Lue keskustelun säännöt.
Veljen vaimon suurin elämäntehtävä on miellyttää äitiäni.
31.01.2008 |
Tämä pikku kodinkone on kuin tuotu aikakapselissa 50-luvun amerikasta. Tukka somasti laitettuna tämä rouvaliini pitää kotia puhtoisena ja pullantuoksuisena ja lapset tyytyväisinä.
Aina kun ollaan samaan aikaan käymässä veljen luona koko porukka, on äitillä enemmän kiinnostusta puhua veljen vaimon kanssa, kun mun. " Mistä tulee näin hyvä tuoksu pyykkiin, saiko se korjaaja teidän mankelin kuntoon, millaisia istutuksia suunnittelit etelä-päätyyn tänä keväänä..."
Meillä on pian tulossa juhlat ja arvatkaapa mitä äiti ehdotti? Että antaisin veljen vaimon leipoa ja kokata ja että minä maksaisin sitten hänelle. Mulla on kuulemma tarpeeksi tekemistä siinä, että saan itseni ja kodin siihen malliin, että kelpaa vieraiden tulla! On ilmeisesti äitiä salaa hävettänyt meidän puolesta aikaisemmissa juhlissa. Niin minä tämän tulkitsen!
Mitä teille tällaisesta tulee mieleen?
Kommentit (94)
ovat näitä lapsettomuusklinikoiden pyörittäjiä, joten eiköhän se jo kerro, ettei äidiksi pääse kaikki, vaikka kuinka haluaisi - ainakaan helpolla - ja sen, että lääkäritkin ovat tämän huomanneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoituksesi sai minut ihmettelemään yhtä asiaa.
Menikö sinulla todellakin toistakymmentä vuotta oivaltaa että ihmisenä oleminen ei ole helppoa kenellekkään?
Jokaisella on murheensa olivat puitteet mitkä tahansa.
" " " " Vierailija - 01.02. 11:53 vastaa tähän viestiin (85/93)
Mulla on niin, että anopilla on kaksi poikaa ja toisen pojan vaimo on just tuollainen
kodinhengetär. Itse olen toisen pojan vaimo ja täydellinen vastakohta tuolle talousihmeelle. Olen sitä yli kymmenen vuotta katsellut. Ensimmäiset viis vuotta olin ihan raivoissani kunnes ikäänkuin annoin periksi. En enää yrittänytkään kilpailla hänen kanssaan.
Noh vähän aikaa sitten oltiin yksissä juhlissa ja se sai (oli vissiinkin rassukka kaikesta joulun leipomisesta ja laittamisesta ja hössöttämisestä hieman " väsynyt" ) pienessä sievässä jonkinlaisen pimahtamisen ja itki ja huus ja raivosi ja antoi kaikki " salat" julki....=)
Se oli oikeasti yksi elämäni kohokohtia! Oli ihana huomata, että siellä kaiken alla oli ihan tavallinen epävarma ihminen.
Olisko sinulla mahdollisuutta tukea tätä suhdetta eikä hajoittaa?
Oletpa sinä kateellinen ap.
Mitäköhän kälysi sinusta ajattelee?
Itse ole tuo täydellinen miniä. Minulla tosin on lisäksi korkeakoulututkinto ja pari lasta. Kälyni on lapseton ja huonommin koulutettu ja 5 vuotta vanhempi. Meitä yhdistää anopin kanssa erityisesti lapseni, joiden hoidossa hän auttaa paljon. Näemme päivittäin, joten syytäkin olen läheinen anoppini kanssa. Lisäksi välitän hänestä kovasti, onhan hän lasteni isoäiti ja mieheni äiti.
Kälyni on minulle valtavan kateellinen. Ymmärrän hänen tilanteensa. Olen saavuttanut elämässäni paljon aikaisemmin useita asioita, joista hän vain haaveilee. Hän on kontrollifriikki, joka haluaa tietää kaiken vanhempiensa elämästä ja ohjailla sitä jääräpäisesti. Siitä huolimatta minä tapaan hänen äitiään nykyään päivittäin ja olen väkisinkin läsnä appivanhempieni elämässä ja sitä kautta vaikutan siihen. Minulle se on tietenkin luonnollista, eikä mikään tykkäämiskilpailu. Lisäksi jo koulutukseni takia tiedän paljon monista asioista (en nyt tässä paljasta tarkemmin, ettei minua tunnisteta), joissa kälyni on aikaisemmin neuvonut (ja määräillyt) paljon vanhempiaan, joissa luonnollisesti nyt kysyvät minulta neuvoa.
Kälyn seurassa on hankala olla, kun kateus iskee aina kuitenkin. Hän on mm. tapellut äitinsä kanssa siitä, että tein isoihin juhliin kaiken tarjoilun. Tämä siis siitäkin huolimatta, että hän on surkea kokki ja minä taas olen hyvä ja mielelläni autan appivanhempiani kun he tarvitsevat ja pyytävät sitä. Tämä siis yksi esimerkki. Käytännössä vastaavia tulee tosi paljon.
Oletko sinä ap yhtä hankala käly? Minusta olisi mukavaa olla läheisempi kälyni kanssa, mutta hänen kateutensa tekee sen mahdottomaksi.
Väitän että suurimmalta osalta naisista onnistuu lapsen tekeminen kuin valmistuminen lääkärin vaativaan ammattiin.
Lääkäri voi olla hyvä ammattissaan ja myös äitiydessään, heillä on yleensä rahaa ostaa palveluina siivousta ja kodinhoitoa vaikka osaisivat tehdä niitäkin voi vapaa-aikansa käyttää muuhun kuin kodin puunaukseen.
terv. se todellisuutta kohtaamaton alamainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" Kirjoituksesi oli suorastaan hävytön. Koulutettuna ihmisenä ymmärrät että on kysymys äidin ja tyttären välisestä ongelmasta.
Olisko sinulla mahdollisuutta tukea tätä suhdetta eikä hajoittaa?
Oletpa sinä kateellinen ap.
Mitäköhän kälysi sinusta ajattelee?
Itse ole tuo täydellinen miniä. Minulla tosin on lisäksi korkeakoulututkinto ja pari lasta. Kälyni on lapseton ja huonommin koulutettu ja 5 vuotta vanhempi. Meitä yhdistää anopin kanssa erityisesti lapseni, joiden hoidossa hän auttaa paljon. Näemme päivittäin, joten syytäkin olen läheinen anoppini kanssa. Lisäksi välitän hänestä kovasti, onhan hän lasteni isoäiti ja mieheni äiti.
Kälyni on minulle valtavan kateellinen. Ymmärrän hänen tilanteensa. Olen saavuttanut elämässäni paljon aikaisemmin useita asioita, joista hän vain haaveilee. Hän on kontrollifriikki, joka haluaa tietää kaiken vanhempiensa elämästä ja ohjailla sitä jääräpäisesti. Siitä huolimatta minä tapaan hänen äitiään nykyään päivittäin ja olen väkisinkin läsnä appivanhempieni elämässä ja sitä kautta vaikutan siihen. Minulle se on tietenkin luonnollista, eikä mikään tykkäämiskilpailu. Lisäksi jo koulutukseni takia tiedän paljon monista asioista (en nyt tässä paljasta tarkemmin, ettei minua tunnisteta), joissa kälyni on aikaisemmin neuvonut (ja määräillyt) paljon vanhempiaan, joissa luonnollisesti nyt kysyvät minulta neuvoa.
Kälyn seurassa on hankala olla, kun kateus iskee aina kuitenkin. Hän on mm. tapellut äitinsä kanssa siitä, että tein isoihin juhliin kaiken tarjoilun. Tämä siis siitäkin huolimatta, että hän on surkea kokki ja minä taas olen hyvä ja mielelläni autan appivanhempiani kun he tarvitsevat ja pyytävät sitä. Tämä siis yksi esimerkki. Käytännössä vastaavia tulee tosi paljon.
Oletko sinä ap yhtä hankala käly? Minusta olisi mukavaa olla läheisempi kälyni kanssa, mutta hänen kateutensa tekee sen mahdottomaksi. "
En voi estää suhdettani appivanhempiini, en kieltäytyä vastaamasta heidän kysymyksiinsä, auttamasta jos tarvitsevat apua, hoitamasta lapsiani. Jos se hajottaa kälyni ja anoppini suhteen, niin kurja juttu. Mitä sinä ehdotat avuksi kun niin kärkevästi tuomitset minut?
päivähoidon suurkuluttajia. Se ei ole mikään hyvän äitiyden synonyymi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vuotta minua rassasi. Sitten en enää yrittänyt kilpailla. Se oli helpottava päätös.
sä olet varmaan hänen näkökulmastaan (joka ei ole yhtään sen väärempi kuin sunkaan) kamala, asioihin sekaantuva miniä. Onhan se kiva että itse viihdyt. Mut sinuna, jos olis noin hyvin omat pullat uunissa, panostaisin pikemminkin siihen että kälysikin saa tuntea olonsa mukavaksi OMIEN vanhempiensa luona ja kokee että hänelläkin on tilaa onnistua. . Kun on varaa, voi auttaa toisia- fiksuna ihmisenä varmaan tiedätkin mitä voisit tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoma on toki suoraa ehkä kuitenkin liian suoraa. Sanoisinko että asiatonta...johon sekoittuu omaa mielikuvitusta jolla ei ole tekemistä itse asian kanssa.
Ymmärrän toki että et ole helpossa asemassa.
Sinä et kuitenkaan voi kälyäsi muuttaa.
Se että antaa periksi ei tarkoita että on hyväksynyt asian.
Mainitsithan että äskettäin olit nauttinut tilanteesta jossa toinen oli heikoilla. Kymmenen vuotta olet katsellut tilannetta joka ärsyttää viisi vuotta sitten lopetit kilpailun. Kuulostaa kuolinkamppailulta.
#96. Enkös minä aika selvästi kirjoita, että VIISI
vuotta minua rassasi. Sitten en enää yrittänyt kilpailla. Se oli helpottava päätös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta kun yritän jo tehdä parhaani sen suhteen ettei kälylleni koskaan tulisi paha mieli. En puhu hänen läsnäollessaan korostetusti omista asioistani, etenkään niistä jotka häntä tuntuvat ärsyttävän. Annan hänen kertoa itselleen tärkeistä asioista, neuvoa minua jos minkälaisissa asioissa jne. Hän saa myös viettää aikaa lasteni kanssa ja yritän olla antamatta neuvoja, kunhan ei pahoja vaaratilanteita pääse syntymään. Hän saa siis tilaa ihan riittävästi. En enää keksi mitä tehdä enempää väliemme parantamiseksi. Halusin vaan kertoa oman kokemukseni siksi, että kovin mustavalkoisesti tässä ketjussa tuotiin esiin vaan se asian toinen puoli. Kurja olo voi olla myös sillä väärinymmärretyllä toisella, joka näyttää kateellisen silmissä " täydelliseltä" mitä se sitten ikinä onkaan. t. 97
minun tarkoitukseni on ollut tuoda esiin erilaisia näkökulmia jotka ei ole aina helposti ratkaistavissa.
Jos hitusenkin oppii ymmärtämmän toisen käytöstä ja niistä johtuvia syitä on hyvä alku.
Eikä se tarkoita että sinusta pitää tulla kiltteydestä kipeä kynnysmatto.
Mitäköhän kälysi sinusta ajattelee?
Itse ole tuo täydellinen miniä. Minulla tosin on lisäksi korkeakoulututkinto ja pari lasta. Kälyni on lapseton ja huonommin koulutettu ja 5 vuotta vanhempi. Meitä yhdistää anopin kanssa erityisesti lapseni, joiden hoidossa hän auttaa paljon. Näemme päivittäin, joten syytäkin olen läheinen anoppini kanssa. Lisäksi välitän hänestä kovasti, onhan hän lasteni isoäiti ja mieheni äiti.
Kälyni on minulle valtavan kateellinen. Ymmärrän hänen tilanteensa. Olen saavuttanut elämässäni paljon aikaisemmin useita asioita, joista hän vain haaveilee. Hän on kontrollifriikki, joka haluaa tietää kaiken vanhempiensa elämästä ja ohjailla sitä jääräpäisesti. Siitä huolimatta minä tapaan hänen äitiään nykyään päivittäin ja olen väkisinkin läsnä appivanhempieni elämässä ja sitä kautta vaikutan siihen. Minulle se on tietenkin luonnollista, eikä mikään tykkäämiskilpailu. Lisäksi jo koulutukseni takia tiedän paljon monista asioista (en nyt tässä paljasta tarkemmin, ettei minua tunnisteta), joissa kälyni on aikaisemmin neuvonut (ja määräillyt) paljon vanhempiaan, joissa luonnollisesti nyt kysyvät minulta neuvoa.
Kälyn seurassa on hankala olla, kun kateus iskee aina kuitenkin. Hän on mm. tapellut äitinsä kanssa siitä, että tein isoihin juhliin kaiken tarjoilun. Tämä siis siitäkin huolimatta, että hän on surkea kokki ja minä taas olen hyvä ja mielelläni autan appivanhempiani kun he tarvitsevat ja pyytävät sitä. Tämä siis yksi esimerkki. Käytännössä vastaavia tulee tosi paljon.
Oletko sinä ap yhtä hankala käly? Minusta olisi mukavaa olla läheisempi kälyni kanssa, mutta hänen kateutensa tekee sen mahdottomaksi.