Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
70-luvulla syntyneiden äidit - onko teillä muilla samanlaista?
Olipa outo otsikko :) Mutta kyse on siis äidistäni, joka on syntynyt 40-luvulla ja tullut äidiksi 70-luvulla. Suhteemme on päällisin puolin ok, äiti hoitaa lapsiani välillä ja ihana mummo, tapaamme aina lasten kanssa ja puhumme lapsista. Joskus juttelemme jostain sisustusjutuista tai kerromme tuttujen kuulumisia (juoruilemme ;)), mutta muuten kommunikaatio on pinnallista. Koskaan kumpikaan ei esim. kysy, mitä oikeasti kuuluu tai onko toinen voinut hyvin.
Tämä kaikki juontaa lapsuudesta. Meillä oli kaikki periaatteessa hyvin ja olen kiitollinen siitä, että vanhempani ovat korostaneet koulutuksen merkitystä, minulle on luettu lapsena ja viety kulttuuritapahtumiin, olen harrastanut eri liikuntalajeja ja paljon muutakin, en ole aina saanut kaikkea haluamaani, olen "joutunut" kesätöihin, on ollut selvät rajat ja perusturvallisuus.
Äidiksi tultuani olen alkanut pohtia oman äitini äitiyttä. Hän oli tosi ahkera, meillä oli lapsena aina tuoretta leipää, itse tehtyjä leivonnaisia, hyvää kotiruokaa jne. Mutta, sitten oli varjopuoliakin. Kun esimerkiksi kerroin kuukautisten alkaneen (olin 12 silloin), äiti meni ihan noloksi ja sanoi "nyt sitten sinulla on alkanut uusi vaippa-aika", ja siinä se! En saanut rahaa siteisiin, enkä tajua, miten hän kuvitteli minun niitä hankkivan! Säästin rahaa ja valehtelin ostavani jotain muuta, joskus jouduin käyttämään pelkkää vessapaperia, siis aivan kauheaa!
Yläasteen terveystarkastuksen lähestyessä äiti tajusi, että piti ostaa rintaliivit. Hän tiuski ("terveystarkastuskin tulossa, pitäisi sun ostaa itsellesi liivit") ja osti yhdet toppimalliset liivit. Yhdet! Jouduin pesemään niitä käsin niin kauan, että lopulta sain uusia kesätyörahoillani. Meillä ei ollut pulaa rahasta, mutta seiskaluokasta asti jouduin ostamaan kaikki vaatteet kesätöistä ansaitsemilla rahoilla. En käsitä tätä vieläkään, vaatteiden ostaminen vain loppui - eikä syynä todella ollut raha! Jos tarvitsin uudet talvikengät, jouduin todella todistelemaan niiden tarpeellisuutta. Tätä en äitinä voi käsittää - ymmärrän, että vanhemmat rajoittavat shoppailua ym., mutta että perusjuttuja ei voitu ostaa alaikäiselle.
Äidillä oli tapana tutkia kirjoituspöytäni laatikoita, lukea päiväkirjaa, kirjeitä ja koulun aineita ym. koulussa tuotettua matskua. Jos kirjeissä oli jotain hänen mielestään ikävää, hän otti asian kanssa kanssani esille ja saattoi suuttua. Koin tämän tosi noloksi ja häpesin itseäni. Vasta vanhempana tajusin, että hän ei tietenkään olisi saanut niitä lukea. Tästä johtuen hävitän nykyisin aina kaiken, mistä joku voisi lukea ajatuksistani.
Yksi asia on säilynyt läpi elämän. Äidillä on ollut jotenkin pilkallinen tapa suhtautua niihin asioihin, joista olimme eri mieltä. Halusin esimerkiksi käydä koulun diskossa yläasteella. Aina, siis ihan aina, jouduin pyytämään rahaa ja luvan äidiltä, joka näytti todella kyllästyneeltä ja sanoi "arvasinhan minä, että sinne sitä taas ruinataan". Pääsin kyllä aina, mutta sama kurjuus toistui joka kerta. yllätyin todella paljon, kun kuulin ystäväni äidin toivottavan tyttärelleen hauskaa iltaa ;) diskoiltojen jälkeen sain kuulla seuraavana aamuna siitä, että kai sitä väsyttää, kun on koko yön riehunut... Öh, olin maailman kiltein tyttö ja tulin kotiin kymmeneksi...
Tämä viimeinen asenne on jatkunut siis läpi elämän. Viimeksi se tuli esiin niin, että äiti viikko sitten puuskahti avoimeen vierailukutsuuni "ai mitä, nytkö sinne pitää heti tulla" (kutsuin hänet vaan käymään jossain vaiheessa, kun jaksaa ja ehtii). Kun toivoin, että vatsatautia ei tuotaisi pienille lapsilleni, ja että pidettäisiin ihan selvä väli vierailuissa, hän tiuskaisi "kuule ei työssäkäyvät voi mitään kahta viikkoa olla menemättä töihin" (niin, eivät voi, mutta olin toivonut ettei sairastunut siskoni tulisi viikkoon meille) ja kun vatsatauti sitten tarttui (sisko ei noudattanut mitään varovaisuutta), ja äitikin sairastui, niin tauti oli muka tullut minulta... Nämä nyt ovat irti asiayhteydestä, joten näitä on aika vaikeaa avata, mutta pointti lienee se, että hän saattaa ihan ystävällisiin sanomisiini tiuskia aika pahastikin. Koskaan hän ei ole pyytänyt anteeksi.
Olisi paljon muutakin, mutta varsinkin nyt aikuisena nuo tiuskimiset ovat tehneet sen, etten oikein uskalla ehdottaa mitään ja olen alkanut vetäytyä entistäkin enemmän. Mietin, että onkohan tällainen suhde tavallistakin 70-luvulla syntyneiden joukossa? Äiti ei todellakaan ole minulle läheinen ihminen, vaikka näemme usein. En uskalla puhua hänelle asioitani, emme harrasta mitään yhdessä, emme käy shoppailemassa tai mitään muutakaan. Hän on tosi sulkeutunut yksityisasioistaan, vaikka muuten hän kyllä on sosiaalinen. Jos minulla ei olisi lapsiani, niin eipä taitaisi olla kovin paljon asiaa äidille. Olen kyllä hyväksynyt tämän. Onko teillä samantyyppisiä kokemuksia, nimenomaan tuon aikakauden naisista äiteinä? Haluaisin ehkä ymmärtää äitiäni enemmän.
Kommentit (8042)
Vierailija kirjoitti:
Joko ottaa pumpusta? Alkaa vähän käydä kovilla kierroksilla tämä "keskustelu". Missä on tytöttely? Sitä ei ole käytetty vielä ollenkaan! No, pian tulee kehiin isot kirjaimet, koska nettikeskustelussa on niin vaikea huutaa ja raivota.
Raivostuttaa sinnuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopettakaa tuo turha trollaaminen.
Haluaisin näiltä 70-luvulla syntyneiltä mestariäideiltä kommentin tähän aiemmin kirjoittamaani: "Siitä voi tietysti lukea vaikka lastensuojelun tilastoista, onko tuo teidän avautumisenne auttanut ketään. Väitän että nykyaikana lapsilla on enemmän ongelmia kuin koskaan aiemmin. Liki viikottain luemme lehdistä, miten teinit ainakin yrittävät tappaa toisiaan, muutama siinä onnistuukin. Kouluväkivalta sen kun raaistuu. Kuolleisuus ikäluokassa 15 - 19 on selvässä kasvussa, sehän tarkoittaa itsemurhia lähinnä. Näiden lasten ja nuorten äidit ovat tietysti juuri enimmäkseen teitä 70-luvun lapsia. Ojasta allikkoonhan tuossa on selvästi menty."
Jos siis äidit ovat nyt NIIN paljon parempia ja fiksumpia kuin ennen, miksi lastensuojelun nykytila, nuorten väkivalta ja mielenterveysongelmat ovat nousseet näin paljon juuri kun 70-luvulla syntyneet ovat tulleet äideiksi? Mitä hyvää teidän lapsuutenne märehtimisestä on lapsillenne oikeasti ollut?
Vierailija kirjoitti:
He toivovat ymmärrystä lapsuudessa kokemiinsa vääryyksiin. Siigen se sitten loppuu, naisten keskinäinen solidaarisuus, äitejään eivät tahdo ymmärtää vielä aikuisenakaan. Ja äitien ikätoverit käsketään pois, pannaan kädet korville eikä tahdota kuulla 50-luvusta mitään ja tyttöjen elämästä silloin.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla syntyneiden käytös on täysin narsistin oppikirjasta. Eiköhän se näy muussakin kanssakäymisessä. Sääliksi käy läheisiään, varmasti on ollut kestämistä.
Narsistille on tyypillistä katkeroitua ja uhriutua. Vellovat kaunoissaan vaikka vuosikymmeniä. Tästä ketjusta hyvin näkee 70-luvulla syntyneiden narsistisuuden.
Mahtavaa projektiota! Kerro lisää.
Narsisti ovat kuin uhma-ikäisen pikkulapsen tasolle jääneitä kiukuttelijoita. Juuri niin kuin tämän ketjun 70-luvulla syntynyt. Märehtii menneitä ja vika on aina muissa. Itsehän on maailman napa.
Ei kukaan normaali ihminen mieti jotain tampooneja vuosikymmeniä.Nyt minä putosin
Tietysti hän kokee riitelevänsä oman miniänsä tms. Kanssa. Joka on kirjoittanut toistakymmentä vuotta tässä ketjussa ja monessa muussakin ketjussa ja muilla palstoilla ja uhkaa tulla boomerille kylään ja selkeästi ovat ihan vanhoja tuttuja. Ja tänään tuo väkäsen käyttö paljasti vielä hänen Hommaforumin tekstissäkin kun samaa salakieltä käyttää. Sama tyyppi on myös apteekissa farmaseuttina ja terveyskeskuksessa töissä ja siksi niissäkin tulee huonoa palvelua.
Vierailija kirjoitti:
Joko ottaa pumpusta? Alkaa vähän käydä kovilla kierroksilla tämä "keskustelu". Missä on tytöttely? Sitä ei ole käytetty vielä ollenkaan! No, pian tulee kehiin isot kirjaimet, koska nettikeskustelussa on niin vaikea huutaa ja raivota.
Syöpä ja boomeri, molemmat kehittyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten kaikki 70-luvulla syntyneet voivat olla narsisteja, jos heidän vanhemmissaan ei ole ollut mitään vikaa? Eikös se ole persoonallisuushäiriö, joka aiheutuu pääasiassa kasvatuksen rakkaudettomuudesta? Nyt meni vähän ristiriitaiseksi tämä juttu. Hmm..
Vierailija kirjoitti:
Joko ottaa pumpusta? Alkaa vähän käydä kovilla kierroksilla tämä "keskustelu". Missä on tytöttely? Sitä ei ole käytetty vielä ollenkaan! No, pian tulee kehiin isot kirjaimet, koska nettikeskustelussa on niin vaikea huutaa ja raivota.
Fyysisesti tämä on kestävämpää boomeripuuta. Äitini olisi ensimmäisen kommentin kohdalla ilmoittanut, että jos vielä jatkat niin hänelle tulee rytmihäiriö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten kaikki 70-luvulla syntyneet voivat olla narsisteja, jos heidän vanhemmissaan ei ole ollut mitään vikaa? Eikös se ole persoonallisuushäiriö, joka aiheutuu pääasiassa kasvatuksen rakkaudettomuudesta? Nyt meni vähän ristiriitaiseksi tämä juttu. Hmm..
Kuka on sanonut ettei heidän vanhemmissa ei ole mitään vikaa. Olennaista on jääkö niitä vikoja jauhamaan vuosikymmeniksi.
Narsistisuus on itseasissa osin perinnöllistäkin. Eikä kaikki persoonallisuushäiriöt johdu vanhemmista tai rakkaudettomuudesta.
Narsistiksi voi kasvaa myös siten jos vanhemmat on aina ylistäneet ja nostaneet lapsen jalustalle.
Olen yksi teitä viihdyttänyt boomeri ja sivun mainostajille näyttöjä hankkinut. Koskaan ei tiedä milloin sydän tai aivot tilttaa, nehän äkkikuolemien syy. Toukokuussa kuitenkin lääkäri kirjoitti kantaan: ikäisekseen loistavassa kunnossa. (80 v)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla syntyneiden käytös on täysin narsistin oppikirjasta. Eiköhän se näy muussakin kanssakäymisessä. Sääliksi käy läheisiään, varmasti on ollut kestämistä.
Narsistille on tyypillistä katkeroitua ja uhriutua. Vellovat kaunoissaan vaikka vuosikymmeniä. Tästä ketjusta hyvin näkee 70-luvulla syntyneiden narsistisuuden.
Mahtavaa projektiota! Kerro lisää.
Narsisti ovat kuin uhma-ikäisen pikkulapsen tasolle jääneitä kiukuttelijoita. Juuri niin kuin tämän ketjun 70-luvulla syntynyt. Märehtii menneitä ja vika on aina muissa. Itsehän on maailman napa.
Ei kukaan normaali ihminen mieti jotain tampooneja vuosik
????? Kuka ymmärsi jotain, joku on taas "tunnistanut" kirjoittajia koska asuu täällä.
On oikeestaan aika kummallista mikä viha viiskymppisillä naisilla on vanhempia naisia kohtaan? Vanhat naiset ovat heidän tiellään vielä joka paikassa, kaupassa, kulkuneuvoissa. Somessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On oikeestaan aika kummallista mikä viha viiskymppisillä naisilla on vanhempia naisia kohtaan? Vanhat naiset ovat heidän tiellään vielä joka paikassa, kaupassa, kulkuneuvoissa. Somessa.
No ei kyllä pidä paikkaansa. Itselläni on ihana suhde anoppiini joka on paras ja herttaisin ihminen maailmassa. Äitiini valitettavasti suhde on huono, mikä on ainoastaan hänen omaa haluaan. Olen kyllä yrittänyt, mutta jos ihminen vain vihaa toista ja käyttäytyy huonosti eikä halua tervettä suhdetta, niin kovin vaikeaa on sitä yrittää ylläpitää.
Uhriutuminen on käpertymistä omaan oikeassa olemiseensa. Uhrina on helppo olla, sillä jokainen vastaväite vain vahvistaa uhrin kokemusta omasta oikeassa olemisestaan ja että hän todella on uhri. Näin uhriutumisesta tulee kohtalo, itse itseään syventävä potero.
Kannattaa siis ponnistella poterosta ulos. Siellä elämä odottaa ja pakettiin kuuluu, että joskus se satuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kyllä minua hävettäisi jos 50+- lapseni käyttäisivät teinikieltä ja puhuisivat kuin teini vaikka isotätinsä synttäreillä. " Boomerit on semmosia ja jotain jatkoksi."
No on teillä pitkäikäistä sukua, kun yli viisikymppisillä lapsilla on vielä isotädit elossa.
Itse en ole yhtään isotätiä edes nähnyt enkä tiedä, onko sellaisia koskaan ollutkaan. Otan nyt esimerkkejä eri tilanteista, joissa äiti on saanut hävetä minua. Olen siis sosiaalisesti kömpelö enkä ymmärrä rivien välissä puhuttuja merkityksiä.
Olen syntymäpäivillä nauranut liikaa tai en ole nauranut. En teininä älynnyt mennä oma-aloitteisesti leikittämään lapsia enkä ymmärtänyt tädin vihjailuja asiasta. Otin pullaa, kun tyrkytettiin tai en ottanut pullaa, kun tyrkytettiin. Valehdella ei saanut, mutta en ymmärtänyt, että samaan kysymykseen pitää vastata eri tavalla riippuen siitä, missä tilanteessa kysytään ja kuka kysyy. Näytin harmituksen, kun joku tilaisuuteen osallistunut ikivanha mies sanoi vitsiä minun rinnoista. Kaadoin vahingossa mehua/maitoa/kahvia päälleni tai pöydälle. Haukottelin leveästi kesken puheen kuuntelun. Muilla oli niin nätit tytöt, mutta minä näytin nuhjuiselta ja hyi olkoon, kun minun hetkessä rasvoittuvat hiukset roikkui rumasti. Muill tytöillä oli kauniit ihot ja minulla rumia finnejä.
Ja pahin kaikista: minusta tuli aikuisena ylipainoinen. Äiti jopa kielsi minua tulemasta käymään, kun isän sukulaisia oli yli kymmenen vuoden tauon jälkeen tulossa kylään. Äitiä niin hävetti minun kilot, että piti pysyä poissa.
Tässä kun on väitetty miten vanhemmat naiset nimittelevät ja haukkuvat ketjussa nuorempia, tilasto tältä päivältä:
Nuorempien naisten kirjoittamista on mainittu vonkumiseksi. Tämä on vähän tulkinnanvaraista, mutta lasken sen, siis 1 piste vanhemmille naisille nimittelystä.
Nuoremmat naiset ovat käyttäneet vanhemmista naisista ilmaisuja:
Kylmä, ilkeä, tyhmä, pässi, boomeri, helvetti sentään, kyy-mummo, yksinkertainen, et ymmärrä lukemaasi, huvittava, epäkypsä kuin lapsi, vonkuja, lauot juttuja, marttyyri, laitoshoidon tarpeessa, kuolisivat jo pois, narsisti, panetko omaa äitiäsi perseeseen, törkeä, sinulla on päässä vikaa, kateuskortti, ilkeä, häiriintynyt, tunteeton, hullu, sepustaja, sekopää ja rääppijä. Yhteensä nuoremmille naisille 28 pistettä.
Miten se olikaan, kuka nimittelee ja ketä...
Kissako vei nuoremmilta naisilta kielen, vai miksi ette vastaa kysymyksiin?
Haluaisin näiltä 70-luvulla syntyneiltä mestariäideiltä kommentin tähän aiemmin kirjoittamaani: "Siitä voi tietysti lukea vaikka lastensuojelun tilastoista, onko tuo teidän avautumisenne auttanut ketään. Väitän että nykyaikana lapsilla on enemmän ongelmia kuin lapsilla koskaan aiemmin. Liki viikottain luemme lehdistä, miten teinit ainakin yrittävät tappaa toisiaan, muutama siinä onnistuukin. Kouluväkivalta sen kun raaistuu. Kuolleisuus ikäluokassa 15 - 19 on selvässä kasvussa, sehän tarkoittaa itsemurhia lähinnä. Näiden lasten ja nuorten äidit ovat tietysti juuri enimmäkseen teitä 70-luvun lapsia. Ojasta allikkoonhan tuossa on selvästi menty."
Jos siis äidit ovat nyt NIIN paljon parempia ja fiksumpia kuin ennen, miksi lastensuojelun nykytila, nuorten väkivalta ja mielenterveysongelmat ovat kurjistuneet näin paljon juuri kun 70-luvulla syntyneet ovat tulleet äideiksi? Mitä hyvää teidän lapsuutenne märehtimisestä on lapsillenne oikeasti ollut?
Vierailija kirjoitti:
Uhriutuminen on käpertymistä omaan oikeassa olemiseensa. Uhrina on helppo olla, sillä jokainen vastaväite vain vahvistaa uhrin kokemusta omasta oikeassa olemisestaan ja että hän todella on uhri. Näin uhriutumisesta tulee kohtalo, itse itseään syventävä potero.
Kannattaa siis ponnistella poterosta ulos. Siellä elämä odottaa ja pakettiin kuuluu, että joskus se satuttaa.
Juuri tuosta uhriutumisen poteron syventymisestä eli vahvistuksesta on kyse kun 70-luvun äidit tässä ketjussa haluavat savustaa kaikki muut kuin samaa mieltä olevat ketjusta pois.
Vierailija kirjoitti:
Kissako vei nuoremmilta naisilta kielen, vai miksi ette vastaa kysymyksiin?
Haluaisin näiltä 70-luvulla syntyneiltä mestariäideiltä kommentin tähän aiemmin kirjoittamaani: "Siitä voi tietysti lukea vaikka lastensuojelun tilastoista, onko tuo teidän avautumisenne auttanut ketään. Väitän että nykyaikana lapsilla on enemmän ongelmia kuin lapsilla koskaan aiemmin. Liki viikottain luemme lehdistä, miten teinit ainakin yrittävät tappaa toisiaan, muutama siinä onnistuukin. Kouluväkivalta sen kun raaistuu. Kuolleisuus ikäluokassa 15 - 19 on selvässä kasvussa, sehän tarkoittaa itsemurhia lähinnä. Näiden lasten ja nuorten äidit ovat tietysti juuri enimmäkseen teitä 70-luvun lapsia. Ojasta allikkoonhan tuossa on selvästi menty."
Jos siis äidit ovat nyt NIIN paljon parempia ja fiksumpia kuin ennen, miksi lastensuojelun nykytila, nuorten väkivalta ja mielenterveysongelmat ovat kurjistuneet näin paljon juuri kun 70-luvulla syntynee
Mistä minä tiedän, millä tavalla muiden lapset on kasvatettu. Omat lapset alkavat olla kohta kolmekymppisiä yliopiston käyneitä, fiksuja aikuisia.
Se hyvä puoli tästä märehtimisestä on ollut, että en ole kasvattanut lapsiani kuten minut kasvatettiin. En ole lytännyt, vertaillut, pilkannut tai hävennyt lapsiani. En ole opettanut lapsiani tottelemaan sokeasti, kun joku käskee, vaan ajattelemaan itse. En ole lyönyt lapsiani enkä varsinkaan huoritellut. En ole uhkaillut lapsia kotoa pois heittämisellä, jos tapahtuu asia x, y tai z. Kohtelen aikuisia lapsiani kuten aikuisia enkä yritä päsmäröidä heidän elämäänsä. Usko pois, kaiken tuon keksiminen on vaatinut asioiden läpikäymistä. Olisin mielelläni jutellut näistä äitini kanssa, mutta hän ei ole halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kissako vei nuoremmilta naisilta kielen, vai miksi ette vastaa kysymyksiin?
Haluaisin näiltä 70-luvulla syntyneiltä mestariäideiltä kommentin tähän aiemmin kirjoittamaani: "Siitä voi tietysti lukea vaikka lastensuojelun tilastoista, onko tuo teidän avautumisenne auttanut ketään. Väitän että nykyaikana lapsilla on enemmän ongelmia kuin lapsilla koskaan aiemmin. Liki viikottain luemme lehdistä, miten teinit ainakin yrittävät tappaa toisiaan, muutama siinä onnistuukin. Kouluväkivalta sen kun raaistuu. Kuolleisuus ikäluokassa 15 - 19 on selvässä kasvussa, sehän tarkoittaa itsemurhia lähinnä. Näiden lasten ja nuorten äidit ovat tietysti juuri enimmäkseen teitä 70-luvun lapsia. Ojasta allikkoonhan tuossa on selvästi menty."
Jos siis äidit ovat nyt NIIN paljon parempia ja fiksumpia kuin ennen, miksi lastensuojelun nykytila, nuorten väkivalta ja mielenterveysongelmat ovat kur
Hienoa, nuoret naiset saivat nimittelyssä juuri kasaan 32 pistettä yhtä vanhempien naisten pistettä vastaan, uusia sanoja typerä, seniili, vuohi ja va jakki. Kuolinsyytilastoja on tehty ainakin sata vuotta. Samoin nuorten henkirikoksia. Tällaisesta kouluväkivallasta ei ollut puhettakaan vielä kun te nykyiset äitylit olitte lapsia. Voisiko sitä ihan katsoa peiliin ja tunnustaa, että nykyvanhemmilla joku menee pieleen ja pahasti.
Alue: Aihe vapaa
En sanonut, että kaikki viestit on yhdeltä. Mutta uskon, että suurin osa viimeaikaisista viesteistä on samalta 70-luvulla syntyneeltä. Sillä on tietty tyyli haukkua muita. Ja harhaisena näkee boomereita joka puolella.