Te, jotka muistatte apukoulut, kysymys

Itse jouduin apukouluun yläasteella. Syynä käytännössä olivat käytösongelmat, miettivät onko paikkani tarkkailu- vai apukoulu, ja onnistuin vakuuttamaan ne että olen niin pahvi että kyllä se apukoulu on (siellä oli paras kaverini joten halusin sinne). 

Kyllä sieltä ihan päättötodistuksen sai ja itse myöhemmin kävin lukion ja yliopistonkin. 

Kyllähän sieltä todistuksen sai, mutta aika harvassa olivat jatkomahdollisuudet ainakin vielä silloin, kun ei ollut erityisammattikouluja, joihin nykyisin apukoulutasoiset voivat hakeutua opiskelemaan sekä elämässä selviytymistä että ammattia omien edellytystensä mukaan.

Ennen taisivat monet joutua erilaisiin työkeskuksiin muutaman markan päiväpalkalla. Jotkut saivat ehkä vapailta markkinoiltakin työtä, esim. siivousta ja tiskausta.

Oliko silloin edes peruskoulua vielä kun oli apukouluja?

En varmaksi tiedä, mutta olen käsityksessä, että heillä oli jonkinlainen mukautettu opetus eikä todistus niin ollen samanlainen kuin ns. normaaliperuskoulun käyneillä, koska peruskoulun oppimäärän vaatimukset eivät "heikkolahjaisuuden" vuoksi täyttyneet (muutenhan ei olisi ollut tarvetta apukoulussa olollekaan).

Tarkkiksella taas oli käsittääkseni normaali opetussuunnitelma, mutta pieni ryhmäkoko ja tarkkikselta voitiin siirtää takaisin normiluokallekin.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 14:05"]

Oliko silloin edes peruskoulua vielä kun oli apukouluja?

[/quote]

Oli, ja pitkään olikin. Peruskouluhan tuli 70-luvulla ja apukoulu-nimitys poistui vasta 80-luvun puolivälissä.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 14:12"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 14:05"]

Oliko silloin edes peruskoulua vielä kun oli apukouluja?

[/quote]

Oli, ja pitkään olikin. Peruskouluhan tuli 70-luvulla ja apukoulu-nimitys poistui vasta 80-luvun puolivälissä.

[/quote]

Näin, itse olin 1980-luvun alkuvuosina apukoulussa, eli silloin ainakin vielä oli niitä olemassa. Ja peruskoulu tosiaan oli jo.

t. 2

Minun tuntemani apukouluun joutuneet (80-luvulla) eivät minusta olleet mitään heikkolahjaisia. Ihan tavallisia normaaleja lapsia, joiden kotona ei osattu ohjata yhtään koulunkäyntiin eikä tukea lasta opiskelussa millään tavalla. Heillä oli varmasti ihan normaalit valmiudet oppia.

Opettaja olisi laittanut apukouluun yhden oppilaan meidän luokalta, mutta kun vanhemmat eivät suostuneet leimautumisen pelossa, hän kävi koko peruskoulun loppuun normaali luokalla. Ja kyllä hän päästötodistuksen sai.

Meidän ala-asteen koulussa oli vielä 90-luvun alussa apuluokka heikkolahjaisille. He kävivät siinä luokassa koko peruskoulun 1-9 luokat  ja heillä oli eri opetussuunnitelma kuin normaaleilla oppilailla. Käsittääkseni opettelivat sen koko 9 vuoden aikana vain jotain perustaitoja kuten lukemista, kirjoittamista ja alkeellisia laskuja ja muita oppiaineita supistettuina. Eivät opetelleet lainkaan esim. kieliä. Aloittajan kysymyksiin en tiedä vastausta.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 14:16"]

Minun tuntemani apukouluun joutuneet (80-luvulla) eivät minusta olleet mitään heikkolahjaisia. Ihan tavallisia normaaleja lapsia, joiden kotona ei osattu ohjata yhtään koulunkäyntiin eikä tukea lasta opiskelussa millään tavalla. Heillä oli varmasti ihan normaalit valmiudet oppia.

Opettaja olisi laittanut apukouluun yhden oppilaan meidän luokalta, mutta kun vanhemmat eivät suostuneet leimautumisen pelossa, hän kävi koko peruskoulun loppuun normaali luokalla. Ja kyllä hän päästötodistuksen sai.

[/quote]

Sama kokemus itsellä, että ei siellä suurin osa mitään heikkolahjaisia ollut. Pari oli sellaista jotka oikeasti vaikutti silminnähdin jälkeenjääneiltä, ja näistä valitettavasti muut vähän tekivät pilkkaa (usein niin etteivät kohteet itse huomanneet). Yksi esim. vaan piirteli itseensä sulkeutuneena aina omituisia kuvioita johonkin, käskipä opettaja tehdä mitä vaan, ja saattoi välillä yhtäkkiä huudahtaa esim. "kakka".

Mutta muuten siellä oli juurikin esim. alkoholistiperheiden lapsia, jotka oli järjeltään ihan normaaleja, mutta joiden koti ei kannustanut kouluun keskittymiseen eikä auttanut koulun kanssa. Näitä oli myös tarkkailukoulussa, mutta tarkkikseen joutuivat yleensä ne jotka aktiivisesti kapinoivat ja häiritsivät, appariin ne jotka passiivisesti eivät vaan viitsineet opiskella joten koulu meni huonosti mutta eivät häiriköineet muita. Itse tosiaan hankkiuduin apukouluun omasta tahdostani, kun paras kaverini ekalta luokalta asti joutui sinne (hän oli alkkisperheen tytär). Jollain kummallisella tavalla se oli minusta kauhean siistiä, tuntui kuin olisin täysin vapaa tekemään ihan mitä vaan hullua ja selitykseksi riitti aina se, että minä olenkin apukoulussa, olen vähän vajaa! 

t. 2 & 7

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 14:16"]

Minun tuntemani apukouluun joutuneet (80-luvulla) eivät minusta olleet mitään heikkolahjaisia. Ihan tavallisia normaaleja lapsia, joiden kotona ei osattu ohjata yhtään koulunkäyntiin eikä tukea lasta opiskelussa millään tavalla. Heillä oli varmasti ihan normaalit valmiudet oppia.

Opettaja olisi laittanut apukouluun yhden oppilaan meidän luokalta, mutta kun vanhemmat eivät suostuneet leimautumisen pelossa, hän kävi koko peruskoulun loppuun normaali luokalla. Ja kyllä hän päästötodistuksen sai.

[/quote]

No sehän kävi sen NORMAALluokalla! Tässä kysyttiin, saiko apukoulustakin samanlaisen päästötodistuksen kuin normaaliluokalta, jolla hakea jatko-opintoihin normaalisti.

Minullakin on sellainen käsitys, että apukoulussa ei tarvinnut oppia sitä kaikkea, mitä normaaliluokalla vaan sai oppiaineen läpi suorituksella, joka ei olisi riittänyt normaaliluokalla. Niin ollen suoritettu oppimäärä ei välttämättä ollut yhtä laaja koulun loppuessa.

Ihan tavallisia lapsiahan apukoulussa oli. Oli oppimisen viivästymää yms

Tänä päivänä on näitä diagnooseja kaikelle. Esim osa lukihäiriöisistä kävi apukoulua. Sai todistuksen ja jatko-opiskelu paikankin. Tunnen kaksi apukoulun käynyttä nyt. Lukio käytynä ja sitten tekukin.

Osa apukoululaisita tarkkislaisistakin on ns pärjännyt elässään. Osa ei.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 14:23"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 14:16"]

Minun tuntemani apukouluun joutuneet (80-luvulla) eivät minusta olleet mitään heikkolahjaisia. Ihan tavallisia normaaleja lapsia, joiden kotona ei osattu ohjata yhtään koulunkäyntiin eikä tukea lasta opiskelussa millään tavalla. Heillä oli varmasti ihan normaalit valmiudet oppia.

Opettaja olisi laittanut apukouluun yhden oppilaan meidän luokalta, mutta kun vanhemmat eivät suostuneet leimautumisen pelossa, hän kävi koko peruskoulun loppuun normaali luokalla. Ja kyllä hän päästötodistuksen sai.

[/quote]

No sehän kävi sen NORMAALluokalla! Tässä kysyttiin, saiko apukoulustakin samanlaisen päästötodistuksen kuin normaaliluokalta, jolla hakea jatko-opintoihin normaalisti.

Minullakin on sellainen käsitys, että apukoulussa ei tarvinnut oppia sitä kaikkea, mitä normaaliluokalla vaan sai oppiaineen läpi suorituksella, joka ei olisi riittänyt normaaliluokalla. Niin ollen suoritettu oppimäärä ei välttämättä ollut yhtä laaja koulun loppuessa.

[/quote]

Kerroin tuo siksi, että sellainen oppilas, jonka opettaja olisi laittanut apukouluun, pystyi kuitenkin suoriutumaan peruskoulusta normaalilla luokalla. Ei ollut ehkä luokan priimus, mutta ei jäänyt luokalleen ja suoritti kaikki oppiaineet ja sai päästötodistuksen. Joten ei silloin ole minusta mitenkään erityisen heikkolahjainen.

"Osa apukoululaisita tarkkislaisistakin on ns pärjännyt elässään. Osa ei."

Apukoulu ja tarkkis EI olleet sama asia. Tarkkislainen ei ollut apukoululainen eikä apukoululainen tarkkislainen, tarkkiksella olivat ne jotka häiriköivät eikä koulu kiinnostanut, apukoulussa ne jotka eivät pystyneet oppimaan ns. normaalien ikätovereiden tavalla ja tahdilla.

Onkohan joillakin paikkakunnilla laitettu samaan ryhmään sekä apukoululaiset että tarkkislaiset, kun monella tuntuu olevan käsitys niiden olevan sama asia?

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 14:42"]

Onkohan joillakin paikkakunnilla laitettu samaan ryhmään sekä apukoululaiset että tarkkislaiset, kun monella tuntuu olevan käsitys niiden olevan sama asia?

[/quote]

Salossa muistan ainakin 1980-luvulla olleen näin. Siitä oli melkoisia ongelmiakin, kun tarkkislaiset kiusasivat usein vähän avuttomia apukoululaisia.

Kyllä apukouluun joutuminen oli todella häpeällistä. Olen sitä ikäryhmää, joka suoritti peruskoulun ensimmäisenä, peruskoulu alkoi Lapin läänistä. Ei tavallinen oppilas todellakaan joutunut apukouluun, aivan helposti. Heitä pidettiin luusereina.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 14:13"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 14:12"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 14:05"]

Oliko silloin edes peruskoulua vielä kun oli apukouluja?

[/quote]

Oli, ja pitkään olikin. Peruskouluhan tuli 70-luvulla ja apukoulu-nimitys poistui vasta 80-luvun puolivälissä.

[/quote]

Näin, itse olin 1980-luvun alkuvuosina apukoulussa, eli silloin ainakin vielä oli niitä olemassa. Ja peruskoulu tosiaan oli jo.

t. 2

[/quote]

Kerro, millaista opetus siellä oli. Miten se erosi normi peruskoulusta?

Hohhoijaa. Taas kerran oppimisvaikeuksista kärsivät av-mammat puolustelevat, kuinka apukoulu oli itseasiassa tavallista fiksumpien koulu jne. Fakta oli, että siellä suurin osa oli heikkolahjaisia. Jotkut heikkolahjaiset pärjäsi tavallisessa luokassa esim. vanhempien tuella, mutta silti ei voi sanoa, että apukoulussa olisi yleisesti ollut lahjakkaita tai edes keskitasoisia nuoria. Ja kukaan tuntemani apukoulun käynyt ei ole pärjännyt erityisen hyvin elämässään. Suurin osa on työttömiä, loput tekee matalantason suorittavaa työtä joten kuten siivoo tai ajaa kuormuria.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 14:42"]

Onkohan joillakin paikkakunnilla laitettu samaan ryhmään sekä apukoululaiset että tarkkislaiset, kun monella tuntuu olevan käsitys niiden olevan sama asia?

[/quote]

Ehkä? Omina kouluaikoinani 80-luvulla apukoulussa oli lähinnä kehareita. Tarkkis oli sitten erikseen.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 14:29"]

"Osa apukoululaisita tarkkislaisistakin on ns pärjännyt elässään. Osa ei."

Apukoulu ja tarkkis EI olleet sama asia. Tarkkislainen ei ollut apukoululainen eikä apukoululainen tarkkislainen, tarkkiksella olivat ne jotka häiriköivät eikä koulu kiinnostanut, apukoulussa ne jotka eivät pystyneet oppimaan ns. normaalien ikätovereiden tavalla ja tahdilla.

[/quote]

Väittiköhän joku jotain muuta? Ei.