Veljen vaimon suurin elämäntehtävä on miellyttää äitiäni.

Ymmärrän sua! Mulla on vaan semmoinen juttu että mä en missään nimessä haluaisi itse olla edes tuollainen kodinhengetär.

POinttihan on tuossa se että koska itsekin toivoisit saavasi äidiltäsi arvonantoa omalle äitiydellesi, kodinhoidollesi, on loukkaavaa että äitisi huomioi noin epäreilusti tavallaan ulkopuolisen ihmisen ja vähättelee hänen kustannuksellaan sua.

Mulla ei ole veljeä, vaan olen ihan samoja ajatuksia käynyt anoppilassa muiden miniöiden kesken. Mut mua ahdistaa se kahvikuppien edestakaisin veivaaminen ja jonninjoutava hyöriminen siellä pikku keittiössä " naisten homiissa" niin paljon että olen suosiolla ottanut kirjan ja mennyt pihakeinuun lukemaan. Siellähän tössöttävät. Mulla on hyvin hoidetut ja hyvinvoivat lapset, mutta muuten olen aivan onneton kodinhengettärenä, koen hyvin ahdistavana tuon entisaikojen " pikkuvaimouden" ja koen että sekä äitini että anoppini ovat vähän yksinkertaisia noiden mankelijuttujensa kanssa- siis jämähtäneet jonnekin toisarvoiseen rooliin. Sellaisen naisen tänä päivänä kohdatessani ajattelen ihan samoin, että siinä leikitään pikkuvaimokotileikkiä kunnes selviää että mies käy paskalla ja todennäköisesti myös vieraissa ja siihenhän se sitten leviääkin. Kun joutuu katsomaan todellisuutta silmiin ja ottamaan ihan oikeaa vastuuta elämästään.



Sinuna sanoisin äidillesi että koet loukkaavana hänen puheensa koska toivoisit saavasi arvostusta myös omalle tyylillesi- onhan hän äitisi. Jos hän ei tätä ymmärrä- laita ö-mappiin koko juttu- ennen on ollut hyve että nainen on hiukan yksinkertainen ja ajattelu keskittyy pesuaine- ja kastikelaatuihin. Että minkäs he sille voivat.

Ja totta myös tuo varmaan että veljenvaimolla on jäänyt miellyttämisvaihe päälle (ja sehän ei oo aikuisen ihmisen tapa toimia) , haluaa hyväksyntää ja siksi esittää tuollaista. Mut johtuu varmaan siitä että ei ole sitä hyväksyntää saanut esim. omassa kodissaan. Koeta kestää.

Välillä olen kiusaantunut siitä kuinka anoppi ylistää minua tai koulutustani omien vähemmän koulutettujen tytärtensä kuullen.



MUTTA minä pidän sisustamisesta hänen tyttärensä eivät yhtään. Samoin on vaatteiden laita ja niiden hankkiminen.

Haluan laittaa juhliin kodin juhlakuntoon ja se on minulle tärkeää. Hänen tyttärensä monesti menevät siitä mistä aita on matalin NÄISSÄ ASIOISSA. Heille on ihan yks ja sama onko servetit ja kukat samaa sävyä. Mutta ihmiset nauttivat ja arvostavat erilaisia asioita. Tämä täytyisi yrittää kestää.



He toki ovat omalla laillaan hyviä äitejä yms. mutta heidän äitiään sattuu kiinnostamaan samat asiat kuin minua ja siksipä juttelemme niistä. Hänen ei hyödytä jutella tytärtensä kanssa koska heille nämä jutut ovat aina " ihan sama, ei väliä" -linjalla. Tiedän että anoppini on tyttäriinsä paljon yhteydessä ja heillä on ihan hyvät välit. Tiedän myös sen, että minä olen tahtomattani ärsyttänyt heitä tykkäämällä samoista asioista kuin äitinsä. Mutta en ymmärrä miksi heidän pitäisi loukkaantua moisesta? Jos heitä itseään em. asiat ei kiinnosta niin paljoa miksi äiti ei saisi jakaa niitä sellaisen kanssa jota ne kiinnostavat? Samoin ap:n tapauksessakin.



Minusta on aika paljon itsetunto kysymys miten näihinkin asioihin suhtautuu.

miksi taas keskustelu on siirtynyt akselille kotiäidin erinomaisuus- ura- tai " työ-" äidin erinomaisuus.

Ap;n jutussahan kyse on ihan vaan ihmisestä, jota äidin käytös on loukannut. Mutta täällä höyryää yhtä sekaisin sekä lääkärit että kotiäidit ihan omia fanaattisia fiiliksiään tajuamatta ap:n asiasta mitään.

Munkin mielestä ihmiset jotka yrittää mielistelemällä jyrätä toisia on raivóstuttavia ja kipeäksi sen tekee se, että se kohdistuu omaan perheeseen. Tuohan on erittäin ymmärrettävää- ja ap pyysi siihen tukea. Mut suurin osa paahtaa vaan ihan omia juttujaan kun saa jonkun ärsykkeen siihen. Ei loista tämä ketju sen paremmin ura- kuin kotiäitienkään eduksi.

Veljen vaimo on ihan sivujuonne, ja hänen syytäänhään tuo ei ole. Kyllä hänelläkin on oikeus olla oma itsensä.

niin- mut äidin tehtävä on nimenomaan olla silti lojaali ensisijaisesti omia lapsiaan kohtaan- siitä käsittääkseni on kyse. Ja miehet kai yrittävät löytää äitinsä kaltaisen vaimon... tai sitten vastakohdan. Ja miniän tulisi myös kunnioittaa miehensä perheen sisäisiä suhteita ja osata tulkita niitä; äidin ja tyttären välinen suhde on monesti monimutkainen- ja myös miniä voi olla täys moukka joka tosiaan pelaa valtaopeliä ja haluaa " voittaa" anopin silmissä ykkösaseman muiden miniöiden/tytärten silmissä. Ei tällainen dynämiikka ole uutta ihmiskunnan historiassa. Ne on naisen piilotettuja, hienovireisiä aggressionpurkukeinoja- joilla hän haluaa valtaa. Jos syvemmälle ajattelee.

Mut niinhän se on erilaisuutta on siedettävä. Ja tuttu juttu sikäli, että myös mun mies on valinnut minut, joka muutamissa asioissa muistuttaa hänen äitiään. Ongelma tuli vaan siinä, että hyvin nopeasti huomasin että pohjimmiltaan anoppi on- vaikka onkin hyvin sydämellinen, varsin tyhmä kana, enkä ryhtynyt leikkimään hänen kanssaan ikiaikasita anoppi-miniä-leikkiä, vaan vaadin miestäni itsenäistymään ja rakentamaan kanssani oman perheen eikä tuota anoppilan-jatke-leikkiä. Se aiheutti paljon vaikeuksia, mutta voiton puolella ollaan. Ja ymmärrän hyvin, miksi monet naiset tähtää vain ja ainoastaan tuohon anoppi-ystävyyteen. (ja siihen kyllä tähtäävät tietynlaiset naiset, jotka eivät ole erikoistuneet ajattelemaan omilla aivoillaan)

mistä sinä tiedät kuka tässä mielistelee??



Hyvin hyvin monesti ihminen kenellä itsellään on jotain ongelmaa joko itsetunnon tai niin kuin 52 sanoi esim. äitisuhteessaan näkee sen ongelman toisessa eikä osaa yhtään miettiä miksi itse reagoi tietyllä tavalla.



Osa ihmisistä vain on luontaisesti hyviä joissakin asioissa, jopa kodinhoidossa eikä siinä ketään mielistellä. Joidenkin on vaikea kestää sitä, jos ei itse satu olemaan hyvä juuri tuossa asiassa.



Ap voi ihan asiallisesti jutella äitinsä kanssa mikä häntä hiertää. Moni asia selviää juttelemalla. Mutta täälläkin on näitä ihmisiä ketkä mieluummin kerää vihansa ja kateutensa valtavaksi möykyksi ja suoltaa sitä ihan typeriin suuntiin eivätkä itse vaivaudu tekemään asialle jotain. Ongelma tässä ei ole miniän käytös. Ongelma on ap:n ja ap:n ja hänen äitinsä välillä.



Ap, kun olet niin erinomainen avaa suusi ja juttele niin kuin aikuisilla on tapana, jos haluat tehdä asioille jotain.

Ja rivien välistä tuli se että harmittaa kun äiti ei anna tunnustusta hänelle. Ihme agressiota purat itse, 54.

Ja kyllä on paljon ihmisiä jotka ei käsitä mitään toisten reviireistä ja niiden kunnioittamisista.

Munkin mielestä ap;n tulisi keskustella äidin kanssa. Mut faktaa on myös se ettei kaikki ihmiset älyä näitä asioita, eikä kaikki asiat selviä keskustelemalla. Eihän äiti osoita erityisen hyvää tilannetajua- ehkä hän ei mitään ongelmaa edes tajua.

että on ihmisiä joiden koti on moitteettoman puhdas ja siisti koko ajan. Oma lapsuudenkotini oli sellainen, vaikka meitä lapsia oli ja naapuruston lapsetkin meillä juoksivat.



Mutta, eipä meillä äiti muuta tehnytkään kuin koko ajan puunasi jotain paikkaa. Ei meidän lasten kanssa aikaa viettänyt, kun oli niin tärkeää että kaikki oli niin siististi, oli oikea " kodinhengetär" . Joka kerta kun kuikkasi lasten huoneiden ovelta sisään, niin samat sanat kuului joka helvetin kerta: siivotkaa kun täällä on niin sotkuista (vaikka olis ollu vain pari lelua lattialla..). Minä ainakin mieluummin vietän lasteni kanssa aikaa, leikin ja juttelen. Vielähän nuo seinät on ympärillä pysyneet, eikä kaatuneet minnekään. Ja turha kai mainitakaan, että VIHAAN siivoamista!

Ja joskus on vain hyvät ihmiset niin, että vaikka olisimme äitimme tyttäriä ei se tarkoita, että välit olisivat loistavat tai intressit saman suuntaiset.



Ei äitikään voi kai sille mitään, että aidosti ihailee miniään jos miniä hänen mielestään on hyvä joissakin asioissa missä äiti kenties toivoisi tyttärensä olevan yhtä noheva?



MInulla ei asian suhteen ole mitään aggressioita mitä purkaisin.

Ihmetyttää se, että ihmiset eivät osaa keskustella asioista...



Mutta samapa tuo, muistutitpahan minua taas kerran, että olen av:lla missä seikkailee monentasoista ihmistuntijaa.. *huokaus*





54

Äiti on niin älyttömän hyvä kodinhengetär, mutta ei IKINÄ läsnä, ja siitä on saanut kyllä maksaa tässä elämässä. ja todella osaa laittaa nämä " kodinhengettäret" ja pakonomaisen siivoamisen omaan arvoonsa.

Niinhän sitä sanotaan että jos ihminen on tasapainoinen- hän kestää normaalia elämän kaaosta, mutta jatkuva paikkojen kiillotus kertoo kyllä neurottisisita ongelmista, pakonomaisesta kontrolloinnintarpeesta jne. Ja siihen yhdistyy myös tuo hyväksynnän hakeminen ja miellyttämishalu. Ei siis mitään kahdehdittavaa.



terv. diplomikyökkipsyka:))

onneksi SINÄ vierailet täällä aidolla ihmistuntemuksellasi:)

Vierailija:

Kysele tyhmiä, ylistä sitten maasta taivaaseen. Hiukan peliä kehiin.

vaikka toki saattaisi silkkaa ystävällisyyttään auttaa.

Todennäköisesti minulla on koulutusta/kokemusta ihmistuntemukseen enempi kuin suurella osalla tällä palstalla seikkailevalla. Ihan ystävällisenä huomiona :-)



Viitaten ap:n kommenttiin " tulla pätemään minun juhliini" ..

ei kyllä voi tulla muuhun johtopäätökseen, että ongelma on ap:n.

Aivan kuten tässä joku tuumasi, auttaako ei voi eikä saa koska se otetaan heti omille varpaille hyppimisenä ja pätemisenä?

En ikinä pääse sisälle niihin juttuihin, enkä oikeastaan haluaisikaan. Tiedän, että selän takana arvostellaan ja lujaa, mutta karavaani kulkee ja koirat haukkuu.

Suhtaudun hyvin varauksella ihmisiin joiden lähtökohta on tuo yläviistosta esitetty ihmissuhdeasiantuntemus- ja kokemus. kaikki on niin suhteellista, ja sinäkin esität mielipiteesi vain oman katsantokantasi/koulutuksesi perusteella joka ei totisesti ole ainoa totuus tässä maailmassa vaan hyvin rajallinen, ja nöyryys sen ymmärtämiseen taitaa puuttua.

Myös mulla on paljon kokemusta monelta eri kantislta " ihmisasiantuntijoista" ja kokemukseni mukaan ovat usein varsin rajoittunutta väkeä. ja tällaiseen ammattiuskontoon tuo mielestäni särön myös se, kun nyt pedofiilskandaalin aikana tuomioistuin vai mikä toimi se oli, tunnusti että suomen oikeuskäytäntö näiltä osin on pahasti jäljessä. Ja sielläkin on moni asiantuntija kertonut elämän totuuksia.



Että kyllä se tietty nöyrä suhtautuminen asioihin on uskottavampaa kuin tuo " minäpä olen asiantuntija" -uskomus.

Miniä on varmaan ihan oikeasti tuollainen, eikä yritä miellyttää tai esittää.



Sen sijaan sinä tunnet kuviossa huonommuutta/alemmuutta tai mustasukkaisuutta äidistäsi. Älä suotta! Kyllä sinä olet äidillesi rakkaampi ja tärkeämpi ihminen.



Äitisi ei varmaan ole tajunnut että sinua harmittaa kun hän kehuu miniän taitoja. Jos sinun kiinnostuksen kohteesi ovat muualla niin miksi suotta verrata itseäsi kälyysi? Olette erilaisia, eri asioista kiinnostuneita.



Äitisi vain ajatteli että olisi kätevästi lähisuvussa joku jolta juhlien laittaminen kävisi näppärästi, ja oletti että olisit itsekin tyytyväinen kun juhlat laittaisi joku joka osaa...mielestäni tuossa ei ole syytä loukkaantua.

Vierailija:

Suhtaudun hyvin varauksella ihmisiin joiden lähtökohta on tuo yläviistosta esitetty ihmissuhdeasiantuntemus- ja kokemus. kaikki on niin suhteellista, ja sinäkin esität mielipiteesi vain oman katsantokantasi/koulutuksesi perusteella joka ei totisesti ole ainoa totuus tässä maailmassa vaan hyvin rajallinen, ja nöyryys sen ymmärtämiseen taitaa puuttua.

Myös mulla on paljon kokemusta monelta eri kantislta " ihmisasiantuntijoista" ja kokemukseni mukaan ovat usein varsin rajoittunutta väkeä. ja tällaiseen ammattiuskontoon tuo mielestäni särön myös se, kun nyt pedofiilskandaalin aikana tuomioistuin vai mikä toimi se oli, tunnusti että suomen oikeuskäytäntö näiltä osin on pahasti jäljessä. Ja sielläkin on moni asiantuntija kertonut elämän totuuksia.

Että kyllä se tietty nöyrä suhtautuminen asioihin on uskottavampaa kuin tuo " minäpä olen asiantuntija" -uskomus.

Pedofiiliviittauksesi selittämässä tai antamassa tukea mielipiteellesi on vähintään ontuva. Kas kun et sanonut, " koska nyt sataa, niin..."

Sinun ongelma on ettet pysty hyväksymään hänen tapaansa elää.

Takerrut äitisi kommenteihin ja kuvittelet jollakin tasolla että äitisi vertailee teitä keskenään pitäen sinua vähän huolimattomana ja välipitämättömänä taloudenhoitajana.

Äitisi ja sinä tulette samoista lähtökohdista. Äitisi on kai aina ihaillut ihmisiä jotka osaavat pitää ohjakset käsissä ja kodin ja itsensä siistinä.

Hän ei sitä itse ole etkä sinäkään. Silti koet että olet saanut itsellesi kilpailijan. Hyväksy että ihmiset ovat erilaisia ja rakentavat elämänsä itsensä näköisiksi.

Et voi alkaa elämään toisten raameissa äitisi mieliksi sinä kuolisit siinä pelissä henkisesti.

Ehdottaisin että yhdessä äidin kanssa alatte kehumaan miniän taitoa organisoida elämää.

Hänellä on opittavaa teiltä ja teillä on opittavaa häneltä.

Yhdistäkäää voimavaranne ja eläkää sovussa. Kateus vie kalatkin vesistä ja on niin turhaa ja uuvuttavaa.

Vierailija:

Minä vielä kerään rohkeutta. :/

Olen muuten ihan varma, että veljen vaimo pitää myös ainakin jollain tasolla esitystä päällä. Ei kenenkään koti voi jatkuvasti olla paraatikunnossa yötä päivää, ainakaan jos ei ole kotiäiti. En voi tajuta, miksei sitä voi olla vaan ihan rennosti lähisukulaisten parissa, vaan pitää aina laittaa kulissit pystyyn!

ap