Olen harkinnut etä-äitiyttä, mielipiteitä?

ihan työkkärin kurssilta jouduit olemaan pois. voi kamalaa mikä tragedia.



oikeesti noin tyhmää ihmistä ei maa päällään voi kantaa.

ap hei, ei sulla ole mahkuja uranaiseksi, ei tässä elämässä, mutta todella, parempi että puhut sille ls-työntekijälle näistä mietteistä niin saa edes lapsi mahdollisuuden normaaliin elämään, ja sinä saat keskittyä luomaan uraa,



noilla rahkeilla saatat joskus jopa päästä mainostenjakajaksi, jos vaan jaksat lajitella tarpeeksi ja jakaa joka kerta kaikki tai edes suunnilleen kaikille,



ehkä sitten jos vähän kurssittaudut vaikka, saatat päästä sanomalehdenjakajaksi, siinä on vaan haastena se, että joudut tosiaan jokaisella jakolenkillä käymään jokaisen asiakkaan ovella, et voi jättää muutamaa lehteä väliin tai tunkea kaikkia samasta luukusta vaikka se olis helpointa kyllä =D

moni av-mamma ei yllä samaan vaikka tekisi töitä niska limassa. No, ehkä jätän sen opiskelun muille ja annan lapsen silti isälleen, jotta minulla on aikaa itselle.

Teepä se ja muista maksaa elatusmaksut :)

koska etäisä lähti kotiinsa eikä edes lastaan kylvettänyt, voi perkele olkoon paskassa en jaksa vaivaantua kylvettämään

Aivan! Oiskohan sen ap:n duunien puute nyt jostain muusta kuitenkin kiinni, kuin koulutusten sopimattomuudesta työmarkkinoille.



Aika harva työnantaja arvostaa 34-vuotiaana opintojansa aloittavaa mielenterveyspotilasta, jonka mielestä yhden lapsen hoitaminen ja keskiasteen koulutus on liian rankka yhtälö toteutettavaksi samalla kertaa. Ei ole sillon ehkä se maailman ahkerin yrittäjä tai penaalin terävin kynä...Kuulostat varsinaiselta uraihmiseltä ap. Kyllä me hei ymmärretään, että sun ambitiot työelämässä on tosi korkeella. Oishan se lapsi nyt selkeä rasite tuollaiselle uraohjukselle!

voit jo lopettaa.

VOISIT ITSE TIENATA omat rahasi?

easti. Mut nää vikat viestit sitten vesittivät jutun ilmeisesti tarkoituksella...Miksi ihmeessä ap, kun olit näinkin paljon possea saanut vedätykselläsi kiehumaan?



Mutta sen hypoteettisen lapsen puolesta tietty olen onnellinen, ettei häntä tai ap:ta - lastaan syrjivää, ml-potilasta ja työkkäri-/ls-asiakasta, kolmannesta amistutkinnosta haaveilevaa täysin älyvapaata ja orientoitumatonta keski-ikäistyvää äippää - oikeasti ollutkaan olemassa.

ja saa mennä nälissään nukkumaan

pitäis väsätä niitä työhakemuksia. Nukutaan lapsen kanssa ainakin ysiin vaikkakin lapsi jää sitten ilman aamiaista

mutta ap kai huomasit että alussa oli muka lapsensa parasta ajatteleva äiti, ja nyt lopussa hullu äiti joka ei anna lapselleen ruokaa.



provoilussa on tärkeää johdonmukaisuus.

Ihan ensin voisit hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet ja pitää jalat maassa. Jos ainoa motiivisi on lähteä opiskeleman se, että et olisi miehesi silmissä yhteiskunnan loinen tai mikä lie, niin opiskeluistakaan tulee tuskin yhtään mitään. Kun lapsesi on isällä, sinun kannattaisi ihan vain levätä ja hankkia jokin kehittävä harrastus. Entä, jos lapsesi olisi isällään jokainen viikonloppu?



Unohda ne baarit, ne ei tuo sinulle kuin pahaa mieltä. Vaikuttaa siltä, että olet kyllästynyt elämään ja kuvittelet ruohon olevan vihreämpää aidan toisella puolella, mitä se ei ole.

haluan vaan omaa aikaa, vaikka helluntaiseurakunnan kokoukseen ilman lasta, en baariin

juurihan sä sanoit että sulla oli omaa-aikaa kun olit työtön ja lapsi päivät hoidossa....



ei sitä omaa-aikaa aina saa!!!!

niin saisit elämäsi jotenkin raiteilleen. Keksit vain tekosyitä, millä päästä hoitamasta lasta, koska olet kyllästynyt itseesi ja lapseesi ja mikä pahinta purat tämän turhautuneisuuteesi lapseesi, joka on täysin viaton ongelmiisi ja tarvitsisi vain isän/äidin, joka huolehtii hänen perustarpeistaan Pahimmassa tapauksessa siirrät omat ongelmasi lapseesi.



Vaikutat hyvin syvästi masentuneelta ja jotenkin sinun pitäisi saada purettua tuo vihamielinen noidankehäsi, jonka takia olet saanut useita vihamielisiä vastauksia, jotka ikävä kyllä olet myös ansainnut.



Laita lapsi kokopäivähoitoon ja unohda vaikka ne urasuunnitelmat. Suurin osa meistä äideistä ei tosiaan ole mitään uraohjuksia, eikä suurimmasta osasta koskaan sellaisia tulekaan. Ihmisellä on ihmisarvo ihan omana itsenään riippumatta siitä, miten menestynyt hän on yhteiskunnan silmissä. Kaikki me olemme Jumalan luomia olentoja ja itsessämme tärkeitä ja ainutlaatuisia. Sinun ongelmasi on ihan jossain muualla, kun siinä etteikö sinulla olisi aikaa toteuttaa suunnitelmiasi tai aikaa opiskella. Sinun ongelmasi on tuo masennus.



Sinun pitäisi löytää jokin harrastus tai mennä vaikka johonkin viikonloppukurssille vaikka johonkin kristilliseen eheytymisseminaariin, josta saisit taas pään auki elää tätä elämää. Tai ehkä jokin vapaaehtoistyö olisi avain muutokseen, helluntaiseurakunnasta löydät varmasti väyliä tällaiseen. Unohda itsesääli ja omassa itsessäsi rypeminen. Jos uskot Jumalaan, niin Jumala haluaa eheyttää meidät ja parantaa meidät, jotta voisimme palvella ja rakastaa lähimmäisiämme ja ennenkaikkea myös itseämme, ei tuhota meitä lisää.



Jumalasta lähtöisin ei ole halu päästä omasta lapsestaan eroon eikä missään nimessä laiminlyödä häntä, eikä minkäänlainen toiset ihmiset sivuuttava itsekkyys.