Lue keskustelun säännöt.
Tuore kysely piirtää karua kuvaa suomalaisten taloustilanteesta. Eniten ovat joutuneet tinkimään nuoret aikuiset OrpoPurran politiikasta
07.04.2026 |
Tuore kysely piirtää karua kuvaa suomalaisten taloustilanteesta. Eniten ovat joutuneet tinkimään nuoret aikuiset OrpoPurran leikkaus- ja ankeutuspolitiikasta. Töitä ei juuri ole tarjolla ja sekin vähä keikka- ja pätkätyötä.
Lähes joka toinen työikäinen kertoo kotitaloutensa taloudellisen tilanteen heikentyneen viimeisen vuoden aikana, kertoo YTK työttömyyskassan tuore kysely.
YTK:n Jäsenpulssi-kyselyyn vastanneista työikäisistä 48 prosenttia arvioi kotitaloutensa taloudellisen tilanteen heikentyneen viimeisten 12 kuukauden aikana.
Moni on siirtänyt suurempia hankintoja ja nipistänyt ruokamenojaan kohonneiden kustannusten vuoksi.
Tilanteensa koki parantuneen 16 prosenttia, ja 35 prosenttia kertoi tilanteensa pysyneen ennallaan.
"Osuvat juuri tähän ryhmään"
Kohonneiden kustannusten vuoksi 69 prosenttia vastaajista kertoi tehneensä taloudellisia sopeutuksia viimeisen vuoden aikana.
Yleisin sopeutuskeino oli suurempien hankintojen siirtäminen. Tätä keinoa kertoi käyttäneensä 46 prosenttia vastaajista.
25 prosenttia joutuu käyttämään jo säästöjään
Myös enemmän kuin joka kolmas kertoi leikanneensa ruokakuluja. Noin neljännes vastaajista kertoi käyttäneensä säästöjään arjen menoihin.
Hankinnoista ja ruokamenoista säästäminen korostui etenkin nuorilla aikuisilla. YTK:n mukaan eniten sopeutuksia olivat tehneet 25–34-vuotiaat.
Yritysten ahneusinflaatio greedflation ei ole helpottunut vaan jatkunut vuodesta 2022 tähän päivään huhtikuun seitsemäs 2026 eikä edelleenkään osoita hiipumisen merkkejä.
Kulutuksen "mystinen" jarru siis painuu pohjaan entistä enemmän.
Talouskehitys EU:n hännänhuippu, edelleen kasvava työttömyys EU:n korkein ja velkaantuminen EU:n pahin, 2025 otettiin velkaa Suomen historian eniten 17,8 miljardia euroa, tänä vuonna suunnilleen saman verran.
Kommentit (8)
Nuoret aikuiset joutuvat nyt käyttämään säästönsä kun töitä ei ole, ja keikka- tai pätkätyöt eivät nosta tuloja työttömyysturvan ja toimeentulotuen suojaosan poiston takia.
Ainoat joilla menee hyvin ovat keski- ja suurituloiset 55-65 vuotiaat pitkän työuran tehneet kokoaikatyöläiset sekä eläkeläiset. Nämä ryhmät saaneet usein myös jo vanhempiensa perinnöt, eli varallisuuskin kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri uutisissa asiantuntija kertoi kuinka Suomalaisten pankkitilit pursuavat rahaa ja jotka vain odottavat kulutustaan
Vierailija kirjoitti:
Juuri uutisissa asiantuntija kertoi kuinka Suomalaisten pankkitilit pursuavat rahaa ja jotka vain odottavat kulutustaan
Juu, keskituloisten pitkän uran kokoaikavakityöläisten sekä suurituloisten, perijöiden ja eläkeläisten. Muut on kusessa leikkausten, alv-tasaveronnostojen ja ahneushintojen nousun kurimuksessa.
Olen nuori aikuinen, ja mulla on viisinumeroinen summa sijoitustilillä, joten hajotkaa itseenne buumerkokkarit, mua ette nujerra😎💪💪
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se taitaa taas mennä. Eläkeläiset ei näihinkään talkoisiin osallistu.
Ai että eläkeläisiäkö ei inflaatio ja kohonneet kustannukset millään lailla kosketa? Pässi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katsotaas vähän kauemmas: Suomessa sairaala- ja terveyskeskusverkkoa on supistettu merkittävästi vuosien 1995–2025 aikana. Tarkkaa, yksittäistä lukumäärää kaikista lakkautetuista toimipisteistä on vaikea antaa, koska palvelurakenne on muuttunut asteittain (yhdistämiset, vuodeosastojen sulkemiset, toiminnan muuttaminen päivätoiminnaksi).
Kehitys on kuitenkin ollut seuraava:
Sairaalat: Lukuisia pienempiä aluesairaaloita ja lähes kaikkien terveyskeskusten vuodeosastoja on lakkautettu tai niiden toiminta on keskitetty keskussairaaloihin. Vuonna 2024 Suomessa oli enää viisi ympärivuorokautisesti yhteispäivystävää sairaalaa, joiden yhteydessä on yliopistollinen tai keskussairaala.
Terveyskeskukset: Terveysasemien määrä on vähentynyt. Esimerkiksi vuonna 2024 yli 120 terveyskeskusta oli kiinni, ja maaliskuussa 2025 uutisoitiin yli 100 terveysaseman lääkärinvastaanoton lopettamisesta.
Keskeiset muutokset 1995–2025:
1990–2000-luvun alku: Erityisesti kuntien omien, pienten sairaaloiden lakkauttaminen.
2010–2020-luku: Sote-uudistuksen myötä painopiste on siirtynyt vahvasti kohti 21 hyvinvointialuetta, mikä on johtanut terveysasemien ja vuodeosastojen karsimiseen.
Lakkautukset ovat jatkuneet tiiviinä vielä hyvinvointialueiden aloitettua (2023–2025), jolloin säästöpaineet ovat johtaneet monien pienempien toimipisteiden sulkemiseen."
Suomesta on lopetettu satoja sairaaloita ja terveyskeskuksia sen jälkeen, kun liityimme Euroopan Unioniin. Valtio on säästänyt kymmeniä miljardeja. Samaan aikaan valtio on ottanut lisää velkaa kymmeniä miljardeja ja antanut ne rahat ulkomaille.
Mielenterveyshoitopaikkoja oli 1989 noin 20 000. Nyt niitä on alle tuhat. Laitoshoitoa tarvitsevia mielenterveyspotilaita on siis kaduilla noin 19 000. Ja sen huomaa.
Suomesta on lakkautettu EU-jäsenyyden jälkeen satoja kouluja. PISA tulokset ovat olleet vakaassa laskussa vuosien ajan.
Miten on mennyt noin niinku omasta mielestä?
OrpoPurran oikeiston kevennetyn hyvinvointivaltion lopputulema: Naiset pois töistä hoitamaan vanhuksiaan.
Näinhän se taitaa taas mennä. Eläkeläiset ei näihinkään talkoisiin osallistu.