¤¤¤Maalismammat viikolla 9¤¤¤

lapset ovat olleet reissussa eilisestä aamu päivästä asti ja ollaan nautittu miehen kanssa rauhasta ja levosta. Kaikkemme tehtiin että vauva huomaisi että syntyäkin voisi mutta eipä auttanut sauna,siivous eikä edes seksi x3 ;o) se vaan täytyy yrittää ymmärtää että tämä on TAAS raskaudessa niitä asioita joihin EI voi vaikuttaa ja yritettävä kestää se...



Onneksi edes välillä saa levätä kun mummot otti ja jakoi nuo lapset keskenään. Pienimmät 2 tulee tänään kotia isommat 2 tiistai iltana joten hiukan helpompaa on vielä muutama päivä.



Happyendille oli naurettu :o( otan osaa ei ole kyllä mukavaa joutua nauretuksi varsinkin kun itellä on olo TOSI hankala ja kipeä.

Minäkin edellistä odottaessa ajattelin että vielä joku päivä työnnän naapurin eukon ojaan ja potkin lunta päälle kun se oli aina NIIN hyvällä tuulella ja iloinen ja mun olo oli ihan kaikkea muuta.

Nyt olen voinut paljon paremmin kuin aiemmassa raskaudessa,onneksi.

Minä olen vaan saanut taivastelua siitä miten tuonne mahaan edes vauva mahtuu kun maha on kuulemma niin pieni että ja onhan se pieni minustakin vaikka vy on 106cm! mutta onpahan helpompi olla ja kulkea pystyn jopa bikinirajan ajamaan vielä itse siistiksi :o)



Katsoin miehen kanssa tänään elokuvan paksuna ja itkuhan mulla lopussa tuli kun se vauva syntyi ja mieskin liikuttui :o) eli kyllä tässä ollaan molemmat jo valmiita vauva vastaanottamaan.



Pitäis vissiin mennä kattomaan onko sauna lämmin jo kun ajattelin pestä saunan ja pesuhuoneen lattian. Huomenna olisikin tehtävänä tehdä äidilleni muodonmuutos!



Niiloakseli rv 38+6 viikko laskettuun aikaan!

Nyt tuntuu siltä, että olo on ihmeen hyvä! Lasten synttärit on juhlittu, hyvin (noh, olosuhteisiin nähden hyvin) jaksoin ne laittaa ja siivota vielä jäljetkin. Nyt sitten ollaankin päästy niistä eroon, hoh! Kyllä väsyttää, mutta ainakaan vielä ei satu mihinkään, positiivista! Olen myöskin nukkunut kaksi viimeistä yötä tosi hyvin, toissayönä nukuin ruhtinaalliset 5 tuntia putkeen, en muista olenko kakkosen syntymän jälkeen kertaakaan. Tosin sen jälkeen valvoin kaksi tuntia, mutta sehän on ihan normaalia. Viime yöstä en ole ihan varma kävinkö edes vessassa, mutta varmuudella heräsin kerran kun kakkonen pyysi vettä. Oltiin miehen kanssa molemmat ihan ihmeissään aamulla 



Meillä kyläilemässä oli myös terkkari, tutkiskeli vauvan asentoa ja tuli siihen tulokseen että poikittain on¿ Ilmeisesti on vielä hyvin tilaa liikkua. Jännityksellä nyt sitten odotellaan perjantaita, miten äitiyspolilla ultrassa käy. Tullaanko sieltä yhtenä vai kahtena kappaleena takaisin! Melkein jo toivoisin käynnistystä, vaikka aina parempi jos menisi ihan itsellään eteenpäin.



Maaria 37+3

happyendille piti tulla sanomaan, että vihaksi otti kun ton sun jutun luin. Tuli mieleen omat kokemukset aika samasta asiasta. Olin käymässä kaupassa muutama viikko sitten ja siinä eteisaulassa oli jotakin todella fiksuja 13-15 vuotiaita joku 6 kappaletta. Rupesivat sit kamalasti huutamaan ja nauramaan, kovaan ääneen sanoivat " Kattokaa nyt miten läski, eihän tommosen kuuluis edes elää ku ei se pysty kunnolla kävelemäänkään. Musta ei ainakaan ikinä tuu yhtä lihavaa!" . Teki kyllä sillon mieli sanoa vähemmän nätisti näille nuorukaisille.



Nyt on hirveen vaikea kommentoida muille oikeen mitään, tuntuu etten vielä ole juttuihin päässyt kiinni. Omaa napaa siis taidan nyt kertoilla.



Tämä toinen raskaus on sujunut tosi helposti. Ei ole ollut mitään pahoinvointeja tai väsymyksiä, ainut vaiva mikä on ollut on kamala närästys. Sekin tosin helpottanut jo joitakin viikkoja sitten, rennietä tosin menee vieläkin ainakin pari päivässä.

Nyt sitten alkoi muutama viikko sitten ihan kamalat liitoskivut (kai nää niitä on, edellisessä odotuksessa ei näitä ollut). Kamalat kivut ihan ala-mahan kohdilla ja säteilee etu-reisiin asti. Ja johonkin hermoon on ruvennut selässä painamaan, niin että oikea jalka on välillä lähes toimintakyvytön.

Tänään on vaiva-listaan tullut myös uusi tulokas, kamala vihlominen ala-päässä. Siis ihan kun joku puukolla vetäisis välillä. Onkohan ihan normaalia..? Ei niinkään " luihin" satu vaan sivuille, molemmin puolin, vähän hankala selittää.

Meillä on poika hoidossa jo toista yötä. Mies tuli eilen töistä kun oli noussut korkea kuume ja illan aikana myös mulle kuume nousi. Tuntuu kurjalta jättää poika mummille jo toiseksi yöksi, mutta on niin voimaton olo ettei vaan jaksa toisen kanssa leikkiä ja juosta perässä. Poika täytti siis vuoden viikko sitten, on kävellyt jo monta kuukautta ja semmonen hyper-aktiivinen tapaus.

Toivottavasti tästä nyt nopeesti pääsis synnyttelemään, ton hermokivun takia kun ei voi edes istua. Mitään merkkejä ei vaan näy, pientä supistelua vaan. Vaikka enpä mä edes osaa sanoa mitä merkkejä pitäis näkyä, edellinen kun käynnistettiin laskettuna päivänä raskaus myrkytys epäilyn takia (verenpaine oli pilvissä). Se oli sen verran raju kokemus, etten haluis enää uudestaan.



Nyt taidan kuitenkin mennä keittämään jotakin lämmintä, alkaa kuume huidella taas yli 39:n.





Henna ja Ninni 38+2

silmissä säkenöi tuollaisten nuorien jutut. Hitto... itse ovat anorektisen langanlaihoja ihmiskuvatuksia viimeisimpine villityksineen...



No.. maailmaan mahtuu monensorttista menijää. En varmaan ole kertonut, kun minulle IKIAIKOJEN muistiin jäi joulun alla tapahtumasarja, joka oli mielestäni yksi niistä sellaisista joita ei maailmassa pitäisi olla. Muttta kertoo hyvin tästä nykyajan tilanteesta ja lasten ja nuorten kielenkäytöstä.



Ollla lyllersin jo joulun alla siis isomahaisena Jumbossa ja siellä oli kuulemani mukaan (papaksi ja mummoksi näitä aikuisia nämä lapset kutsuivat) neljä lasta isovanhempien kanssa ties millä ostoksilla. About keskimmäiseni ikäinen n. 6v pikkupoika huusi kärryissä seisten että " kato pappa miten pieni ruma mummo!!!" johon kyseinen pappa ei reagoinut milään tavalla. Näin, miten sormella osoitettu naishenkilö pahoitti mielensä, mutta eipä siinä kaikki... samainen poika kailotti kovalla äänellä jatkoa " se on niin VITUN ruma, kato pappa" .... johon pappa ei edelleenkään kommentoinut. Minulla pipo savusi. Oli NIIIIIN lähellä, etten mennyt ja kiskonut penskaa niistä kärryistä seisomasta ja raahannut haukutun vanhuksen luokse pyytämään anteeksi. Samainen skidi sitten vielä kuuluvalla äänellä haukkui MUITAKIN asiakkaita - saamatta siihen mitään kurinpalautusta. MINUN lapsistani yksikään ei hauku muita minun kuullen saamatta siitä asianmukaista tilanneselvitystä ja tarvittaessa todella sitä konkreettista anteeksipyytämistä.



JOS vanhemmat ja isovanhemmat eivät nykypäivänä enää välitä, mitä lapset päästävät suustaan ilmoille, niin mihin tämä maailma on menossa? Kuka opettaa noille lapsille ja nuorille kuinka käyttäydytään? Huh.. vieläkin alkaa otsaa kuumottaa tuo joulunaikainen kokemus.



Minä olen jo ehtinyt tänään esittää mielessäni hartaita toiveita, että nyt olisi vauvalle " sopiva" hetki syntyä... tai aloitella syntymistä, kun tyttöni menevät isälleen parin yön päästä ja tarvittaessa jo tämän yön jälkeen... ja ovat perjantaihin asti... poika pärjäilee kyllä itsekseen/kun joku käy vähän pöperöä vääntämässä jne. mutta ensi viikolla olisi kyllä himskatin hyvä aika syntyä. JA toisekseen - en kestä tätä raajojen puutumista ja kipuilua enää kohta selväjärkisenä....samoin kuin lantionseudun sähköä/liekkimerta.



Kaikki myötätunto niille, joita liitoskivut/lantionseudun vihlonnat ja tuska riivaavat. Vaikka tietää, että synnytykseen se periaatteessa päättyy, niin kumma kyllä, yön pimeinä tunteina se ei lohduta yhtään





Jaksamista kaikille mahakkaille ja supistuksia... sellaisia, jotka saavat jotain aikaankin!



Häpiend 37+0