Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
tavarapaljous :(
22.04.2014 |
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (19894)
janitasss kirjoitti:
Suositus Stylebookille täältäkin! Olen käyttänyt nyt jo yli vuoden, vaikka yleensä olen toivoton kaikessa säännöllisesyyttä vaativassa...
On suorastaan koukuttavaa seurata, kuinka paljon vaate maksaa per käyttökerta. Esim. jotkut kalliit yli 100e kengät tai laukku on lopulta 3 senttiä per käyttökerta kun taas 35e mekko on 17,5e kun käytin vain kahdesti ennen kuin luovutin ja laitoin vaatekeräykseen.
Kaikkein hirveimpiä ostoksia ovat ne muutamat vaatteet, jotka löytyvät ”Never worn”-kategoriasta! D:Olen oppinut todella paljon, harkitsen nykyään tosi tarkkaan eikä tule hutiostoja. Ja on jotenkin ihanaa seurailla tilastoja.
Ostan yleensä vaatteet nettikaupasta (tai etsin kaupasta ostamani vaatteen kuvan netistä), joten vaatteen ostaessani otan siitä tuotesivults kuvakaappauksen ja lisään vaatteen hinnan ja muut tiedot. Ei ole tarvinnut itse kuvata yhtään vaatetta.
Aluksi oli työlästä laittaa kaikki vaatteet, mutta sitten helpottui. :) Lisäilin myös pikkuhiljaa sitä mukaa, kun huomasin, että ai nyt on päällä tällainen paita jonka kuvaa ja tietoja ei vielä ole. Sitten 1 min ja olen lisännyt ne. Pesulapusta löytyy usein mallin nimi tai numerokoodi ja siten kuva netistä. Jos ei löydy, niin googlaan vaikka ”yellow blouse” ja otan lähimpänä olevan kuvan... Ajaa asiansa. :) En jaksaisi itse ottaa hyviä kuvia. Onneksi netistä löytyy!
Mistä tuon sovelluksen löytää? En löytänyt sovelluskaupasta haulla stylebook mitään muuta, kuin toimimattoman sovelluksen... :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen seuraillut tätä palstaa kauan ja saanut inspiraation siivoilla viimeisetkin vaatehyllyt. Viimeiset hyllyt (liian pienet t-paidat joutuvat sisarelleni) ovat saaneet kyytiä. Käytöstä poistuneet vaatteet, rakennusvaatteiksi (sisareni rempaa taloa). Liian pienet kengät veks, äidilläni on pienempi lesti, samaten sisarelleni. Kaapista löytyneet ylijäämälangat äitini ompeluseuraan, tyhjät sulatejuustorasiat äidilleni pakastusrasioiksi, vanhat pyyhkeet, lakanat ja peitot sisarelleni koiralle listaa voisi jatka
En ostele mitään uutta jollen tarvitse, käytän vaatteeni loppuun, ostan vain alemyynniissä, katson tarkkaan sopiiko vaate garderoobiini. Jos vaate hajoaa, yritän korjata vaatteen. Samaten kengistä, sopiiko garderoobiini, voiko kengän korjata jne.
Haluavatko siskosi ja äitisi kaikki nuo tavarat? Ettei ongelma siirry eteenpäin. Tyhjät sulatejuustoastiat voisi ainakin siirtää suosiolla muovinkeräykseen. Oikeisiin pakasterasioihin on paljon helpompi pakastaa.
Niin varmaan mikäli joku tahtoo hienostella mutta ne maksavat ja lisäävät kulutusta päinvastoin kuin vanhan uusiokäyttö mikä on ilmaista.
Vierailija kirjoitti:
janitasss kirjoitti:
Suositus Stylebookille täältäkin! Olen käyttänyt nyt jo yli vuoden, vaikka yleensä olen toivoton kaikessa säännöllisesyyttä vaativassa...
On suorastaan koukuttavaa seurata, kuinka paljon vaate maksaa per käyttökerta. Esim. jotkut kalliit yli 100e kengät tai laukku on lopulta 3 senttiä per käyttökerta kun taas 35e mekko on 17,5e kun käytin vain kahdesti ennen kuin luovutin ja laitoin vaatekeräykseen.
Kaikkein hirveimpiä ostoksia ovat ne muutamat vaatteet, jotka löytyvät ”Never worn”-kategoriasta! D:Olen oppinut todella paljon, harkitsen nykyään tosi tarkkaan eikä tule hutiostoja. Ja on jotenkin ihanaa seurailla tilastoja.
Ostan yleensä vaatteet nettikaupasta (tai etsin kaupasta ostamani vaatteen kuvan netistä), joten vaatteen ostaessani otan siitä tuotesivults kuvakaappauksen ja lisään vaatteen hinnan ja muut tiedot. Ei ole tarvinnut itse kuvata yhtään vaatetta.
Aluksi oli työlästä laittaa kaikki vaatteet, mutta sitten helpottui. :) Lisäilin myös pikkuhiljaa sitä mukaa, kun huomasin, että ai nyt on päällä tällainen paita jonka kuvaa ja tietoja ei vielä ole. Sitten 1 min ja olen lisännyt ne. Pesulapusta löytyy usein mallin nimi tai numerokoodi ja siten kuva netistä. Jos ei löydy, niin googlaan vaikka ”yellow blouse” ja otan lähimpänä olevan kuvan... Ajaa asiansa. :) En jaksaisi itse ottaa hyviä kuvia. Onneksi netistä löytyy!
Mistä tuon sovelluksen löytää? En löytänyt sovelluskaupasta haulla stylebook mitään muuta, kuin toimimattoman sovelluksen... :(
En osaa sanoa mutta itse aiheeseen ...
Jos on niin tajuttomat määrät vaatetta, niiden hallintaan tarvitsee sovellusta ja niitä riittää ymipäätään noin hallinnoitaviksi, kyllä on jo ihan sairasta kerskalulutusta ja yksinkertaisesti liikaa rättejä ja kauheaa rahanhaaskua. Oire siitä ihmisellä on ns ongelma. Tuollaisessa on jo kova tilaus jollekin radikaalille karsimiselle on se sitten minkä nimisellä ideologialla hyvänsä. Samoin terapiaan mars!
Stylebook on ehkä applen appi? Löytyy applen app storesta, jos muistan oikein, on noita vastaavia androidillekin eri nimisiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Servettiongelmaan ratkaisu on juuri se aiemmin ehdotettu "ota käyttöön". Mutta kun on rumia, eikä käy vieraita. Ei hätää! Ota käyttöön silti:
- talouspaperin sijainen, pyyhi sipulinkuoret lattialta ja roskat pöydältä servettiin!
- siivoa kissan oksennus servettiin
- servetti hoitaa kuraroiskeet kengistä kun syyskelit tulevat
- pyörähuolto kesän jälkeen? Ota servetti pari ja putsaile pyörä kiiltäväksi
- kaupassa ja kaupungilla asiointia korona-aikaan? Servettejä taskuun ja laukkuun, niistä ja laita roskiin. Servetti on kauniimpikin kuin tavisnessu
- retki/luontopolku, ei muuta kuin servetit mukaan
- pölyjen siivous, astiakaappi, vessanpönttö - suihkaus pesuainetta ja servettiä pintaan
Itselläni on servettejä joissa imukyky ei vastaa ollenkaan talouspaperia ja on epäkäytännöllinen ja hankala esim sen kissan oksennuksen siivoamiseen. Mutta ideoita tässä tuli, ehkä voisi käyttää vaikka pöydän suojana askarteluissa ja vastaavissa.
Kannattaa myös tarkistaa, että servetistä ei irtoa väriä kosteana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä lifehack on canit sovellus. Sillä saa pullot palautettua suoraan kotoota. Löytyy ainakin applen kaupasta.
Miettikää kun itse ostatte lahjoja jollekin.
Valitsetteko huolellisesti kaupassa tarkasti miettien mitä tämä sopisi Jennalle?
Vai ostatko vain ahdistuneena kaupasta jotain, joka näyttää kivalle? Ihan turhia tämmöiset lahjomiset.
Vai ostatko peräti sellaista, mikä sinusta on kiva ostaa ja itse tykkäät siitä, mutta ei se pariton kahvikuppi teille kotiin sovi?
Niinpä. Samalla tavalla Jenna ajatteli, kun osti lahjan sinulle.
PS. Kaikki tavarat näyttävät lajitovereidensa keskellä kaupassa kivalta isompana, harmonisena kokonaisuutena. Yksittäin kotona ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulin kertomaan väliaikatietoja, oon siis se terassille vaatteensa kipannut (3935). Vaatteiden sovitukset tein kyllä sisätiloissa.
No siis... kävin kyl kaikki vaatteeni läpi vaikka tuntuikin raskaalta. Niitä oli aikamoinen määrä vaikken mikään hamsteri. Tuulettuivat kerrankin hyvin, putsasin vaatehyllyt kun oli tyhjää. Oli työ ja tuska, mutta silmiä avaava kokemus.
Ensin lajittelin vaatteet omiin kasoihin takit, paidat, housut jne. Kävin ne ryhmittäin, ja otin kasoista pois ne joita käytän aktiivisesti ja siirsin säilytettävät -pinoon. Ja ne joista tiesin heti etten enää käyttäisi siirtyi poisto -pinoon. Tosin tässä vaiheessa arkailin ja ne joista en ollut ihan varma, siirtyi selvitys -pinoon.
Seuraavaksi aloin miettiä asukokonaisuuksia. Mitä vaatteita tarvitsen, ja mihin eri tarkoituksiin pukeudun, esim. kotoilu, asiointi kodin ulkopuolella, juhlat...
Kokosin säilytettävien pinosta kokonaisia asuja. Katsoin epäselvien pinosta täydennystä. Jotkut edelleen säilytettävät eivät ole ihan mieleisiä, mutta tarpeellisia. Käytän nuo loppuun.
Selvisi että juhlavaatteita (vähän käytettyjä) on enemmän kuin tarvetta ja koot vaihtelivat suuresti 36-42. Lopulta jätin vaan pari kotelomekkoa ja hameen, jolla erillinen yläosa sekä pari kesämekkoa.
Lenkkeilyyn sopivia housuja en löytänyt ollenkaan muuta kuin talvivaatteista toppahousut! Ei ihme että jäänyt viime aikoina lenkille lähtemättä kun ei huvita mennä metsään farkkusortseissa tai hellemekossa. Pitkälahkeisia legginsejä tai verkkareita ei ollut lainkaan, vain farkkuja ja pesussa kutistuneita capreja. Aion kuitenkin pärjätä vielä näin.
Epäselvät tapaukset piti sovittaa läpi ja miettiä myös että käykö ne edes jonkin vaatteen kanssa. Oli joitakin yläosia joille ei oikein sopinut mikään alaosa (väärää kokoa), niin sellaiset sai mennä poistokasaan. En kokenut niitä niin tärkeiksi että tarvitsisi alkaa ostamaan uutta vaatetta sen käyttöönottamiseksi.
Paljon oli vääränkokoista vaatetta, mutta myös vaatteita joissa huomasin että olin ostanut sellaisiin tarkoituksiin joita ei edes ole enää nykytilanteessani, tai ne oli ostettu ihanneminälleni, joka on rohkea katseiden kääntäjä. En vaan usko muuttuvani ihmisenä niin paljoa että sietäisin pukeutua niin julkisesti tai käymään baareissa. Jossain näkyi kanssashoppailijan antama kehotus; ”osta vaan se on tarjouksessa! ” Ja käyttökertoja lähes nolla.
Ne selvästi talvivaatteet joista en ollut varma jäi odottamaan talven alkua omaan laatikkoon, josta laitoin muistutuksen itselleni. Vaikka tiesin, että villapaita kutittaa ikävästi, niin se saattaa olla mitätön seikka jos on kylmä. Ja muutama takki odottaa syksyä, jotta näkee toimiiko ne syyssäässä.
Oli vanhoja lempivaatteita jotka säilyneet laatikossa säilössä vaikka kainalossa reikä, tai jokin pysyvä tahra jonka takia vaatetta ei ilkeä käyttää. Oli teini-iän fanitus bändipaidat (Nirvana) ja lapseni ihmetteli että kenen vaatteita oikein oot säilyttänyt. Metkoja pysyväissäilytyksiä ilman minkäänlaista ajatusta aiemmin että miksi säilytän näitä.
Vielä odottaa poistettavien läpikäynti niin että katson mitkä kehtaa lahjoittaa ja mitkä on tekstiilinkeräykseen. Myös korjattavien vaatteiden pinkka on kesken. Sieltä saattaa jokunen vaate palata hyllyyn takaisin.
Nyt kuitenkin tiedän mitä vaatetta minulta löytyy ja ne on järjestetty selvemmin. Huomasin myös etten tarvitse niin paljoa kausivaatetta kuin on ollut, vaan kesällä voi käyttää samoja vaatteita kuin muulloinkin. Kaikki säilytettävät ei vieläkään ole samassa kaapissa vaan laitoin osan yläkaappiin jotta ei liikaa vaihtoehtoja arkiaamuisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä minulla oli lopulta esim valtavan epäkäytännöllinen mutta nätti emännänkaappi, joka oli ollut meillä "aina", palvellut astiakaappina, liinavaatekaappina, lelukaappina ja vaikka mitä. Siinä oli niin paljon jo historiaa, että sekoitin tunteen niiden pikkulapsivuosien nostalgiasta tunnesiteeksi siihen itse kaappiin.
Lopulta oli pakko luopua siitä kun ei mahtunut enää olemaan, ja piti teinille saada tietokonepöytä ja poppivehkeet sen tilalle. Kalusteet haettiin ihan kerralla ikeasta teinin mieluiset, kun nyt ei ollut enää niin tiukkaa. Ja tiedättekö, joku vei onnessaan sen kaapin mökilleen hellästi pakaten, ja minä vapauduin siitä. Nyt on taas sellainen sisustus joka palvelee meitä tässä elämäntilanteessa. Eikä ole tarvinnut surra sitä kaappia. Muistot on tallessa.Tämä olisi minunkin unelmani, että tarpeeton huonekalu saisi uuden kodin. Valitettavasti näin ei ole ollut. Olin 14 vuotta sitten tilanteessa, jossa jouduin muuttamaan synnyinkotiini, jossa oli vanhempieni huonekaluja ja omat huonekalut piti saada mahtumaan. Pakko oli siis päästä eroon ylimääräisistä huonekaluista, mutta eivätpä ne kelvanneet mihinkään. Silloin oli pakko moottorisahalla pilkota ne pieniksi.
Surullinen tilanne, ja toivottavasti ei tarvitse enää käydä tuollaista läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa kun tämä ketju on säilynyt aktiivisena jo niin monta vuotta. Minä käyn läpi nyt vaatekaappeja sekä lasten leluja. Olen aiemmin myynyt vaan pelkästää kirpparilla. Jos ei ole mennyt kaupaksi, olen siirtänyt varastoon odottamaan seuraavaa myyntiä. Nyt lähelleni on tullut UFF-vaatekeräyslaatikko. Saan laittaa kaikki nämä odottavat pinkat sinne suoraan :) Ihanaa!!
Vierailija kirjoitti:
Lahjat ovat kyllä hankalia. Olen yrittänyt opetella ajattelemaan, että lahja on täyttänyt tarkoituksensa sillä hetkellä, kun se on vastaanotettu ja siitä on kauniisti kiitetty. En myöskään haluaisi, että kukaan tuntisi velvollisuutta säilyttää antamiani lahjoja. Silti lahjoista luopuminen on vaikeaa, varsinkin sellaisista joista tietää, että antaja on nähnyt niiden eteen vaivaa tai jotka ovat olleet kalliita.
==
Vie vain sellaista, jonka voi syödä tai juoda. Jos eivät syö, laittakoot biojätteisiin. Eivät voi säilyttää pilaantunutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
janitasss kirjoitti:
Suositus Stylebookille täältäkin! Olen käyttänyt nyt jo yli vuoden, vaikka yleensä olen toivoton kaikessa säännöllisesyyttä vaativassa...
On suorastaan koukuttavaa seurata, kuinka paljon vaate maksaa per käyttökerta. Esim. jotkut kalliit yli 100e kengät tai laukku on lopulta 3 senttiä per käyttökerta kun taas 35e mekko on 17,5e kun käytin vain kahdesti ennen kuin luovutin ja laitoin vaatekeräykseen.
Kaikkein hirveimpiä ostoksia ovat ne muutamat vaatteet, jotka löytyvät ”Never worn”-kategoriasta! D:Olen oppinut todella paljon, harkitsen nykyään tosi tarkkaan eikä tule hutiostoja. Ja on jotenkin ihanaa seurailla tilastoja.
Ostan yleensä vaatteet nettikaupasta (tai etsin kaupasta ostamani vaatteen kuvan netistä), joten vaatteen ostaessani otan siitä tuotesivults kuvakaappauksen ja lisään vaatteen hinnan ja muut tiedot. Ei ole tarvinnut itse kuvata yhtään vaatetta.
Aluksi oli työlästä laittaa kaikki vaatteet, mutta sitten helpottui. :) Lisäilin myös pikkuhiljaa sitä mukaa, kun huomasin, että ai nyt on päällä tällainen paita jonka kuvaa ja tietoja ei vielä ole. Sitten 1 min ja olen lisännyt ne. Pesulapusta löytyy usein mallin nimi tai numerokoodi ja siten kuva netistä. Jos ei löydy, niin googlaan vaikka ”yellow blouse” ja otan lähimpänä olevan kuvan... Ajaa asiansa. :) En jaksaisi itse ottaa hyviä kuvia. Onneksi netistä löytyy!
Mistä tuon sovelluksen löytää? En löytänyt sovelluskaupasta haulla stylebook mitään muuta, kuin toimimattoman sovelluksen... :(
App Storessa hakee "stylebook" niin ensimmäisenä tulee. Onkohan sulla joku muu kuin iPhone?
Vierailija kirjoitti:
Tulin kertomaan väliaikatietoja, oon siis se terassille vaatteensa kipannut (3935). Vaatteiden sovitukset tein kyllä sisätiloissa.
No siis... kävin kyl kaikki vaatteeni läpi vaikka tuntuikin raskaalta. Niitä oli aikamoinen määrä vaikken mikään hamsteri. Tuulettuivat kerrankin hyvin, putsasin vaatehyllyt kun oli tyhjää. Oli työ ja tuska, mutta silmiä avaava kokemus.
Ensin lajittelin vaatteet omiin kasoihin takit, paidat, housut jne. Kävin ne ryhmittäin, ja otin kasoista pois ne joita käytän aktiivisesti ja siirsin säilytettävät -pinoon. Ja ne joista tiesin heti etten enää käyttäisi siirtyi poisto -pinoon. Tosin tässä vaiheessa arkailin ja ne joista en ollut ihan varma, siirtyi selvitys -pinoon.
Seuraavaksi aloin miettiä asukokonaisuuksia. Mitä vaatteita tarvitsen, ja mihin eri tarkoituksiin pukeudun, esim. kotoilu, asiointi kodin ulkopuolella, juhlat...
Kokosin säilytettävien pinosta kokonaisia asuja. Katsoin epäselvien pinosta täydennystä. Jotkut edelleen säilytettävät eivät ole ihan mieleisiä, mutta tarpeellisia. Käytän nuo loppuun.
Selvisi että juhlavaatteita (vähän käytettyjä) on enemmän kuin tarvetta ja koot vaihtelivat suuresti 36-42. Lopulta jätin vaan pari kotelomekkoa ja hameen, jolla erillinen yläosa sekä pari kesämekkoa.
Lenkkeilyyn sopivia housuja en löytänyt ollenkaan muuta kuin talvivaatteista toppahousut! Ei ihme että jäänyt viime aikoina lenkille lähtemättä kun ei huvita mennä metsään farkkusortseissa tai hellemekossa. Pitkälahkeisia legginsejä tai verkkareita ei ollut lainkaan, vain farkkuja ja pesussa kutistuneita capreja. Aion kuitenkin pärjätä vielä näin.
Epäselvät tapaukset piti sovittaa läpi ja miettiä myös että käykö ne edes jonkin vaatteen kanssa. Oli joitakin yläosia joille ei oikein sopinut mikään alaosa (väärää kokoa), niin sellaiset sai mennä poistokasaan. En kokenut niitä niin tärkeiksi että tarvitsisi alkaa ostamaan uutta vaatetta sen käyttöönottamiseksi.
Paljon oli vääränkokoista vaatetta, mutta myös vaatteita joissa huomasin että olin ostanut sellaisiin tarkoituksiin joita ei edes ole enää nykytilanteessani, tai ne oli ostettu ihanneminälleni, joka on rohkea katseiden kääntäjä. En vaan usko muuttuvani ihmisenä niin paljoa että sietäisin pukeutua niin julkisesti tai käymään baareissa. Jossain näkyi kanssashoppailijan antama kehotus; ”osta vaan se on tarjouksessa! ” Ja käyttökertoja lähes nolla.
Ne selvästi talvivaatteet joista en ollut varma jäi odottamaan talven alkua omaan laatikkoon, josta laitoin muistutuksen itselleni. Vaikka tiesin, että villapaita kutittaa ikävästi, niin se saattaa olla mitätön seikka jos on kylmä. Ja muutama takki odottaa syksyä, jotta näkee toimiiko ne syyssäässä.
Oli vanhoja lempivaatteita jotka säilyneet laatikossa säilössä vaikka kainalossa reikä, tai jokin pysyvä tahra jonka takia vaatetta ei ilkeä käyttää. Oli teini-iän fanitus bändipaidat (Nirvana) ja lapseni ihmetteli että kenen vaatteita oikein oot säilyttänyt. Metkoja pysyväissäilytyksiä ilman minkäänlaista ajatusta aiemmin että miksi säilytän näitä.
Vielä odottaa poistettavien läpikäynti niin että katson mitkä kehtaa lahjoittaa ja mitkä on tekstiilinkeräykseen. Myös korjattavien vaatteiden pinkka on kesken. Sieltä saattaa jokunen vaate palata hyllyyn takaisin.
Nyt kuitenkin tiedän mitä vaatetta minulta löytyy ja ne on järjestetty selvemmin. Huomasin myös etten tarvitse niin paljoa kausivaatetta kuin on ollut, vaan kesällä voi käyttää samoja vaatteita kuin muulloinkin. Kaikki säilytettävät ei vieläkään ole samassa kaapissa vaan laitoin osan yläkaappiin jotta ei liikaa vaihtoehtoja arkiaamuisin.
Tässä on kyllä hienoja - ja tuttuja - oivalluksia. Esim. tuo että niitä juhla/biletysvaatteita on paljon ja oikeasti möllötät sohvannurkassa tai koluat luontopolkuja ja kerran vuodessa on ehkä häät. Niitä ihanuuksia tulee ostettua juuri sille "ihanneminälle" joka on vain haavekuva. Ja sopimattomia, vääriä kokoja, huonosti istuvia, korjattavia. Ja minullakin on muutama hassu ikivanha t-paita, mielestäni muutama "muistovaate" voi olla omassa laatikossaan.
Kuinka monella on hääpuku tallella? Itse säilytän sitä niin kauan, että mahdun siihen taas. Laihdutan siis. Sitten se ehkä saa uuden elämän jossain uudessa muodossa tai lähtee maailmalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulin kertomaan väliaikatietoja, oon siis se terassille vaatteensa kipannut (3935). Vaatteiden sovitukset tein kyllä sisätiloissa.
No siis... kävin kyl kaikki vaatteeni läpi vaikka tuntuikin raskaalta. Niitä oli aikamoinen määrä vaikken mikään hamsteri. Tuulettuivat kerrankin hyvin, putsasin vaatehyllyt kun oli tyhjää. Oli työ ja tuska, mutta silmiä avaava kokemus.
Ensin lajittelin vaatteet omiin kasoihin takit, paidat, housut jne. Kävin ne ryhmittäin, ja otin kasoista pois ne joita käytän aktiivisesti ja siirsin säilytettävät -pinoon. Ja ne joista tiesin heti etten enää käyttäisi siirtyi poisto -pinoon. Tosin tässä vaiheessa arkailin ja ne joista en ollut ihan varma, siirtyi selvitys -pinoon.
Seuraavaksi aloin miettiä asukokonaisuuksia. Mitä vaatteita tarvitsen, ja mihin eri tarkoituksiin pukeudun, esim. kotoilu, asiointi kodin ulkopuolella, juhlat...
Kokosin säilytettävien pinosta kokonaisia asuja. Katsoin epäselvien pinosta täydennystä. Jotkut edelleen säilytettävät eivät ole ihan mieleisiä, mutta tarpeellisia. Käytän nuo loppuun.
Selvisi että juhlavaatteita (vähän käytettyjä) on enemmän kuin tarvetta ja koot vaihtelivat suuresti 36-42. Lopulta jätin vaan pari kotelomekkoa ja hameen, jolla erillinen yläosa sekä pari kesämekkoa.
Lenkkeilyyn sopivia housuja en löytänyt ollenkaan muuta kuin talvivaatteista toppahousut! Ei ihme että jäänyt viime aikoina lenkille lähtemättä kun ei huvita mennä metsään farkkusortseissa tai hellemekossa. Pitkälahkeisia legginsejä tai verkkareita ei ollut lainkaan, vain farkkuja ja pesussa kutistuneita capreja. Aion kuitenkin pärjätä vielä näin.
Epäselvät tapaukset piti sovittaa läpi ja miettiä myös että käykö ne edes jonkin vaatteen kanssa. Oli joitakin yläosia joille ei oikein sopinut mikään alaosa (väärää kokoa), niin sellaiset sai mennä poistokasaan. En kokenut niitä niin tärkeiksi että tarvitsisi alkaa ostamaan uutta vaatetta sen käyttöönottamiseksi.
Paljon oli vääränkokoista vaatetta, mutta myös vaatteita joissa huomasin että olin ostanut sellaisiin tarkoituksiin joita ei edes ole enää nykytilanteessani, tai ne oli ostettu ihanneminälleni, joka on rohkea katseiden kääntäjä. En vaan usko muuttuvani ihmisenä niin paljoa että sietäisin pukeutua niin julkisesti tai käymään baareissa. Jossain näkyi kanssashoppailijan antama kehotus; ”osta vaan se on tarjouksessa! ” Ja käyttökertoja lähes nolla.
Ne selvästi talvivaatteet joista en ollut varma jäi odottamaan talven alkua omaan laatikkoon, josta laitoin muistutuksen itselleni. Vaikka tiesin, että villapaita kutittaa ikävästi, niin se saattaa olla mitätön seikka jos on kylmä. Ja muutama takki odottaa syksyä, jotta näkee toimiiko ne syyssäässä.
Oli vanhoja lempivaatteita jotka säilyneet laatikossa säilössä vaikka kainalossa reikä, tai jokin pysyvä tahra jonka takia vaatetta ei ilkeä käyttää. Oli teini-iän fanitus bändipaidat (Nirvana) ja lapseni ihmetteli että kenen vaatteita oikein oot säilyttänyt. Metkoja pysyväissäilytyksiä ilman minkäänlaista ajatusta aiemmin että miksi säilytän näitä.
Vielä odottaa poistettavien läpikäynti niin että katson mitkä kehtaa lahjoittaa ja mitkä on tekstiilinkeräykseen. Myös korjattavien vaatteiden pinkka on kesken. Sieltä saattaa jokunen vaate palata hyllyyn takaisin.
Nyt kuitenkin tiedän mitä vaatetta minulta löytyy ja ne on järjestetty selvemmin. Huomasin myös etten tarvitse niin paljoa kausivaatetta kuin on ollut, vaan kesällä voi käyttää samoja vaatteita kuin muulloinkin. Kaikki säilytettävät ei vieläkään ole samassa kaapissa vaan laitoin osan yläkaappiin jotta ei liikaa vaihtoehtoja arkiaamuisin.
Tässä on kyllä hienoja - ja tuttuja - oivalluksia. Esim. tuo että niitä juhla/biletysvaatteita on paljon ja oikeasti möllötät sohvannurkassa tai koluat luontopolkuja ja kerran vuodessa on ehkä häät. Niitä ihanuuksia tulee ostettua juuri sille "ihanneminälle" joka on vain haavekuva. Ja sopimattomia, vääriä kokoja, huonosti istuvia, korjattavia. Ja minullakin on muutama hassu ikivanha t-paita, mielestäni muutama "muistovaate" voi olla omassa laatikossaan.
Kuinka monella on hääpuku tallella? Itse säilytän sitä niin kauan, että mahdun siihen taas. Laihdutan siis. Sitten se ehkä saa uuden elämän jossain uudessa muodossa tai lähtee maailmalle.
Minä luovuin hääpuvusta kymmenen vuoden säilytyksen jälkeen. Vei melkein yhden kaapin säilytykseen. En halua myöskään että tyttäreni joutuu miettimään, käyttääkö äitinsä hääpukua. Päivä on muistoissani ja valokuvina.
Ovatko ne rasiat suurempia vai piempiä, entäpä jos ne vaatteet vetelevät viimeisiään
3883 jatkaa.
Aiemmin tällä viikolla vein kolme kassillista tekstiilitavaraa kierrätyskeskukseen. Nämä olivat sellaisia, jotka olivat niin huonossa kunnossa että niitä ei enää voi käyttää (tarkistin, että tuonne kierrätykseen voi viedä myös rikkinäisiä ja tahraisia tekstiilejä). Oli siinä vähän vaivaa mennä kahdella bussilla kaupungin toiselle laidalle. Ajattelen, että pieni hankaluus on myös hyvästä: tuleepahan jatkossa mietittyä huolellisesti, mitä hankkii.
Nyt siirryn ison astiakaapin kimppuun. Sieltä ei pitäisi isoja yllätyksiä löytyä, mutta epäjärjestys on melkoinen.
Itsekin tästä ketjusta inspiroituneena aloin myymään turhaksi jäänyttä tavaraa (sarjakuvia, elokuvia ym) torissa. Ihan hyvin mennyt kaupaksi, saanut muutama satasen ylimääräistä rahaa.
Varmaan laittaa loput jonnekin roskalavaryhmään jos joku vaikka ilmaiseksi huolii. Kummasti tuli lisää tilaa.
Alue: Aihe vapaa
Minulla on myös matkan varrella ehtinyt tarttua tavaroihin jos jonkinlaista tunnetta ja muistoa. Koska rahaa oli vähän opiskelijana, oli hankittava osto- ja myyntiliikkeestä, mihin oli varaa ja sai kulkemaan. Sitten ne kulkivat mukana kaikissa muutoissa, koska ei ollut rahaa yhtään sen enempää vastavalmistuneena tai pikkulapsiaikaan.
Niinpä minulla oli lopulta esim valtavan epäkäytännöllinen mutta nätti emännänkaappi, joka oli ollut meillä "aina", palvellut astiakaappina, liinavaatekaappina, lelukaappina ja vaikka mitä. Siinä oli niin paljon jo historiaa, että sekoitin tunteen niiden pikkulapsivuosien nostalgiasta tunnesiteeksi siihen itse kaappiin.
Lopulta oli pakko luopua siitä kun ei mahtunut enää olemaan, ja piti teinille saada tietokonepöytä ja poppivehkeet sen tilalle. Kalusteet haettiin ihan kerralla ikeasta teinin mieluiset, kun nyt ei ollut enää niin tiukkaa. Ja tiedättekö, joku vei onnessaan sen kaapin mökilleen hellästi pakaten, ja minä vapauduin siitä. Nyt on taas sellainen sisustus joka palvelee meitä tässä elämäntilanteessa. Eikä ole tarvinnut surra sitä kaappia. Muistot on tallessa.