsisi käyttäytymistään.
Minulla ainakaan ei ole mitään tarvetta satuttaa lapsiani, ei edes suutuksissa.
Tämä viestiketju on todella surullista luettavaa.
Itse olen 23 vuotias tyttö. Ainoat muistoni laspuudesta ovat kaikki ne hakkaamiset, haukkumiset ja nolaukset. Siitäkin huolimatta, että olen elänyt elämäni peläten & suojellen pikkuveljiänä, olen ns. normaali. Olen ahkera, kunnioitan vanhempia ihmisiä, olen hyväkäytöksinen, fiksu, osaan käyttäytyä enkä koskaan ole mitenkään "kapinoinut". En mitenkään ihannoin vanhempieni tapaa kasvattaa, päinvastoin, mutta minusta on kohtuutonta väittää, että lapset, joita on lyöty, ovat huonokäytöksisiä ja hulluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä hän sanoo, että töissä ensisijaisesti käyttää NÖYRYYTYSTÄ ellei mikään muu tehoa yläkoululaisiin. Minusta tuo kalskahtaa yhtä pahalta kuin oppilaan nostaminen kraivelista (vaikka vahtimestarin avustuksella) käytävään :-(
Jos ihmistä nöyryytetään, mitä hänestä tulee?
Itse olen 23 vuotias tyttö. Ainoat muistoni laspuudesta ovat kaikki ne hakkaamiset, haukkumiset ja nolaukset. Siitäkin huolimatta, että olen elänyt elämäni peläten & suojellen pikkuveljiänä, olen ns. normaali. Olen ahkera, kunnioitan vanhempia ihmisiä, olen hyväkäytöksinen, fiksu, osaan käyttäytyä enkä koskaan ole mitenkään "kapinoinut". En mitenkään ihannoin vanhempieni tapaa kasvattaa, päinvastoin, mutta minusta on kohtuutonta väittää, että lapset, joita on lyöty, ovat huonokäytöksisiä ja hulluja.
Toisaalta, olisi kiva keskustella aiheesta 43-vuotiaan sinun kanssa. Nimimerkillä samantapaisen kohtalon kokenut. Menneisyys saa ihmisen kiinni yleensä tuossa 40 kriisin tienoilla ja sen kanssa on tehtävä tilit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ole hakkaamista puolustellut? Joillain tuntuu olevan niin into päällä, tai sitten niin putkiaivot, että eivät viitsi "hakaamisesta" paasaamiseltaan edes lukea toisten viestejä. Itse luin viestit ja ihmettelen kovasti miksi täällä jotkut varjonyrkkeilevät itseään vastaan - olisiko kyseessä joku lapsuuden trauma? Eivät ole saaneet ehkä lapsena kunnon vastusta vanhemmistaan ja nyt aikuisina (?) sitten pitää inttää ja vänistä kuin 3-vuotias vaikka "vastustajat" naureskelevat partoihinsa ja sanovat joojoonäinhänseon pikku Raisa.
Pitäisi kai ensin tehdä jollain lailla selväksi, että mitä tarkoitetaan termillä "ruumillinen kuritus". Monen mielestä kun se on pelkkää hakkaamista, repismistä ja tarkoituksellista kivun tuottamista. En puolustele sitä, että ihmistä nöyryytetään niin henkisesti kuin ruumillisestikaan, mutta tietyn termit merkityserot vaihtelevat ihmisillä ja vaikeuttavat täten asiallista keskustelua aiheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kyllä joutunut paljon näitä asioita jo käsittelemään, onneksi tajsin itse hakea ammattiapua, ennenkuin masennuin ihan täysin. 2 vuotta terapiaa siis takana, ja kyllä näitä asioita on käsiteltykin :) Eikä käsittely tähän lopu, eiköhän se yhden elämän verran vie.. Mutta sitä halusin painottaa, että kaikki eivät välttämättä "näytä" ulospäin näitä juttuja, siis kapinoimalla jne.
että pieni karaistuminen ei pahaa tee. Joku vähä-älyinen tuolla väitti, että jos hyväksyy kevyen tukkapöllyn sillä perusteella että kipua se vaan on, ja elämään kuuluu sitäkin, niin sillä perusteella lapsi pitäisi tappaa. Kun tätä argumentointia ajattelee, ei oikein tiedä itkisikö vai nauraisi. Kuten sanottu, monet lapset kaipaavat fyysistä rajojen asettamista, jonka moni kukkahattutäti tuomitsee täysin. Se, että rajulle pojalle näytetään kuka määrää (vahvempi) sellaisella tavalla, joka aiheuttaa pientä kipua, saattaa myös kovettaa ja karaista tuota lasta ymmärtämään elämän realiteetteja ja paradoksaalista kyllä myös kehittää hänen empatiakykyänsä. Uhrin asemaan on helpompi asettua, kun siitä on omaa kokemusta. Lisäksi vielä nykyäänkin tarvitaan miehiä, jotka eivät lähde paniikissa äidin helmaan kivun takia vaan pystyvät harkintaan vielä tiukassakin paikassa. Tähän ei valitettavasti päästä ilman kivun hallintaa, joka on pakko opetella jossain vaiheessa. Tietenkään lapsen ei pidä tuntea ahdistavaa määrää kipua, mutta toisaalta ei se kivuttomuuskaan mikään autuaaksitekevä asia lapsen elämässä ole. Ja nyt en sano, että vanhemman pitää tuo kipu tuottaa jos ei siihen ole mitään tarvetta. Yhtä hyvin lapsi kokee fyysisyytensä rajat ryhmässä tai sisarustensa kanssa tapellessaan, vaikka silloin tietysti vahinkojen riski on isompi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on tuottaa palsille pettymyksiä.
Jälleen joudutaan käsitteelisten asioiden virtaan, eli mikä on pettymys ja mikä on henkistä väkivaltaa.
Lapsille on kuitenkin opetettava käsittelemään pettymyksiä, jotta ei käy niin, että ensimmäinen pettymys elämässä tulee 22 vuotiaana ja sitten kaatuu maailma.
Pettymyksen tuottaminen aivan varmasti sattuu lapseen, mutta ei sillä tarkoiteta henkistä väkivaltaa, ja tietenkin tarkoitus on kasvattaa lasta.
- karkin saaminen kaupan hyllyltä ei aina onnistu,
- lahjaa ei välttämättä kuulu saada, vaikka pikkuveli sellaisen syntymäpäivänään saakin.
- joskus jäätelö tippuu asfaltille, eikä tilalle valttämättä osteta uutta, vaikk akauppa olisikin ihan vieressä.
- joskus on syytä passittaa natiainen nukkumaan ilman iltapaa, jos siihen löytyy syynsä
mutta ei se muuta sitä tosiasiaa, että lasten fyysinen kurittaminen on rikos, joten se tekee teistä rikollisia. Se on tasan niin yksinkertaista eikä siinä ole mitään selittelyjen varaa. Ja sellaista taantumaa ei tule ikinä, että fyysinen kurittaminen tulisi jälleen lailliseksi. Lait suojelevat ihmisiä. Surkeaa on se, että lapsia pitää suojella vanhemmiltaan!
Huvittavaa, että tässä keskustelussa vielä kehtaatte leimata kaikki vanhemmat, jotka ei kurita lapsiaan fyysisesti (eli eivät ole rikollisia) surkeiksi vanhemmiksi, joiden lapsilla ei ole mitään rajoja. Ettekö tosiaan ymmärrä, että jotkut ovat vaan kykeneviä kasvattamaan lapsistaan kunnon kansallisia ilman minkäänlaista fyysistä kuritusta? Ja ei, perheessämme ei käytetä myöskään henkistä väkivaltaa, ei lapsia eikä aikuisia kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulussa suurimpia potkijoita ja kuristajia ja hakkaajia on ne "hellällä kädellä ja keskustelemalla" kasvatetut. Mistäs he ovat oppineet väkivaltaa.
Parhaiten pärjäävät ne lapset, joiden perheessä tiedän tulleen tukkapöllyä jos on tehty väärin. Tukkapöllyä ei ole tarvittu antaa kuin pari kertaa niin säännnöt on menneet perille. Ja kukaan heistä ei kurista, eikä hakkaa luokkakavereitaan, eikä pienempiään.
Mitenhän tämän selittäisi.
ja kulttuuriin.
Laki itsessään ei ole minkään arvoinen, mikäli yhteiskunta ei ole siihen valmis.
Koska lait ovat ihmisten tekemi, voivat lait siis olla inhimmillisiä erehdyksiä, tai niiden pohjana saattaaa olla tarve ohjata ihmisiä tietynlaiseen käyttäytymiseen.
Homouskin taisi vielä hetki sitten olla rangaistava teko. Lakiin on siis tietyllä tavalla täysin turha vedota, sillä lain voi aina muuttaa muutamassa päivässä, muuttamatta kuitenkaan itse lain kohteena olevaa tapahtumaa mitenkään.
Tuntuu moukkamaiselta vouihottaa lakiin vedoten jostain asiasta, jos käykin niin että laki muuttuu vaikka ensi vuonna. Silloin tuo vouhkaajankin pitää muuttaa asenteensa yhdessä yössä. Ei se niin mene, ensisijaisesti pitää noudattaa omaa tuntoaan ja pyrkiä elämään parhaan mahdolisen kykynsä mukaan.
Mikäli lakeja säätämällä asia paranisivat, ei maailmassa olisi sotia, eikä nälänhätää. Mutta onpas nälänhätää kuitenkin, ihmisten on elettävä reaalielämässä.
Ei auta olla aikaansa edellä, jos yhteiskunta ei ole sitä valmis vastaanottamaan.
mutta ei se muuta sitä tosiasiaa, että lasten fyysinen kurittaminen on rikos, joten se tekee teistä rikollisia. Se on tasan niin yksinkertaista eikä siinä ole mitään selittelyjen varaa. Ja sellaista taantumaa ei tule ikinä, että fyysinen kurittaminen tulisi jälleen lailliseksi. Lait suojelevat ihmisiä. Surkeaa on se, että lapsia pitää suojella vanhemmiltaan!
Huvittavaa, että tässä keskustelussa vielä kehtaatte leimata kaikki vanhemmat, jotka ei kurita lapsiaan fyysisesti (eli eivät ole rikollisia) surkeiksi vanhemmiksi, joiden lapsilla ei ole mitään rajoja. Ettekö tosiaan ymmärrä, että jotkut ovat vaan kykeneviä kasvattamaan lapsistaan kunnon kansallisia ilman minkäänlaista fyysistä kuritusta? Ja ei, perheessämme ei käytetä myöskään henkistä väkivaltaa, ei lapsia eikä aikuisia kohtaan.
on käsittääkseni kriminalisoitu sen takia, että siten luodaan lastensuojelulle porsaanreikä, jonka perusteella on helpompi huostaanottaa lapsia. Usein laiminlyötyjä lapsia myös pahoinpidellään, jolloin on ihan hyvä että käytössä on tuo porsaanreikä. Tämä siis tapauksissa, joissa voisi olla vaikea perustella huostaanottoa jos kuritusväkivalta olisi laissa sallittu. Sitä voisi verrata tilanteeseen, että jos ajat humalassa ylinopeutta esim. 20 km tunnissa, kortti menee, koska kumpikin rike on kriminalisoitu. Jos taas ajat 20 km tunnissa ylinopeutta selvin päin, selviät sakoilla. Samoin jos lapsen hoitoa laiminlyödään ja häntä on pahoinpidelty, lastensuojelu saa lapsen huostaan, mutta jos fyysistä kuritusta ei olisi kriminalisoitu, lapsen huostaanotto olisi lakiperustein vaikeampaa koska rajanveto pahoinpitelyn ja kurituksen välille voi olla hankalaa. Samoin on sanottava, että vaikka fyysinen kuritus onkin rikos, en ole kuullut kenenkään ns. normaaliperheen menettäneen lapsiaan satunnaisen tukistuksen takia jos asiat muuten ovat kunnossa.
ruumiillista kuritusta tai ei, se, että monet kersat eivät tottele mitään. Luokassa saa käyttää kaikki keinot esimerkiksi työrauhan ylläpitämiseksi, eikä mikään tunnu auttavan. Ainoa asia, joka tehoaa, on se, että opettaja ei yksinkertaisesti anna periksi vaan pitää kiinni mielipiteestään ja määräämästään rangaistuksesta. Kyllä kymmenen minuuttia yleensä riittää, lopettaa vain teinin kanssa inttämisen ja pysyy hiljaa kannassaan.
Monille lapsille annetaan ilmeisesti kotona liian helposti periksi, tulee mieleen...?
millä sinä perustelet tuon väitteesi? Onko sinulla tutkimustietoa vai oletko vain tehnyt pienen gallupin tuttavapiirissäsi? Mistä tiedät lasten johtuuko häiriökäyttäytyminen kurituksesta vai kurittamatta jättämisestä, mitäs jos se johtuukin vanhemmista, joilla ei ole aikaa lapsilleen?
Et kai oikeasti kuvittele, että lapsista kasvaa kunnollisia vain silloin kuin heitä kuritetaan? Voiko joku todella ajatella vielä nykyaikana niin?
aloitti ison ohjelman, jolla pyrittiin lisäämään päivähoidon käyttöä jollain tukitoimilla ja saamaan äidit sillä lailla kotoa töihin. Muutaman vuoden kuluttua havahduttiin siihen, että lasten käytöshäiriöt olivat koulussa selvästi lisääntyneet. Tästä oli juttua ehkä vuosi sitten.
Nämä lienee aika monimutkaisia asioita. Viime vuosina on ihmisten työn kuormittavuus käsittääkseni aika lailla lisääntynyt, eli ihmisistä puristetaan töissä mehut niin perusteellisesti, että mitä siitä riittää lapsille? Ja paraneeko tilanne sillä, että väsyneet vanhemmat ottavat lisäksi fyysisen väkivallan palettiin mukaan? Miten musta tuntuu, että ei :).
Alue: Aihe vapaa
Lasta ei saa nöyryyttää, halveksua eikä väheksyä, eikä esim. koulussa opettajan toimesta häpäistä luokkatoverien edessä. Niistä jää elinikäiset arvet, vielä pidempään kestävät kuin kunnon selkäsaunasta. Eli tehkäämme lakialoite myös tästä aiheesta. Lapsiin ei saa kajota sanallisesti eikä ruumiillisesti.