70-luvulla syntyneiden äidit - onko teillä muilla samanlaista?
Olipa outo otsikko :) Mutta kyse on siis äidistäni, joka on syntynyt 40-luvulla ja tullut äidiksi 70-luvulla. Suhteemme on päällisin puolin ok, äiti hoitaa lapsiani välillä ja ihana mummo, tapaamme aina lasten kanssa ja puhumme lapsista. Joskus juttelemme jostain sisustusjutuista tai kerromme tuttujen kuulumisia (juoruilemme ;)), mutta muuten kommunikaatio on pinnallista. Koskaan kumpikaan ei esim. kysy, mitä oikeasti kuuluu tai onko toinen voinut hyvin.
Tämä kaikki juontaa lapsuudesta. Meillä oli kaikki periaatteessa hyvin ja olen kiitollinen siitä, että vanhempani ovat korostaneet koulutuksen merkitystä, minulle on luettu lapsena ja viety kulttuuritapahtumiin, olen harrastanut eri liikuntalajeja ja paljon muutakin, en ole aina saanut kaikkea haluamaani, olen "joutunut" kesätöihin, on ollut selvät rajat ja perusturvallisuus.
Äidiksi tultuani olen alkanut pohtia oman äitini äitiyttä. Hän oli tosi ahkera, meillä oli lapsena aina tuoretta leipää, itse tehtyjä leivonnaisia, hyvää kotiruokaa jne. Mutta, sitten oli varjopuoliakin. Kun esimerkiksi kerroin kuukautisten alkaneen (olin 12 silloin), äiti meni ihan noloksi ja sanoi "nyt sitten sinulla on alkanut uusi vaippa-aika", ja siinä se! En saanut rahaa siteisiin, enkä tajua, miten hän kuvitteli minun niitä hankkivan! Säästin rahaa ja valehtelin ostavani jotain muuta, joskus jouduin käyttämään pelkkää vessapaperia, siis aivan kauheaa!
Yläasteen terveystarkastuksen lähestyessä äiti tajusi, että piti ostaa rintaliivit. Hän tiuski ("terveystarkastuskin tulossa, pitäisi sun ostaa itsellesi liivit") ja osti yhdet toppimalliset liivit. Yhdet! Jouduin pesemään niitä käsin niin kauan, että lopulta sain uusia kesätyörahoillani. Meillä ei ollut pulaa rahasta, mutta seiskaluokasta asti jouduin ostamaan kaikki vaatteet kesätöistä ansaitsemilla rahoilla. En käsitä tätä vieläkään, vaatteiden ostaminen vain loppui - eikä syynä todella ollut raha! Jos tarvitsin uudet talvikengät, jouduin todella todistelemaan niiden tarpeellisuutta. Tätä en äitinä voi käsittää - ymmärrän, että vanhemmat rajoittavat shoppailua ym., mutta että perusjuttuja ei voitu ostaa alaikäiselle.
Äidillä oli tapana tutkia kirjoituspöytäni laatikoita, lukea päiväkirjaa, kirjeitä ja koulun aineita ym. koulussa tuotettua matskua. Jos kirjeissä oli jotain hänen mielestään ikävää, hän otti asian kanssa kanssani esille ja saattoi suuttua. Koin tämän tosi noloksi ja häpesin itseäni. Vasta vanhempana tajusin, että hän ei tietenkään olisi saanut niitä lukea. Tästä johtuen hävitän nykyisin aina kaiken, mistä joku voisi lukea ajatuksistani.
Yksi asia on säilynyt läpi elämän. Äidillä on ollut jotenkin pilkallinen tapa suhtautua niihin asioihin, joista olimme eri mieltä. Halusin esimerkiksi käydä koulun diskossa yläasteella. Aina, siis ihan aina, jouduin pyytämään rahaa ja luvan äidiltä, joka näytti todella kyllästyneeltä ja sanoi "arvasinhan minä, että sinne sitä taas ruinataan". Pääsin kyllä aina, mutta sama kurjuus toistui joka kerta. yllätyin todella paljon, kun kuulin ystäväni äidin toivottavan tyttärelleen hauskaa iltaa ;) diskoiltojen jälkeen sain kuulla seuraavana aamuna siitä, että kai sitä väsyttää, kun on koko yön riehunut... Öh, olin maailman kiltein tyttö ja tulin kotiin kymmeneksi...
Tämä viimeinen asenne on jatkunut siis läpi elämän. Viimeksi se tuli esiin niin, että äiti viikko sitten puuskahti avoimeen vierailukutsuuni "ai mitä, nytkö sinne pitää heti tulla" (kutsuin hänet vaan käymään jossain vaiheessa, kun jaksaa ja ehtii). Kun toivoin, että vatsatautia ei tuotaisi pienille lapsilleni, ja että pidettäisiin ihan selvä väli vierailuissa, hän tiuskaisi "kuule ei työssäkäyvät voi mitään kahta viikkoa olla menemättä töihin" (niin, eivät voi, mutta olin toivonut ettei sairastunut siskoni tulisi viikkoon meille) ja kun vatsatauti sitten tarttui (sisko ei noudattanut mitään varovaisuutta), ja äitikin sairastui, niin tauti oli muka tullut minulta... Nämä nyt ovat irti asiayhteydestä, joten näitä on aika vaikeaa avata, mutta pointti lienee se, että hän saattaa ihan ystävällisiin sanomisiini tiuskia aika pahastikin. Koskaan hän ei ole pyytänyt anteeksi.
Olisi paljon muutakin, mutta varsinkin nyt aikuisena nuo tiuskimiset ovat tehneet sen, etten oikein uskalla ehdottaa mitään ja olen alkanut vetäytyä entistäkin enemmän. Mietin, että onkohan tällainen suhde tavallistakin 70-luvulla syntyneiden joukossa? Äiti ei todellakaan ole minulle läheinen ihminen, vaikka näemme usein. En uskalla puhua hänelle asioitani, emme harrasta mitään yhdessä, emme käy shoppailemassa tai mitään muutakaan. Hän on tosi sulkeutunut yksityisasioistaan, vaikka muuten hän kyllä on sosiaalinen. Jos minulla ei olisi lapsiani, niin eipä taitaisi olla kovin paljon asiaa äidille. Olen kyllä hyväksynyt tämän. Onko teillä samantyyppisiä kokemuksia, nimenomaan tuon aikakauden naisista äiteinä? Haluaisin ehkä ymmärtää äitiäni enemmän.
Kommentit (8042)
Joskus uhriutujaa voi auttaa perspektiivi. Kyllä, kamalia asioita on tapahtunut, mutta niitä nyt vain yksinkertaisesti tapahtuu.
- Elämme maailmassa, joka ei ole oikeudenmukainen. Tämä ei ole paratiisi. Jos ajattelee, että se, mitä olen joutunut kokemaan, on ainutlaatuista, kannattaa katsoa ympärilleen. Silloin saattaa tajuta, ettei oma elämä olekaan ainutkertaisen hirveä.
Ihan tavallinen teini olet ollut. Ei kukaan nuori kukoista, jos ei saa tukea ja ohjausta.
Nyt kirjoitat älykkäästi ja hauskastikin, vaikka samalla tekstisi on kovin surullinen tarina.
Toivottavasti olet nyt se joutsen, joka sinun kuuluukin olla.
Tuo eräs 70-luvulla syntynyt vaikuttaa niin harhaiselta, että en usko sanaakaan mitä hän sepustaa lapsuudestaan. Näkee boomereita joka paikassa, joten varmasti on muitakin harhaluuloja ja valemuistoja.
Skitsofrenia voi teettää vaikka minkälaisia kuvitelmia omasta elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan tavallinen teini olet ollut. Ei kukaan nuori kukoista, jos ei saa tukea ja ohjausta.
Nyt kirjoitat älykkäästi ja hauskastikin, vaikka samalla tekstisi on kovin surullinen tarina.
Toivottavasti olet nyt se joutsen, joka sinun kuuluukin olla.
Voi ei! Lainaus ei toiminut. Halusin kommentoida kirjoitusta, jossa kerrottiin teinistä, joka ei ymmärtänyt sosiaalisia viestejä mielestään ja jolla oli rasvoittuva roikkuva tukka. Lisään vielä, että samaistun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kissako vei nuoremmilta naisilta kielen, vai miksi ette vastaa kysymyksiin?
Haluaisin näiltä 70-luvulla syntyneiltä mestariäideiltä kommentin tähän aiemmin kirjoittamaani: "Siitä voi tietysti lukea vaikka lastensuojelun tilastoista, onko tuo teidän avautumisenne auttanut ketään. Väitän että nykyaikana lapsilla on enemmän ongelmia kuin lapsilla koskaan aiemmin. Liki viikottain luemme lehdistä, miten teinit ainakin yrittävät tappaa toisiaan, muutama siinä onnistuukin. Kouluväkivalta sen kun raaistuu. Kuolleisuus ikäluokassa 15 - 19 on selvässä kasvussa, sehän tarkoittaa itsemurhia lähinnä. Näiden lasten ja nuorten äidit ovat tietysti juuri enimmäkseen teitä 70-luvun lapsia. Ojasta allikkoonhan tuossa on selvästi menty."
Jos siis äidit ovat nyt NIIN paljon parempia ja fiksumpia kuin ennen, miksi lastensuojelun nykytila, nuorten väkivalta ja mielenterveysongelmat ovat kur
Minä lepäilen tällä hetkellä laakereillani kasvatettuani viisi lasta ilman subjektiivista päivähoito-oikeutta ja iltapäiväkerhoja täysipäisiksi fiksuiksi ihmisiksi.
Te 70-luvulla syntyneet äitylit olette kirjoittaneet täällä monia palopuheita siitä, miten paljon parempia äitejä te olette kuin omat äitinne. Miksi ihmeessä samaan aikaan lasten pahoinvointi lisääntyy niin paljon kuin se on lisääntynyt? Ihan aikuisten oikeasti syytä ei voi vierittää edellisten sukupolvien millekään "ylisukupolviselle traumalle" Edelliset sukupolvet ovat kasvattaneet lapset paljon huonommilla resursseilla ja vähemmällä psykologisella vellomisella. Jos meillä vanhemmilla äideillä on (tietysti) ollut syitä miettiä myöhemmin omia kasvatusmetodeitamme, eikö teillä nuoremmilla äideillä ole samaan syytä? Tuntuu, että vieritätte syyn ilmiselvästä epäonnistumisestanne vain kaikille muille. Jotenkin tuntuu, että nykyään te äidit varmaan vasta tunnekylmiä olettekin, kun kerran nuoriso voi niin huonosti. Vai voiko nuoriso huonosti, koska te ette ota vastuuta vanhempina ja aikuisina? Mitäpä jos esimerkiksi kannattaisi hoitaa pieniä lapsia enemmän kotona ja luoda heihin paremmat tunnesiteet, eikä roudata pikkulapsia päiväkodin lapsihautomoon tekemään pitkää työpäivää?
Edelleen, näkemykseni mukaan joka ikinen sukupolvi yrittää vanhempina parhaansa sen hetkisten oppien mukaan. Niin teette myös te. Yksikään sukupolvi äitejä ei ole täydellinen seuraavan sukupolven mielestä ja mielestäni niin pitääkin olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tiedätkö mitä, minä kuusikymmenluvulla syntynyt äiti-ihminen olen tehnyt ihan samat muutokset ja saanut aikaan akateemisesti koulutettuja lapsia ilman, että olen jäänyt rähmälleni äitini mahdollisiin vuosikymmeniä sitten tehtyihin virheisiin. Enkä edes koe, että olisin mitenkään paljoa joutunut asioihin erityisesti keskittymään."
Ok, hieno juttu. Selittikö äitisi sinulle, miksi hän haukkui sinua huoraksi satoja kertoja?
Äitini ei haukkunut minua huoraksi, turha taas yleistää kaikkien äitien niin tehneen. Tosin veljeni vaimoa (17-v.) äiti kyllä kerran haukkui niin kun veljellä tuli vaimonsa kanssa ajolähtö naimisiin. Siitäkään ei jäänyt kenellekään traumoja myöhemmin märehdittäväksi.
Tämä on nyt sellainen neuvo, minkä olen antanut myös omille lapsilleni. Kun oikein ketu
Ei ole pakko jaksaa jos äiti on tunnekylmä k-pää. Välit voi aivan hyvin katkaista, mutta sitten pitää mennä itse elämässä eteen päin, eikä jäädä siihen tilanteeseen rähmälleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tiedätkö mitä, minä kuusikymmenluvulla syntynyt äiti-ihminen olen tehnyt ihan samat muutokset ja saanut aikaan akateemisesti koulutettuja lapsia ilman, että olen jäänyt rähmälleni äitini mahdollisiin vuosikymmeniä sitten tehtyihin virheisiin. Enkä edes koe, että olisin mitenkään paljoa joutunut asioihin erityisesti keskittymään."
Ok, hieno juttu. Selittikö äitisi sinulle, miksi hän haukkui sinua huoraksi satoja kertoja?
Äitini ei haukkunut minua huoraksi, turha taas yleistää kaikkien äitien niin tehneen. Tosin veljeni vaimoa (17-v.) äiti kyllä kerran haukkui niin kun veljellä tuli vaimonsa kanssa ajolähtö naimisiin. Siitäkään ei jäänyt kenellekään traumoja myöhemmin märehdittäväksi.
Tämä on nyt sellainen neuvo, minkä o
Miksi koet netin keskustelupalstalla anonyymin kokemusten jakamisen rähmälleen jäämisenä?
^ ja ^^ eivät ole mitään Hommaforumin juttuja, vaan ihan yleisiä ylänuolia. Ei voisi vähempää kiinnostaa koko Homma. Hämmentävää, että tuo vihainen mummo luulee minua farmaseutiksi ja vielä hämmentävämpää on, että hän roikkuu jossakin rasistien foorumilla.
Vierailija kirjoitti:
Harhaiset katkerat narsistit kehittelee valemuistoja vuosikymmenten takaa.
Kyllä, näin se on. Sovitaan näin. Nyt voit siirtyä pois tästä keskustelusta. Kaikki on hyvin. Voit siirtyä seuraavaan itseäsi koskevaan, mielenkiintoiseen huvitteluun keskustelupalstalla.
Vierailija kirjoitti:
Harhaiset katkerat narsistit kehittelee valemuistoja vuosikymmenten takaa.
:D Kyllä! Nyt voimme lopettaa keskustelun, kun saimme tähän vihdoin jonkin järkevän lopputuloksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tiedätkö mitä, minä kuusikymmenluvulla syntynyt äiti-ihminen olen tehnyt ihan samat muutokset ja saanut aikaan akateemisesti koulutettuja lapsia ilman, että olen jäänyt rähmälleni äitini mahdollisiin vuosikymmeniä sitten tehtyihin virheisiin. Enkä edes koe, että olisin mitenkään paljoa joutunut asioihin erityisesti keskittymään."
Ok, hieno juttu. Selittikö äitisi sinulle, miksi hän haukkui sinua huoraksi satoja kertoja?
Äitini ei haukkunut minua huoraksi, turha taas yleistää kaikkien äitien niin tehneen. Tosin veljeni vaimoa (17-v.) äiti kyllä kerran haukkui niin kun veljellä tuli vaimonsa kanssa ajolähtö naimisiin. Siitäkään ei jäänyt kenellekään traumoja myöhemmin märehdittäväks
Jos monia vuosikymmeniä sitten tapahtuneet vääryydet edelleen pyörivät päässä kaikelta muulta tilaa vieden, ei voi puhua mistään muusta kuin rähmälleen jäämisestä. Jos asiat olisi jätetty taakse, niistä voisi kirjoittaa neutraalisti, ainakaan osa kirjoittajista ei sitä kykene tekemään. Vaikkakin juuri tällä sivulla kirjoitukset ovat jopa asiallisia.
Vierailija kirjoitti:
Tässä kun on väitetty miten vanhemmat naiset nimittelevät ja haukkuvat ketjussa nuorempia, tilasto tältä päivältä:
Nuorempien naisten kirjoittamista on mainittu vonkumiseksi. Tämä on vähän tulkinnanvaraista, mutta lasken sen, siis 1 piste vanhemmille naisille nimittelystä.
Nuoremmat naiset ovat käyttäneet vanhemmista naisista ilmaisuja:
Kylmä, ilkeä, tyhmä, pässi, boomeri, helvetti sentään, kyy-mummo, yksinkertainen, et ymmärrä lukemaasi, huvittava, epäkypsä kuin lapsi, vonkuja, lauot juttuja, marttyyri, laitoshoidon tarpeessa, kuolisivat jo pois, narsisti, panetko omaa äitiäsi perseeseen, törkeä, sinulla on päässä vikaa, kateuskortti, ilkeä, häiriintynyt, tunteeton, hullu, sepustaja, sekopää ja rääppijä. Yhteensä nuoremmille naisille 28 pistettä.
Miten se olikaan, kuka nimittelee ja ketä...
😸
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä kun on väitetty miten vanhemmat naiset nimittelevät ja haukkuvat ketjussa nuorempia, tilasto tältä päivältä:
Nuorempien naisten kirjoittamista on mainittu vonkumiseksi. Tämä on vähän tulkinnanvaraista, mutta lasken sen, siis 1 piste vanhemmille naisille nimittelystä.
Nuoremmat naiset ovat käyttäneet vanhemmista naisista ilmaisuja:
Kylmä, ilkeä, tyhmä, pässi, boomeri, helvetti sentään, kyy-mummo, yksinkertainen, et ymmärrä lukemaasi, huvittava, epäkypsä kuin lapsi, vonkuja, lauot juttuja, marttyyri, laitoshoidon tarpeessa, kuolisivat jo pois, narsisti, panetko omaa äitiäsi perseeseen, törkeä, sinulla on päässä vikaa, kateuskortti, ilkeä, häiriintynyt, tunteeton, hullu, sepustaja, sekopää ja rääppijä. Yhteensä nuoremmille naisille 28 pistettä.
Miten se olikaan, kuka nimittelee ja ketä...
Lisäätkö tuohon tilastoon yhden kirjoittajan äidin, joka oli huoritellut tytärtään 100 kertaa. Oma äitini yhden kerran. Se olis 101.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harhaiset katkerat narsistit kehittelee valemuistoja vuosikymmenten takaa.
:D Kyllä! Nyt voimme lopettaa keskustelun, kun saimme tähän vihdoin jonkin järkevän lopputuloksen.
En pysty lopettamaan. Päivystän täällä aamusta iltaan, jos joku uskaltaa arvostella harhojani.
t. 70-luvulla syntynyt narsisti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä kun on väitetty miten vanhemmat naiset nimittelevät ja haukkuvat ketjussa nuorempia, tilasto tältä päivältä:
Nuorempien naisten kirjoittamista on mainittu vonkumiseksi. Tämä on vähän tulkinnanvaraista, mutta lasken sen, siis 1 piste vanhemmille naisille nimittelystä.
Nuoremmat naiset ovat käyttäneet vanhemmista naisista ilmaisuja:
Kylmä, ilkeä, tyhmä, pässi, boomeri, helvetti sentään, kyy-mummo, yksinkertainen, et ymmärrä lukemaasi, huvittava, epäkypsä kuin lapsi, vonkuja, lauot juttuja, marttyyri, laitoshoidon tarpeessa, kuolisivat jo pois, narsisti, panetko omaa äitiäsi perseeseen, törkeä, sinulla on päässä vikaa, kateuskortti, ilkeä, häiriintynyt, tunteeton, hullu, sepustaja, sekopää ja rääppijä. Yhteensä nuoremmille naisille 28 pistettä.
Miten se olikaan, kuka nimittelee ja ketä...
Tämän päivän aikana tässä ketjussa??? Lukutaito?
Minä en näitä märehdi, kun olin haudannut kaikki jonnekin syvälle. Ne kaikki vain tuli esiin, kun esikoinen oli muuttamassa omilleen. Olen todella pahoillani, miten olen pahoittanut teidän mieltänne. Jutellaan vaan jatkossa mitä puppa laittaa vasuun ja miten monta kiloa mansikoita kukakin pakastaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä en näitä märehdi, kun olin haudannut kaikki jonnekin syvälle. Ne kaikki vain tuli esiin, kun esikoinen oli muuttamassa omilleen. Olen todella pahoillani, miten olen pahoittanut teidän mieltänne. Jutellaan vaan jatkossa mitä puppa laittaa vasuun ja miten monta kiloa mansikoita kukakin pakastaa.
T. 70-luvulla syntynyt uhriutuva marttyyri
Vierailija kirjoitti:
Harhaiset katkerat narsistit kehittelee valemuistoja vuosikymmenten takaa.
Niin, mutta kun itsesäälissä rypeminen on kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en näitä märehdi, kun olin haudannut kaikki jonnekin syvälle. Ne kaikki vain tuli esiin, kun esikoinen oli muuttamassa omilleen. Olen todella pahoillani, miten olen pahoittanut teidän mieltänne. Jutellaan vaan jatkossa mitä puppa laittaa vasuun ja miten monta kiloa mansikoita kukakin pakastaa.
T. 70-luvulla syntynyt uhriutuva marttyyri
Voi että, tuliko sinulle paha mieli?
Eihän tässä kukaan ole mitään yleistänyt. Tämä ketju koskee VAIN heitä, joille näin on tapahtunut, ei kaikkia. En tiedä, miksi muut triggeröityvät, jos asia ei heitä koske eli ei ole tapahtunut heille?