Miksi suomalaiset lapset ovat niin huonoissa ja kamalissa vaatteissa?

Vierailija:

Mutta villakangastakin puhdistaminen ei sitten olekaan mikään helppo homma, varsinkin jos lapsen takki on tyttömäisen vaaleanpunainen tai muuten vaalea.

Meillä on lapsella siisti, pestävä kangastakki (duffeli) joka ei ole vaalea niin hyvin menee. Eikä ollut kallis, kun ei ole mikään merkkituote :)

Niiden Kiina-retkuja en koskaan suostuisi pukemana lapsilleni.

Vierailija:

Toisekseen rahan ja ajankäyttö on suhteutettava resursseihin ja olosuhteisiin. Ehkä se 55 e maksava paita on luomutuotettu kotimainen, ja 3 e maksava tehty lapsityövoimalla. Ehkä se joka laittaa 3 e paitaan on juoppo joka on juonut kaikki rahansa. Ehkä sillä joka laittaa itseään 1 min päivässä on silikonirinnat, leikelty naama ja kampaaja-aika 2 kertaa viikossa ja tekee töitä 12 h päivässä ja se joka käyttä laittautumiseen tunnin on vammautunut tulipalossa, ei voi käydä töissä ja hänellä on siksi aikaa. Ei asioista voi oikeasti vetää noin yksioikoisia päätelmiä.

Me olemme asuneet Brysselissä ja palanneet Suomeen vähän aikaa sitten. Juuri äsken lapseni kysyi " miksi Brysselissä ei koulussa saanut mennä pihalle leikkimään, jos satoi vähääkään?" .

Minun tyttöni ei ole ikinä tykännyt pitää hametta tai mekkoa esim. puistossa. On kuulemma tiellä :)

epämääräisen väriset retkut, jotka yleensä on sitä golitsikangasta. Polvet alkaa lököttää jne.

Eikä se tosiaan ole rahasta kiinni, enemmänkin viitseliäisyydestä saako köyhäkin lapselleen siistit vaatteet. toisaalta, kaikki ei arvosta sellaista, ja pitävät ehkä muita juttuja tärkeämpinä. Kukin tyylillään.

Mutta, sanoin minäkin mieleipiteeni nyt.

Pyrin pukemaan lapset siististi. En kuitenkaan viitsi jättää hyvälaatuista ja isosiskolta jäänyttä villamyssyä (Kivat) käyttämättä nuorimmaisella vain koska se ei uuden haalarin kanssa ole ihan sävy sävyyn. Enkä taas rupea etsimään uutta haalaria vanhan hatun värin mukaan, musta se on jo vähän liikaa.



Kolmen lapsen perheessä osa vaatteista on isosisaruksilta perittyjä eivätkä aina uusien vaatteiden kanssa tismalleen rimmaa. En kuitenkaan työssäkäyvänä äitinä ihan oikeasti jaksa käyttää aikaa siihen, että stailaisin lapset aina viimeisen päälle. Käytän mielummin vähän vapaa-aikani lasten kanssa.



Niin ja kahdeksanvuotias tyttö rypee edelleenkin metissä majoja rakennellen ja yksin kouluun lähtiessään saattaa pukea päälleen vähän mitä sattuu, vaikka tuolilla olisi vaatteet valmiina. Lapselle (onneksi) muut asiat ovat elämässä vaatteita tärkeämpiä