¤¤¤Maalismammat viikolla 9¤¤¤

Täällä yöt on aivan kauheita. Joka paikkaan sattuu ja en enää edes pysy perässä kuinka monta kertaa yössä herään. Muuten mun raskaus on ollut suhteellisen helppo - kaikki vaivat alkoi, kun jäin äippälomalle...=) Niin kovia iskiaskipuja, että ei melkein kävelemään pysty.



Tänään neuvola! Jipiii, viikon kohokohta...=) Alkaa jo kyllästyttää tämä odottaminen, mutta eihän tässä enää kauan ole. Ja tuntuu, että yli mennään...



Kaikille maalismammoille hyviä vointeja!



Kipsu83 rv38+5

Kiva tosiaan kuulla noita vauva-uutisia, nyt niitä alkaa sitten varmaan ihan urakalla tullakin :)



Itsellä olo ihan hyvä, supistelee vähemmän mutta sitäkin enemmän on sitten liitoskipuja ja menkkamaista jomotusta. Huomenna on vika lääkärikäynti äippäpolilla, sitä tässä jännityksellä odotetaan :)



Pirpana, tasan 36

odottavan aika on pitkä. Mulla ei oikeesti pyöri enää mielessä kuin synnytye ja vauvan näkeminen, ei auta edes touhukas esikoinen pitämään ajatuksia muualla. Eilen supisteli illalla mutta ei todellakaan kipeesti, blääh.



Mun pikku esikoinen käy nyt päiväkodissa kolmena päivänä viikossa 5 tuntia ja sillä on sielä yksi aivan ihana täti, josta tyttö tykkää ihan mielettömästi. Tänään se juoksi mun luota ovelta kädet ojossa tädin syliin. No anyway, meillähän oli eilisiltaan asti huoli ettei synnytys vielä alkaisi, kun ei tytölle ollut ketään passelia hoitajaa, kun eihän sitä voi tosiaankaan puolitutuille jättää. Tämä ihana täti mulle tänään sanoi, että voit soittaa minulle, niin minä hoidan kyllä tyttöä sen aikaa kun on tarvis ja päiväsaikaan voidaan jättää sinne päiväkotiinkin ylimääräisesti. Kyllä lämmitti mieltä. Nyt on kuitenkin miehen vanhemmat kaupungissa ja ensi viikolla tulee mun äiti eli ei niin tarvetta enää ole, mutta ihanaa että tuollaisia ihmisiä löytyy!



Takaisin omaan napaan:).. Mä haluan oikeesti jo synnyttään, nyt se iski se halu kovasti päälle, tai no, se synnytys ei kauheesti kiehdo mieltä, mutta se lopputulos! Mitään muita ässiä en halua tehdä kuin saunoa, mutta eipä ne taida auttaa. Petihommat no thanks, se pää kun on tuolla tosi alhaalla niin muistan viime raskaudesta, että siitä oli kyllä mukavuus kaukana sillon ;). Ihanaa nyt mä pääsen hetkeksi lepään todella huonosti nukutun yön jälkeen. Näin kauheita painajaisia, yhdessä unista mulla oli kohdunkaulan syöpä ja toisessa mies päätti ottaa aikalisän perheestä ja ei halunnut edes puhua asiasta, katosi vain. Kivat unet mulla...



Nyt lepään, voimia kaikille loppurutistukseen!



Tähtinova 39+2...la lähenee..

Onnea Ninnuttarelle vauvelista!



Aika monella on samat fiilikset näin loppuraskaudesta, masentaa, väsyttää ja paikkoja särkee. En minäkään ole niitä jotka nauttivat loppuun saakka autuaasta olosta tai raskaudesta yleensä. Saisi tämä piina jo loppua!



Viime yönä heräsin yhdelltä kipeisiin supistuksiin ja olo oli tosi tuskainen. Vain liikkuminen auttoi. Supistelua jatkui kello kolmeen saakka kunnes vihdoin se loppui. Nyt olen tietty väsynyt ja peloissani odotan ensi yötä... kokeilin muuten rentoutua suu auki :D



Tsemppiä kaikille loppumetreille!!



anabela 38+0

tuosta leuan rentona pitämisestä kommentoisin hiukan. Eli äitiysjoogatunnilla opetaan, että kun pitää kielen ja lihakset suun ympärillä rentoina, niin samalla myös lantionpohjan lihakset rentoutuvat, koska ovat yhteydessä jotenkin toisiinsa.



joku (sorry kun ei taas jäänyt nimimerkki mieleen) ihmetteli kotiuttamista verenpaineensa kanssa. Mä olen ollut paljonkin kontrollissa juuri tuon korkean verenpaineen takia. Mulla sairaalaan menon rajana on alapaine 100 (eli silloin ainakin käytävä polilla näytillä), yläpaineesta ne ei enää näin loppuraskaudessa ainakaan mulla välitä. Mutta varmaan nämäkin ovat aina tapauskohtaisia asioita. Mulla ne sit aina tarkistaa vauvan sydänkäyrän, istukan toiminnan ja pissan puhtauden. Vissiin jos ei muita oireita kun korkea verenpaine, niin määräävät vain kotiin lepäämään (se tilanne ainakin minulla nyt ja levossa paineet kyllä ovat pysyneetkin parempina).



Tsemppiä kaikille loppurutistuksiin!!

Ja vauvalle ja miehelle myös :)





Mullakin vihdoin tuli jotain merkkejä tulevasta synnytyksestä, jee! Tai voihan tässä silti vielä aikaa mennä, mutta tapahtui sentään jotain... Eli eilen illalla noin neljän tunnin ajan napakoita supistuksia noin vartin - puolen tunnin välein (ihan erilaisia kuin aikaisemmat vatsan kovettumiset), tosin melko kivuttomia kuitenkin ja loppuivat kun kävin pitkälleen. Yritin kyllä kävellä, mutta loppujen lopuksi nukahdin sitten, nukuin kerrankin hyvät yöunet ja aamulla olo oli kuin ei mitään olisi ollutkaan. Jospa paikat olisi vähän kypsyneet kuitenkin..



Jännä miten sitä hetki sitten vielä nautti täysin rinnoin lomailusta, mutta nyt ei jaksaisi odottaa vaavin tuloa. Ehkäpä luonto näin valmistelee synnytykseen; mua ei ainakaan enää pelota yhtään, kun vaan odotan, että saisin vaavin syliin ja kotiin :)



Kohta neuvola, saa nähdä miten on poju (ja äiti..) kasvanut..



Mama & Justus 39+1

Ihana oli lukea happyendin ja Niiloakselin kommentteja tästä ihanasta loppuraskaudesta - oli ihan pakko nauraa, koska kuulosti just samalta kun musta tuntuu! Kaikki ärsyttää...just tulin kaupasta niin enkös törmännyt kahteen tuttuun, joiden ensimmäinen kommentti oli " vieläks sä oot noin paksu, sä vaan pullistut päiväpäivältä, etkö jo ole synnyttänyt...blaa blaa blaa...." Juuri tämän takia pitäis vissiin istua täällä neljän seinän sisällä, ettei tarvitsisi törmäillä tuttuihin ja kuunnella noita jorinoita, kun itsekin tosiaan haluaisi jo synnyttämään.



Mulla vaan ei tunnu mitään tapahtuvan, aamuyöstä taas vähän supisteli, mutta ei sen kummempaa...tosin eka synnytys lähti vesien menolla, eikä ollut supistellut ennakkoon yhtään. Mulla on muuten vahva tunne, et tämä raskaus menee yli ja rytinällä..no, ei voi mitään...



No, pitää varmaan lähtee ottaa pienet päivänokoset, jos sitä olisi sitten iltapäivällä/ illalla vähän pirteempi.



-Meriheppa 39+2-



Mukavaa päivän jatkoa kaikille ja jaksamista kaikkiin vaivoihin!

Heippa,



Ja pahoittelen kovin että kuokin porukkaanne. Ja vielä tulen tänne mainostamaan. Minulla masu jo tuhisevana vaunuissa, ja nämä kaksi pientä 1v. 3kk ikäerolla riitävät nyt meille. Täällä söpöisiin vaatteisiin hurahtanut äippä. Ja nyt pähkäilen mitä näille kaikille pienelle teen. Ihan ilmatteeksi en raski luopua, kun suurin osa ihan uutta vastaavia. Mutta edullisesti toki, varsinkin jos isomman paketin saisin myytyä. Joten jos täällä joku joka haluaisi ostaa siistejä ja kivoja 50cm, 56cm, 62cm, tyttöjen juttuja. Vähän unisex ja muutama poikienkin. Pyytäkää kuvia! wiiksu@hotmail.com

Poika syntyi 21.2 ja painoa 3880 ja pituus 52cm. 38+4

Äiti ja lapsi voivat hyvin.

Neuvolassa kävin minäkin tänään. Katoin tuota mun neuvolakorttia ja 8 kertaa oon tän raskauden aikana käyny neuvolassa, tosin sanoin alussa, etten halua käydä kauheen usein, jos mitään kummempia ei ole. Nyt loppuraskaudessa olisin kyl voinu useemmin käydä, mut en valita.

Nyt oli tullu 100g/viikossa painoa lisää.

Hb 123

paineet 109/69

pissa nyt puhdas

kohdun pohja 35, lisäystä edellisen 2

lapsivettä normaalisti ja vauva onneksi raivotarjonnassa pysyny, vähän sitä pelkäsin, jos olis kääntyny

Sydämen syke vauvalla 145.



Viime yönä luulin jo, et lähtö tulee, kun valvoin korvakipuisen kuopuksen kanssa. Alkoi supistelemaan hirveesti, pitkiä, kipeitä supistuksia tuli pitkin yötä, mut kun pystyin kuitenkin nukkumaan välillä, en sit seuraillu niitä sen enempää. Nyt taas ei ole tullut päivän aikana kuin muutama kipee supistus, tosin terveydenhoitaja muistutti, että kun neljättä jo odotan, ei saa jäädä liian pitkäksi aikaa odottamaankaan kotiin. Jotenkin olen niin asennoitunut, että viikonloppuna syntyy, sitä ajattelee, ettei tää sit vielä voi täältä tullakaan ennen sitä. Saas nähä, pitääkö mun ajattelema 2.3 paikkansa. Ei siihenkään montaa päivää ole.



Koko aamun kulkenu, kun 2 vanhinta vein hoitoon, sit neuvolaan, sieltä nuorimman kanssa äkkiä kauppaan ja sit lääkäriin ja vielä hakee isommat hoidosta. Meni myöhään ruokailukin ja nyt kyl olen valmis jo päiväunille.

Nyt muuten supistaa taas kipeesti. Pitää muistaa hengittää aina rauhassa. Nuorimmaisen synnytyksessä mä aina lallattelin ja heiluttelin itteäni supistuksien ajan, siitä synnytyksestä mulla on jäänytkin parhaimmat muistot, kun sain niin pitkään olla pystyssä. Ekan synnytyksen jouduin pysyttelee keinutuolissa paikoillani, kun vauvalle laitettiin se antura päähän, toisen synnytys eteni niin vauhdilla, et aika nopeesti olin valmis jo petiin, kun en kerinny mitään kivunlievityksiä saamaan. Saas nähä, kuin tää menee, kaikki ollu kuitenki niin erilaisia.

-mussukat- rv 38+3

Varmaan kuukausiin en oo kirjotellu, mutta nyt oli pakko tulla toivottamaan [b]kovasti onnea kaikille jo vauvan saaneille!![/b] =)



Tänne ei sen kummempia kuulu... Esikoisen perässä koitan känkkästä kun poika on ihan kotihoidossa ja onhan tää ollu aikamoista kun joka paikkaa kolottaa ja persuksiin pistää välillä aivan mahdottoman kipeää, mutta koitahan sanoa reilu 1-vuotiaalle että hidasta vähän ku äiti ei pysy perässä =D Pahin paikka on nuo portaat kun niitä ei meinaa päästä edes yksin ylös niin menee maha aika kovaksi ja selkä kipeäksi kun pitää kannella 12-kilosta poikaa ylös ja alas tän mahan lisäksi =//



Ja niinhän se vesseli taas huutelee tuolta ylhäältä että päikkärit on nukuttu ja alas pitäis päästä =)



Koittakaa jaksaa vielä vähän aikaa =) Kohta ollaan kaikki vauva-puolella =)

Toisten surkeudelle ei sais nauraa, mutta kyllä täälläkin pärskittiin kun luin happyendin ja niiloakselin juttuja =) Hermot menee tosiaan ihan pienestäkin asiasta myös täällä päin...



Pimmi 35+5 (tasan kuukausi laskettuun päivään =)) )

Ensinnäkin onnittelut Ninnuttarelle ja toivoilmarille! Toivottavasti nimimerkit meni suunnilleen oikein.



Täälläkin poikettiin taas aamulla neuvolassa. Eipä siellä mitään ihmeellistä ollut. Painonnousu oli huimat 700 g / vko, yhteensä nyt tullut 11 kg. Kohdunpohjankorkeus menee yläkäyrillä, nyt jo 35 cm. Hemoglobiini 140 - ilman rautaa edelleen. Paineet ok, pissa puhdas, vauvan syke 135. Kätilö arvioi pikkusen nyt 2700 grammaiseksi. Pää on alaspäin, mutta liikkui kuulemma vielä hyvin.



Oma vointi on ihan ok, vaikkakin aika tehoton. Voimat menee helposti eikä oikein jaksaisi mitään tehdä - ainakin nyt tuntuu siltä. Tosin kyllähän tuolla neuvolassakin kannustettiin päiväunia nukkumaan. Ehkä kannattaisi kokeilla! Itselläni on mieli ihan virkeä ja nuo keväiset ilmat eivät mielialaani ainakaan heikennä.



Tsemppiä kaikille!



Nakero08, 35+5

Nythän näitä vauvauutisia jo ihan satelee!



Sain viime yönä nukuttua oikein mukavasti, ja olo onkin hyvä. Leivoin tuossa sämpylöitä, ja lasten kanssa on käyty kirjastossa ja vähän leluja ihailemassa kaupassa.



Nyt vasta tulin hoksanneeksi, että tämä välillä todella inhottava närästys johtuukin varmaan tuosta lisäraudasta, mitä oon ottanut. Luin oikein pakkausselosteenkin, ja kyllä siellä närästys sivuvaikutuksena mainittiin. Hb on nyt kuitenkin jo sen verran hyvällä tasolla eikä laskusuunnassa, että en enää rautaa kyllä ota, tai en ainakaan joka päivä. Kyllä tää loppuaika nyt pärjätään.



Postilaatikossa oli tänään mukava yllätys, kun ulkomailla asuva tätini lähetti meidän nuorimmaiselle eli kummitytölleen sekä tulevalle vauvalle vaatteita. On ne aina mukavan erilaisia.



Terveisin popz (rv 37+0)

Ihanaa on lukea vauvauutisia! Se jotenkin potkii tätä omaa arkea eteenpäin! On se niin lähellä, mutta NIIN kaukana.... tavallaan.



Ja hei kaikki armaat kohtalotoverit, ihana lukea, että muitakin vihaisia valaita on liikenteessä! Vaikka tiedänhän minä sen, etten ainokainen ole, jolla ei ole pilke silmäkulmassa loppuraskauden ajan, niin silti tämän mörkö-olon, iso, kankea/jäykkä, kivulias pallo... tuntuu niin henkilökohtaiselta. Ja juuri kuten muutkin kertovat, niin se päivittely siitä, miten VIELÄKIN olet yhtenä kappaleena ja MITEN HERRANEN AIKA SENTÄÄN NOIN ISONA VOI IHMINEN ELÄÄ??? No joo... sitähän sitä tässä yhtenään itsekin miettii... ja kampeaa tätä ruhoa elämässä eteenpäin... tosin huomattavasti hitaammalla vaihteella kuin " normaalisti" .



ja ettei vaan arki liian helppoa olisi... ja pääsisi vaikka LIIAKSI miettimään omaa olotilaa... tyttärieni isä ilmoitti aamulla minulle, ettei voi viedä tyttöjä päiväkotiin, kun heistä vanhemmalla on vatsatauti, joten minä sitten raahaamaan isoa ruhoani " hereille" (niin kuin sitä olisi edes kunnolla nukkunutkaan... ;-) !?!) Ja vastaanottamaan tyttöjä äidin luokse kotiin. Pieni rakas oli tosi kipeänä ja purskahti itkuun jo äidin nähdessään. Siinä hetkeksi unohtui koko oma oleminen ja käynnistyi päälle vaihde " nyt on jaksettava" ... ja tässä sitä porskutetaan kohti iltaa. Ehkä huomenna on jo parempi päivä. Ei tuo pieni 6-vuotiaani ole oksentanut täällä kotona kertaakaan, mutta koira kävi sitten ihan minun iloksi ja riemukseni makoilemassa pikkupotilaan vieressä sohvalla... ja oksensi siihen. Ettei vaan pääsisi totuus unohtumaan!!!!!!!!!!!



Mutta viimeisiä viedään kanssasisaret! Ja mitä enemmän on muuta ajateltavaa, sen nopeammin aika kuluu... minulla ainakin tämä päivä on hujahtanut ihan ohimennen....





Ja onnea siis edelleen kaikille nyytti-kainalossa-oleville! Perästä kuuluu... täällä tullaan!



Happyend

No niin, nyt on oma pää sen verran selkeä että voi hieman kirjoitella synnytystarinaa.



Torstaina kaikki lähti epäilystä että olisi lapsivesi mennyt. Soittelin iltapäivällä kätilöopistolle että miten toimitaan, sain pyynnön seurailla vielä kotona tilannetta.



Illalla puoli kuuden aikaan soitin taas kättärille että jotain valun edelleen, puhelun jälkeen lähdinkin sitten kättäriä kohden.



Samaan aikaan kun keräilin viimeisiä kamoja mukaan soittelin miehelleni joka oli Tampereella työmatkalla että nyt taitaa olla tosi kysymyksessä.



Kättärillä sitten kuunneltiin sydänäänet, otettiin supistuskäyrää ja tehtiin ulko- ja sisätutkimus. Kätilö totesi että kyllä tämä on lapsivettä jota hieman valuu. Täältä lähdet kotiin sitten vauva mukana. Varmistelin kätilöltä että jos mies on täällä vasta puolen yön aikaan niin eihän ole vielä myöhässä.

Kätilö naurahti että hyvin ehtii vielä silloin mukaan, arveli että seuraavana päivänä aamupäivästä syntyisi.



Illalla yhdeltätoista alkoi säännölliset supistukset jotka jatkuessaan voimistuivat ja saivat kohdun suuta auki, kahden aikaan siirryttiin synnytyshuoneeseen siinä vaiheessa olin auennut 2 senttiä.

Kipuja lievittelin kuumassa suihkussa ja jyväpusseilla.

Supistukset jatkuivat ja lisääntyivät koko ajan. Neljän aikaan kätilö totesi että voitaisiin taas katsoa mitä kohdunsuulle on tapahtunut, hämmästyneenä totesi että olin auki jo 7 senttiä, taitaa vauva syntyä ennen työvuoron loppua.



Kivunlievityksenä kokeilin ilokaasua mutta maski aiheutti minulle lievän paniikkireaktion, minulla on lievä ahtaanpaikankammo.



Ilman miestäni en olisi synnyttänyt Edwinaa luomuna, minulla on piikkikammo joten tietoisesti välttelin epiduraalia. Onneksi synnytys meni niin hyvin että minua ei tarvinnut paikkailla.



Ensiparkaisu oli 3 aivastusta jotka kuului 6.45 perjantaiaamuna 15 minuuttia ennen kätilön työvuoron loppua.



T. Äiti ja Edwina 4 päivää

Neuvolassa on käyty. Verenpaine vähän koholla, joten perjantaina uudestaan mittauttamaan. Kaikki muu oli ok.



Aika tylsistynyt olo. Kaikki valmiina ja koti kiiltää puhtauttaan... Ei ole meillä ollut varmaan ikinä NÄIN siistiä=). Nyt vaan nyyttiä odotellaan.



Illan jatkoja kaikille!





Kipsu rv 38+5

Täällä on päivä mennyt todella nopeasti, aamupäivä kerhossa, sit kotiin päiväunille ja sen jälkeen luistelemaan. Saatiin juuri syötyä ja kohta pannaan tenavat yöunille. Mitään en siis ole tänään saanut aikaiseksi, huoh¿ Mut toisaalta tätähän ne kotiäidit yleensä tekevät, ovat lastensa kanssa  Mä olen vaan tottunut siihen, että joka päivä pitäisi tehdä jotain ¿hyödyllistä¿, ja paljon¿



Melkein veikkaisin, että vaavi kääntyi eilen takaisin raivotarjontaan. Ihan en uskalla varma olla, ei ainakaan ihan perätilassa ole, mutta saattaa olla muuten vähän vinksallaan. Sain ultra-ajan viikon päästä perjantaille, vähän hirvittää että miten ne voi sen niin myöhäiseksi jättää, silloin mennään kuitenkin jo 39. viikolla! Pitäisi varmaan soitella ja kysyä, että eikö aiemmin pääsisi. Nyt jos alkaisi syntymään niin ambulanssi täytyisi soittaa kun pitäisi pitkällään mennä¿ Ei kiva ajatus. Toisaalta ei tunnu olevan mitään pelkoa synnytyksestä lähiaikoina, vaikka kovasti supisteleekin niin ovat ihan vääränlaisia nuo supistukset.



Silmä luppaa kovasti vaikka tuli päivällä 2 tuntia nukuttua kuin pieni possu¿. Hei te, joilla ei ole lapsia kotosalla, niin nukkukaa nyt ihmeessä mahdollisimman paljon, ei sitä turhaan sanota että kannattaa sitä unta nukkua varastoon!



Maaria 36+5

Ihanaa, kun näitä vauvauutisia satelee jo ihan säännöllisesti!

Milloinkohan sitä itse pääsisi samoja uutisia kertomaan.. :/ No viimeistään ens kuun lopussa! ;)



Huomenna ois neuvola, mutta eipä tuolla nyt ole mitään väliä enää tässä vaiheessa. Se on samalla kuopuksen 3v neuvola joten keskitytään häneen, mä jään oottamaan maanantaista kasvukontrollia äippäpolilla.



Voikaahan paksusti mammat! =D



piipaa ja mimmi 38+1

" Huomenta" kaikille!



Jokohan kaikki ovat laitoksella, kun tämä päivä on lähtenyt niin hiljaisesti liikkeelle? Itse herään aina aikaisin, kun saan noita keittiöremonttimiehiä kaverikseni. :) Olo on muuten ihan ok, paitsi että ummetus vaivaa. Onneksi en ole potenut sitä paljon raskausaikana, mutta en haluaisi potea nytkään. No, jospa se pian menisi ohi. Alan tästä valmistautua päivän lounastreffeille!



Tänään mulla muuten tasan kuukausi laskettuun aikaan. Synnytys ei ole pyörinyt mielessä vielä juuri yhtään eikä se ole pelottanutkaan. Äsken kuitenkin luin maanantain Hesarista juttua synnytyspeloista ja keksin taas oman pelkoni napanuoran kietoutumisesta kaulan ympärille. Vaan onneksi siitäkin selvitään yleensä tietääkseni ihan hyvin!



Nakero08, 35+6

Eli siellä oli ainakin eddie, ninnutar ja toivoilmari saaneet vauvansa! Paljon onnea ja toivottavasti vauva-arki sujuu hyvin! :)



Eddielle kiitokset myös synnytyskertomuksesta. Kaikki kuullosti menevän suhteellisen hyvin! Kiva aina lukea nuita synnytyskertomuksia, kun itselläkin kohta edessä..



Happyendlillä ja muillakin kuullostaa loppuraskaus olevan hankalaa aikaa ja muiden kommentit eivät oloa yhtään paranna.. Mutta käykää vaan jatkossakin täällä vauva-palstalla purkamassa oloaan, niin sekin jo vähän helpottaa ja ei sitten miehelle kaikkia pura.. ;)

Itse tosin saa kommentteja pienestä ja olemattomasta mahasta.. Niisk! :( ei sekään tunnu hyvältä.. Ekaa kun odotan ja muutenkin aika laihanpuoleinen olen ja lapsivettäkään ei mitenkään hirveästi kuulemma ole, niin nuo kaikki siihen sit vaikuttaa. mutta jaksappa muille sitä sit selitellä..



Eipä oo täällä tosiaan tullut pitkään aikaan kirjoteltua ja paljon on porukkaa keskusteluissa mukana, joten en yhtään enää muista muiden kirjotuksia täältä..



Onkos muilla väsymystä? Nyt kohta viikon ainakin tuntunut hirveä väsymys ja koko ajan vois vaan nukkua, mutta kun uni ei kuitenkaan tule päivällä. Yöllä tosian saan ihan hyvin nukuttua...



Ja nälkä sen kun kasvaa.. pelottaa jo huominen neuvola, ku viimeksi tullut painoa 1400g/viikko, vaikka muuten sitä tullut n.400g/viikossa... ja eikö painon pitäisi loppuajasta vielä vähän tasaantua?! Eli koko ajan voisi jotain syödä... toivottavasti kyseessä ei ole mikään raskausdiabetes!! APUa, jos on!!!



Vauva tosiaan masussa jo aika alhaalla ja paikatkin mulla on ihan pehmeät, ja auki 1cm ja kohdunkaulaa ei juurikaan enää, niin tässä päivä kerrallaan mennään ja jännitetään, että joko tänään. Saattaahan se ylikin mennä, mutta jotenkin ei tunnut siltä..



Mitähän sitä tällepäivälle keksis, ku mies ihan koko päivän töissä.. tylsää meinaa olla!



Mutta vointeja maalismussukoille ja la onkin jo maaliskuu! :D



Aurelia 36+6 huomenna vaihtuu taas viikko! JEE! :D