Lue keskustelun säännöt.
Miehelle syntyy lapsi..
25.01.2008 |
Mitä tekisitte tässä tilanteessa?
Meillä kolme alle kouluikäistä lasta.
Nyt mies kertoi että ihastui puolisen vuotta sitten työkaveriinsa, olivat muutaman kerran sängyssä silloin ja mies lopetti suhteen. Ei halunnut jatkaa, koska oli tajunnut että olemme hänelle tärkeämpiä kuin tämä ihastus.
Kun mies lopetti suhteen, kertoi tämä nainen olevansa raskaana ja alkoi pyytää miestä jatkamaan hänen ja tulevan vauvan kanssa. Mies sanoi, ettei aluksi uskonut, että nainen tosiaan on raskaana, epäili että se oli vain " veto" sen eteen ettei suhde loppuisi.
No nyt nainen on selkeästi raskaana, vatsa kasvaa.
Vauva syntyy maaliskuussa.
Nainen haluaisi, että mieheni olisi yhteydessä lapseen.
Tämä on kamalaa.. Itkettää niin etten kunnolla näe tätä ruutua.
Mites meidän perhe? Miten lapset kun heille tulee sisarus? Pitääkö minun oikeasti ottaa tänne meille kylään säännöllisesti lapsi, joka on mieheni syrjähypyn tulos?
Miten voisin ikinä pitää lapsesta? (tiedän kyllä ettei lapsi ole syyllinen aikuisten mokailuun)
Vai heitänkö miehen pellolle? Menkööt leikkimään uutta kotileikkiä sen toisen naisen kanssa!
Mitä teen?
Kommentit (121)
Missä vaiheessa ap sanoi naisen haluavan riikoa heidän liittonsa, miehen takaisin tai edes elatusmaksuja???
Kukaan ei ole kuullut naisen versioa tilanteesta, ainoastaan miehen kautta sen että hän haluaa isän tapaavan lastaan. Onko tuo sitten niin suhteeton toive?
Todella laskettuun aikaan on vajaa 2kk jäljellä, joten luulisi naisen jo aiemmin ottaneen yhteyttä jos haluasi miehen perheelle pahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai niin, mies siinä un vaimolleen kertoi kuinka tuo nainen on ajanut hänet viattomana ansaan... Kannatttaakohan noihin ihan suoralta kädeltä uskoa?
Pitäisi hankkia lapsi isäksi haluavan miehen kanssa jos haluaa lapselleen isän. Muuten saa vaan siittäjän!
Vierailija:
Kukaan ei ole kuullut naisen versioa tilanteesta, ainoastaan miehen kautta sen että hän haluaa isän tapaavan lastaan. Onko tuo sitten niin suhteeton toive?
.
Olen sitä mieltä, että jos olet ennenkin uskonut parisuhteeseenne, sinun pitäisi yrittää uskoa siihen edelleen. Ainakin antaa sille mahdollisuus!
Minä sanoin miehelleni, etten voisi häntä arvostaa, jos ei lastaan halua nähdä. Siinä tilanteessa hän oli niin nöyränä, että olisi luultavasti suostunut, jos olisin pyytänyt häntä olemaan koskaan lasta näkemättä. Tiesin kuitenkin, ettei se olisi oikein häntä eikä lasta kohtaan, eikä hän itse pystyisi sitä lupausta pitämään. Mutta sanoin, etten halua, että hän tunnustaa lasta enkä koskaan halua, että asia tulee sukulaisten ja ystävien tietoon. En todellakaan halua alkaa selitellä asiaa joka suuntaan. Lapsellista ehkä, mutta sitä en enää jaksaisi. Vanhempani varsinkaan eivät ikinä selviäisi järkytyksestä. Lapsen äitikään ei ole vaatinut tunnustamista, mistä olen kiitollinen.
Nyt mennään eteenpäin tällä tavalla ja katsotaan sitten tilannetta uudestaan kun lapset kasvavat ja haavat arpeutuvat...
T: 59
tosi julma ja itsekäs, koska miehellä on jo perhe ja vastuu siellä asuvia lapsia kohtaan. Sehän on halua varastaa itselleen toisen oma ja rikkoa perhe joltakulta oman halunsa tähden- jos nyt oikein saivarrellaan. Vaikka syntyvä lapsi on arvokas, jo olemassa olevat ja heidän säilymisensä esimerkiksi tuollaisen arvioeron tarunoilta on ihan yhtä tärkeää. Tuossa kuviossa teki niin tai näin joku häviää. Kun suomi ei ole vielä mikään moniavio-maa, jossa kaikki vaimot lapsineen asuu sulassa sovussa yhdessä. Mut ehkä jonkun mielestä tasa-arvoa onkin sitten se, että jos mun lapsella ei ole lähi-isää, sitä ei sais olla kellään? Kaikki vaan tasapuolisesti viikonloppulapsiksi??
Ei tuo nainen ihan järkevältä vaikuta kun tuollaisia kuvottelee muutaman panon jälkeen. Tai sitten hän kuvittelee että lapsi todellakin on jotakin jonka kautta voi maailmaa hallita ja saada asioita itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
että ap:n pitää kynsin hampain pitää hänestä kiinni, niellä kaikki nöyryytykset jne?Miksi naiset palvotte miehiä näin loputtomasti? Asiat eivät toden totta muutu mihinkään, jos itse pidätte itseänne alempiarvoisempina - puoli-ihmisinä, joille saa tehdä mitä tahansa ja jotka eivät muka pärjää yksin.
Entä sitten jos mies perustaa perheen uuden akan kanssa? Pahalta se ehkä tuntuu, mutta se on sitten hänen valintansa. Ap:n valinta voi olla suoraselkäinen ja moraalinen, " MINÄHÄN PERKELE PÄRJÄÄN" -tyyppinen, ei tarvitse miestä, hoitaa lapset, nauttii siitä, ettei tarvitse kerätä hikisukkia pitkin kylppäriä, riidellä roskapussin viemisestä jne.
Yksihuoltajuudessa on paljon hyvää! Ei se ole mikään maailmanloppu!
jonkinasteisia vaikeuksia hän olisi heti kertonut kun tiesi olevansa raskaana miehelle sen tai tehnyt abortin itsekseen.
Jonkin asteista harkintaa osoittaa kyllä se, että kertoo vasta nyt ja ylipäätään se, että pitää lapsen.
Se miksi tai mikä on saanut naisen elättelemään toiveita miehestä tai mahdollisesta isästä onkin toinen juttu. MItä mies on kertonut naiselle mutta ei vaimolleen??
Mutta minä kyllä edelleen pidän miestä tässä tapauksessa ainoana vastuullisena syyllisenä. Ei kukaan tule raskaaksi työtoveruudesta.
Toisekseen vauvakuume saattaa olla vain naisen mustamaalausta. Kerrankos se ehkäisy naisellakin pettää. Ja mikäli mies olisi halunnut turvata selustansa ja olla viisas olisi itse käyttänyt ehkäisyä. Piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pilleri korttiin jos kumit eivät nappaa tai niitä ei taskusta löydy...
No huh huh...
Ai että muijalla ei ole mitään vastuuta jos jakaa pipariaan ukkomiehille eikä osaa pitää ehkäisystä huolta! Aikuinen nainen hankkiutuu raskaaksi ihmiselle jonka kanssa ei ole asiasta sopinut yhtään mitään!
Vastuu on tasan yhtä paljon molempien!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myönnän että itse tein virheen kn tietoisesti lähdin suhteeseen varaun miehen kanssa, vaikkakin kuulemma asumuserossa (miehellä oma vuokrakämppä työpaikkakunnalla jossa asuin) jo olivat ja mies suunnitteli tulevaisuutta kanssani.
Sain sitten kuulla vaimolta kunniani ja minulle selvisi ettei asiat olleet lainkaan sillä tolalla mitä uskoin. Päätin kuitenkin pitää lapsen kaikesta huolimatta vaikak uhakasivat tehdä elämästäni helvettiä, siitä huolimatta etten edes vaatinut isyystestejä. Ikävä kyllä raskaudessa selvisi että sikiöllä oli kromosomihäiriö ja lopulta tiukkapaikka ajoi päätökseen abortista. Ajatus siitä miten selviäisin vammaisen lapsen kanssa tilanteessa jossa mies (tai vaimonsa) suhteillaan vaikeuttaisi elämää tuntui mahdottomalta. Kipeä abortti rv 23 toi lopulta miehen perheelle vapautuksen tilanteesta.
Itse lähdin pian ulkomaille töihin ja meni useita vuosia ennen kuin aloin olemaan tilanteen kanssa sinut. On ollut vaikea luottaa enää toisiin ihmisiin tai edes ajatella lapsia, yhä tunnen syyllisyyttä aborttini takia.
Eli vaikka meidänkin tapauksessa molemmat tekivät virheen, ei se abortti ole aina naiselle helppo päätös.
Petturi kärsiköön nahoissaan virheestään.. jos se se ap:n ukko jatkaiski uuden naikkosen kaa niin eikö ap lämmitä ajatus että nainen on ikunen kakkonen :) (jos se miehes kuitenkin sut haluais pitää), kosta miehelle ja jätä hänet... Kärsiköön omaa tyhmyyttään! Löydät varmasti ap paremman miehen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko lasta pakko tunnustaa? Onko pakko tehdä isyystestiä? Siis lain näkökulmasta, moraali on sitten asia erikseen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies vaan ei uskonut, elätteli toiveita abortista tai keskenmenosta tms eikä siksi kertonut vaimolleen kuin vasta nyt.
En jaksaisi tuollaiseen sotkuun ruveta.
Jos nyt tämän lapsen hylkää niin entäs sitten kun ' rakastuu' seuraavan kerran, voi hyljätä teidänkin lapsenne?
Ei ajattelemisen arvoinen sotku!
Ukko ulos ja tapailkoon näitä lapsiaan ja mahdollisia uusia!
Minä, minä ja vielä kerran minä!! Ap:lla on kolme pientä lasta, eikö heitä pidä ajatella ollenkaan. Juttu on vasta niin tuore, ettei tuollaisessa tunnekuohussa kannata mennä tekemään ratkaisuja, jotka vaikuttavat lapsiin koko loppuelämän.
Ei ihme, että nykyään lapset ja nuoret voivat niin pahoin, kun vanhempina on tuollaisia itsekeskeisiä tyyppejä. Erotaan, kun on vaikeaa ja sitten lapset potkivat tuolla toisiaan ja purkavat pahaa oloaan...
Vierailija:
Petturi kärsiköön nahoissaan virheestään.. jos se se ap:n ukko jatkaiski uuden naikkosen kaa niin eikö ap lämmitä ajatus että nainen on ikunen kakkonen :) (jos se miehes kuitenkin sut haluais pitää), kosta miehelle ja jätä hänet... Kärsiköön omaa tyhmyyttään! Löydät varmasti ap paremman miehen!
pitäkööt nainen lapsensa ja olkoot lapsi isätön. miehesi voi jättää tapaamatta koko lasta. eipä tua naikkonenkaan ajatellut ehkäisyä, kun meni perheellisen miehen kansssa sänkyyn.
taitaa nainen lapsen avulla pyydystää miestäsi. unohtakaa koko nainen ja lapsi.
en yleensä koskaan ole näin julma, mutta nyt kuitenkin näin.
vapaaehtoisesti ei ole pakko tunnustaa.
Vierailija:
Onko lasta pakko tunnustaa? Onko pakko tehdä isyystestiä? Siis lain näkökulmasta, moraali on sitten asia erikseen...
mut moniko hylätyksi tullut äiti jättää käyttämättä kaikkia mahdollisia juridisia keinoja? Kuitenkin onhan tuo sille naisellekin varmaan kauheaa kun tajuaa että on kuivtellut ihan skeidaa. Ja se lapsi kuitenkin siihen tulee asiasta muistuttamaan. Ja asia säilyy olemassaolevana kuitenkin vielä seuraavissa sukupolvissakin.
Niin tai näin... se on fifty fifty tilanne...
Kunpa vaan jokainen nainen kunnioittaisi itseään ja muita naisia sen verran ettei aukoisi jalkojaan ukkomiehille (pois laskettuna tilanteet jossa ukko ei kerro omasta perheestään) ja kunpa ukkomiehet kunnioittaisivat vaimojaan eikä kylväisi siemeniään muihin penkkeihin...
Molemmissa vika!!! ei pelkästää ukossa, eikä pelkästään siinä akassa.
Mä en silti lemppaisi omaa ukkoani tuossa tilanteessa jos meillä olisi hyvä suhde muuten. Yrittäisin eteenpäin kynsin ja hampain, aika sitten näyttäis kuinka suhde jatkossa kestäisi. Itse en usko virheettömiin autuus liittoihin enkä myöskään usko että hyvä mies vaihtamalla paranisi.