Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
tavarapaljous :(
22.04.2014 |
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (19894)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löydetty vanhempieni omakotitalosta:
- Servettejä 17 pakettia, eri värejä ja kokoja. (Eivät käytä kuin juhlissa, edellisistä kotona pidetyistä juhlista 6 vuotta aikaa).
- Vanhoja koruja, jotka rikki: 6 kpl. Ne voi kuulemma joskus korjata. Eivät ole arvokkaita.
- Pehmoleluja jätesäkillinen varastossa.
- Isän luistimet vuodelta 75. Olivat kovalla käytöllä silloin ja sen on näköisetkin. Myös sekalainen valikoima monoja ja lenkkareita vuosikymmeniltä 80-90.
- Kehyksiä laatikollinen, eri kokoja ja värejä. Osa rikki mutta niitähän voi korjata.
- Lautapelejä yksi kaappi täynnä. En muista että edes lapsena oltaisi pelattu niitä kaikkia. Noin 6-8 niistä on sellaisia mitä edelleen edes satunnaisesti pelataan.
- Iso pino ristikkolehtiä. Uusia ostetaan kaupasta koko ajan, mutta näissä vanhoissakin on muutamia vielä tekemättä niin ne siksi odottaa siinä pinossa eikä saa vielä heittää pois.
- Avattuja ja avaamattomia voiteita, tuoksuja, hiustuotteita, saippuoita, yms koko kylppärin kaappi täynnä. Vilkaisin päiväyksiä niin osa mennyt vanhaksi 2000-luvun alussa. Ei saa heittää pois kun niitä voi vielä käyttää.
- Lisäksi koko yksi varasto on täynnä tavaraa jota "voi vielä joskus johonkin tarvita".Voi ei. Joskushan tämä kaikki tulee siivottavaksi. Tuli noista serveteistä mieleen, löysin niitä nimittäin lukuisia paketteja äitini kuolinpesästä ja joitakin myös omista varastoistani:
Paikallisella fb-roskalavalla kysellään säännöllisesti servettejä vanhainkotiin. Mummot ja papat tykkäävät kun on nätisti katettu pöytä. Arvostukseni myös hoitajaa kohtaan, joka näitä keräilee.Kiva idea! Kaapissa on monta pakettia servettejä, mutta oikeasti niitä tulee käytettyä ehkä kerran kahdessa vuodessa kun joku vanhempi sukulainen käy kahvilla.
Servettejä voi käyttää talouspaperin tilalla. Ihan hullua että kirppiksilläkin ihmiset myy servettipakkauksia. Miksi eivät käytä niitä pois? No samapa tuo, minä ne ostan sieltä pois 50 sentillä paketti omaan käyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löydetty vanhempieni omakotitalosta:
- Servettejä 17 pakettia, eri värejä ja kokoja. (Eivät käytä kuin juhlissa, edellisistä kotona pidetyistä juhlista 6 vuotta aikaa).
- Vanhoja koruja, jotka rikki: 6 kpl. Ne voi kuulemma joskus korjata. Eivät ole arvokkaita.
- Pehmoleluja jätesäkillinen varastossa.
- Isän luistimet vuodelta 75. Olivat kovalla käytöllä silloin ja sen on näköisetkin. Myös sekalainen valikoima monoja ja lenkkareita vuosikymmeniltä 80-90.
- Kehyksiä laatikollinen, eri kokoja ja värejä. Osa rikki mutta niitähän voi korjata.
- Lautapelejä yksi kaappi täynnä. En muista että edes lapsena oltaisi pelattu niitä kaikkia. Noin 6-8 niistä on sellaisia mitä edelleen edes satunnaisesti pelataan.
- Iso pino ristikkolehtiä. Uusia ostetaan kaupasta koko ajan, mutta näissä vanhoissakin on muutamia vielä tekemättä niin ne siksi odottaa siinä pinossa eikä saa vielä heittää pois.
- Avattuja ja avaamattomia voiteita, tuoksuja, hiustuotteita, saippuoita, yms koko kylppärin kaappi täynnä. Vilkaisin päiväyksiä niin osa mennyt vanhaksi 2000-luvun alussa. Ei saa heittää pois kun niitä voi vielä käyttää.
- Lisäksi koko yksi varasto on täynnä tavaraa jota "voi vielä joskus johonkin tarvita".Voi ei. Joskushan tämä kaikki tulee siivottavaksi. Tuli noista serveteistä mieleen, löysin niitä nimittäin lukuisia paketteja äitini kuolinpesästä ja joitakin myös omista varastoistani:
Paikallisella fb-roskalavalla kysellään säännöllisesti servettejä vanhainkotiin. Mummot ja papat tykkäävät kun on nätisti katettu pöytä. Arvostukseni myös hoitajaa kohtaan, joka näitä keräilee.Kiva idea! Kaapissa on monta pakettia servettejä, mutta oikeasti niitä tulee käytettyä ehkä kerran kahdessa vuodessa kun joku vanhempi sukulainen käy kahvilla.
Servettejä voi käyttää talouspaperin tilalla. Ihan hullua että kirppiksilläkin ihmiset myy servettipakkauksia. Miksi eivät käytä niitä pois? No samapa tuo, minä ne ostan sieltä pois 50 sentillä paketti omaan käyttöön.
Mä en myöskään ymmärrä miksei niitä servettejä voi vaan käyttää. Meillä laitetaan aina pöytään servetit, kun pöytä katetaan. Äkkiä ne kuluvat kun ruuat syödään ruokapöydän ääressä.
Jos niitä serviettejä on ihan ylettömästi eikä vieraita käy, niin kata aamiaispöytä nätisti sunnuntaiaamuna, vaikka vain itseäsi varten. Pientä luxusta, jos vaikka tuket hyvälle mielelle...
Vierailija kirjoitti:
Kai tällä saavat muutkin osallistua kuin yksi äärilaita.
En minä tahdo syyllistää ketään mistään järkevästä karsinnasta omissansa, mutta moitin mitään muiden syyllistämisiä tarvitsematta siihen ihan itse syyllistyviä *meidän toisten muiden syyllistämisestä* siitä, ettemme me mekin lähde suu vaahdossa tuohon mukaan sen enempi kuin kuka tahansa keskiverto maijanieminen tarvitessa. Meidän mielestämme tarvitessa.
Se mitä tahdon sanoa on että kannattaa miettiä mitä ensisijassa yhtään ensinnäkään koskaan ostaa, millaista ja miten paljon ja millä harkinnalla. Syntyy paljon vähemmän tarvetta heitellä pois ja kaupitella pitkin turuja ja toreja epätoivon vimmalla. Eikö? 🤷♀️
Jos saa tuhansia kirpparilla vanhojen tarpeettomien rytkyjensä ym myynnistä vuodessa (tai olkoon nyt miten päin hyvänsä) niin pysähtykääpä miettimään mikä määrä niihin lienee mahtanutkaan alun perin mennä? Veikkaisin moninkertainen summa. Ongelma piileekin siinä päässä. Samoin siinä mitä sillä muutamalla tonnilla taas teette.
Sekin alunperin kulutettu olisi ollut parempi tilillä tai sijoitettuna tai asuntovelkoja maksettuna. Tai silläkin hukkaan menneellä olisi saanut niin järkevää ja mieleistä, sitä pitäisi tai käyttäisi edelleen tai olisi käytetty puhki loppuun mieleisenä ja sopivana. Se ei olisi kirpparille kärrättävissä tai toriin laitettavissa. Ei tarvetta käydä av yv vääntöä fb ryhmissä. Ajanhukkaa. Oman ihmiselämänne.
Ongelma on kerskakulutus mihin haaskataanrahat ja sitten itketän etsien apua minimalismista ja kirpputorisirkuksesta tuupaten toisille addikteille niitä omia roinia. Sitten ihmiset itkevät miten eivät tienaa tarpeeksi ja miten verot ovat liian korkeita, ei jää tarpeeksi, ei saada miljonäärin tasolla ökyelämistä ja huvittelua. Ostetaan kuin hullut pästä seonneet tai mennään toiseen sairaaseen ääripäähän kiukutellen miten kukaan ei tarvitse kuin 1 pussilakanan, 1 pyyhkeen, 1 aluslakanan, patjan lattialla, 1 mukin, 1 haarukan, veitsen, lusikan ja kasarin. Kun ensin huhdottu itselle mieletön määrä joutavampaa omaisuutta mennään toiseen ääripäähän ja heitellään rahalla ostettu tarpeellinen käyttötavara huitsin hiiteen jotta taas pitää ostaa uusiksi kun se ainoa hajoaa, kuluu tai kokeilu loppuu mahdottomuuteensa realismin rajojen tullessa vastaan.
Eihän tässä ole mitään järkeä, tervettä eikä normaalia. Ei normaali tervejärkisen tarvitse etsiä ääripääajattelua mihin hurahtaa.
Kannattaa lakata ostamasta höpöjä esimerkiksi huonolaatuista kertakäyttö- ja muotisälää sekä made in chinaa ja niin edelleen. Ei kannata selata mainoskuvastoja netissä eikä livenä. Postiluukkuun Ei Mainoksia. Älä osta piristääksesi itseäsi keväällä / syksyllä. Älä osta krääsää. Älä osta lahjoja kasoja. Älkää ostako lapsille kymmeniä paketteja. Se vain pilallehemmottelee lapset. Jos vanhemmat kieltävät, totelkaa sitä ja kieltäytää ökytoiveiden täyttämisestä samoin. Lasten EI tarvitse saada satojen eurojen elektroniikkaa eikä merkkivaatteita. Siitä kannattaa sopia kaverien ja koulukaverien vanhempien kanssa periaatepäätös syksyllä. Kukaan ei saa kuin hajonneen tilalle eikä uusinta uutta lainkaan. Ei mitään kallista. Ketään ei kiusata eikä nolata. Syntymäpäivät yhden käden sormille kavereita. Ei mitään luokkajuhlia. Ei typeriä muodon vuoksi lahjoja. Kaikenlainen tällainen järkevä ajattelu käyntiin. Pois kilpavarustelu ja lasten opettaminen sellaiseen!
Nyt tämä lähtee muihin hommiin.
En tahdo syyllistää mutta syyllistämpä ja motkotan kumminkin? Jos olisit yhtään lukenut ketjua, niin olisit huomannut että täällä jotakuinkin puolet asiasta keskittyy nimenomaan siihen miten sisääntulevan tavaran virta (eli se ostelu) pysäytetään ja aletaan tekemään fiksumpia valintoja. Eli ihan tyhjää kouhkaat. Lisäksi ketju on vertaistukiketju, täällä on tarkoitus tukea ja tsempata muita muutokseen, ei motkottaa ja syyllistää.
Vierailija kirjoitti:
Jos niitä serviettejä on ihan ylettömästi eikä vieraita käy, niin kata aamiaispöytä nätisti sunnuntaiaamuna, vaikka vain itseäsi varten. Pientä luxusta, jos vaikka tuket hyvälle mielelle...
Meillä on yhdellä sukulaisella tuoda aina kaikille vierailuille tuomiseksi serviettejä. 9 kertaa kymmenestä ne on vielä ihan hirveän rumia, etten halua aamiaiselle kattausta rumentamaan. Kirpputorille tai muualle menee ne. Se yksi kymmenestä jää itselle ja varmasti ei tartte tälläkään vuosikymmellä ostaa itse lisää, vaikka olis millaisia festivaaleja tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko mitään tapaa estää sukulaisia tuomasta mitään? On sanottu, ettei kaivata mitään tavaraa, niin pyyhkeet ja vaasit vaihtuneet servietteihin, pirkka kahviin ja muuhun tarpeettomaan käyttötavaraan. Toisivat edes kukkia.
Vierailija kirjoitti:
Onko mitään tapaa estää sukulaisia tuomasta mitään? On sanottu, ettei kaivata mitään tavaraa, niin pyyhkeet ja vaasit vaihtuneet servietteihin, pirkka kahviin ja muuhun tarpeettomaan käyttötavaraan. Toisivat edes kukkia.
Sano nätisti että älkää tuoko mitään ja jos jotain on ihan pakko tuoda kun ei ilman tuomisia kehtaa tulla niin tuokaa kukkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko mitään tapaa estää sukulaisia tuomasta mitään? On sanottu, ettei kaivata mitään tavaraa, niin pyyhkeet ja vaasit vaihtuneet servietteihin, pirkka kahviin ja muuhun tarpeettomaan käyttötavaraan. Toisivat edes kukkia.
Sanokaa, että jos todella haluatte tuoda jotain, niin mieluiten vaikka kukkia?
Vierailija kirjoitti:
Kai tällä saavat muutkin osallistua kuin yksi äärilaita.
En minä tahdo syyllistää ketään mistään järkevästä karsinnasta omissansa, mutta moitin mitään muiden syyllistämisiä tarvitsematta siihen ihan itse syyllistyviä *meidän toisten muiden syyllistämisestä* siitä, ettemme me mekin lähde suu vaahdossa tuohon mukaan sen enempi kuin kuka tahansa keskiverto maijanieminen tarvitessa. Meidän mielestämme tarvitessa.
Se mitä tahdon sanoa on että kannattaa miettiä mitä ensisijassa yhtään ensinnäkään koskaan ostaa, millaista ja miten paljon ja millä harkinnalla. Syntyy paljon vähemmän tarvetta heitellä pois ja kaupitella pitkin turuja ja toreja epätoivon vimmalla. Eikö? 🤷♀️
Viestissäsi on perääkin siltä osin, että kaikki lähtee ostamisen miettimisestä. Mutta tuota en kyllä allekirjoita,
Jos saa tuhansia kirpparilla vanhojen tarpeettomien rytkyjensä ym myynnistä vuodessa (tai olkoon nyt miten päin hyvänsä) niin pysähtykääpä miettimään mikä määrä niihin lienee mahtanutkaan alun perin mennä? Veikkaisin moninkertainen summa. Ongelma piileekin siinä päässä. Samoin siinä mitä sillä muutamalla tonnilla taas teette.
Sekin alunperin kulutettu olisi ollut parempi tilillä tai sijoitettuna tai asuntovelkoja maksettuna. Tai silläkin hukkaan menneellä olisi saanut niin järkevää ja mieleistä, sitä pitäisi tai käyttäisi edelleen tai olisi käytetty puhki loppuun mieleisenä ja sopivana. Se ei olisi kirpparille kärrättävissä tai toriin laitettavissa. Ei tarvetta käydä av yv vääntöä fb ryhmissä. Ajanhukkaa. Oman ihmiselämänne.
Ongelma on kerskakulutus mihin haaskataanrahat ja sitten itketän etsien apua minimalismista ja kirpputorisirkuksesta tuupaten toisille addikteille niitä omia roinia. Sitten ihmiset itkevät miten eivät tienaa tarpeeksi ja miten verot ovat liian korkeita, ei jää tarpeeksi, ei saada miljonäärin tasolla ökyelämistä ja huvittelua. Ostetaan kuin hullut pästä seonneet tai mennään toiseen sairaaseen ääripäähän kiukutellen miten kukaan ei tarvitse kuin 1 pussilakanan, 1 pyyhkeen, 1 aluslakanan, patjan lattialla, 1 mukin, 1 haarukan, veitsen, lusikan ja kasarin. Kun ensin huhdottu itselle mieletön määrä joutavampaa omaisuutta mennään toiseen ääripäähän ja heitellään rahalla ostettu tarpeellinen käyttötavara huitsin hiiteen jotta taas pitää ostaa uusiksi kun se ainoa hajoaa, kuluu tai kokeilu loppuu mahdottomuuteensa realismin rajojen tullessa vastaan.
Eihän tässä ole mitään järkeä, tervettä eikä normaalia. Ei normaali tervejärkisen tarvitse etsiä ääripääajattelua mihin hurahtaa.
Kannattaa lakata ostamasta höpöjä esimerkiksi huonolaatuista kertakäyttö- ja muotisälää sekä made in chinaa ja niin edelleen. Ei kannata selata mainoskuvastoja netissä eikä livenä. Postiluukkuun Ei Mainoksia. Älä osta piristääksesi itseäsi keväällä / syksyllä. Älä osta krääsää. Älä osta lahjoja kasoja. Älkää ostako lapsille kymmeniä paketteja. Se vain pilallehemmottelee lapset. Jos vanhemmat kieltävät, totelkaa sitä ja kieltäytää ökytoiveiden täyttämisestä samoin. Lasten EI tarvitse saada satojen eurojen elektroniikkaa eikä merkkivaatteita. Siitä kannattaa sopia kaverien ja koulukaverien vanhempien kanssa periaatepäätös syksyllä. Ketään ei kiusata eikä nolata. Syntymäpäivät yhden käden sormille kavereita. Ei mitään luokkajuhlia. Ei typeriä muodon vuoksi lahjoja. Kaikenlainen tällainen järkevä ajattelu käyntiin. Pois kilpavarustelu ja lasten opettaminen sellaiseen!
Nyt tämä lähtee muihin hommiin.
Viestissäsi on toki perääkin, esim. tuo, että kaikki lähtee ostamisesta. Mutta tästä olen eri mieltä:
"Kukaan ei saa kuin hajonneen tilalle eikä uusinta uutta lainkaan. Ei mitään kallista. "
Kyllä se tavara joskus kannattaa uusia jo ennen hajoamista. Voi ja usein kannattaakin hankkia uusinta uutta, ja myös kallista. Toki vain jos on varaa.
Esim. kännykkä kannattaa hankkia uusinta uutta (no ei pikkukoululaiselle, mutta muuten). Siihen uuteen (ja huom. ei tarvi olla ökyversio, mutta uusi) saa pidempään päivityksiä, jolloin kaikki ne sovellukset, joita tarvitsee, toimivat. Se uusi kännykkä siis on pidempään käyttökelpoinen.
Koskee myös harrastusvälineitä silloin jos harrastaa tosissaan jotain. Huonot välineet vaan tappaa innon. Esim. musiikissa kannattaa hankkia hyvät instrumentit, samoin urheilussa hyvät välineet. Ja valokuvauksessa hyvä kamera, ja tietokone, mikä taipuu kuvankäsittelyyn.
Ja niin edelleen. Eikä ne merkkivaatteetkaan ole mikään rikos, jos niistä tykkää ja niitä tykkää käyttää:)
Voi olla myös kallista. Esim. itse satsaan kalliisiin vaatteisiin. Mulla on siihen varaa ja rahalla saan eettisesti tuotettuja vaatteita, joista myös tekijä saa jotain. Tuen kotimaisia pienyrittäjiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on tavaraa kertynyt valtavasti näin:
2 lasta joista vanhempi tyttö ja nuorempi poika, eri harrastukset. Nyt jo teinejä.
Iso kellari jonne helppo laittaa tavaraa jätesäkeissä ja laatikoissa odottamaan aikaa jolloin ehtii kierrättää niitä.
Lasten kamppeet jäi koko ajan ns. ajasta jälkeen: vaatteet pieniksi, lelut, luistimet, sukset, pelit, pyörät pieniksi tai lapsellisiksi.
Meillä on omakotitalo joten pihalle on mahtunut hiekkalaatikko, keinut, ulkoleluja, liukumäki, trampoliini... joista aika jo ajanut ohi meidän perheen kohdalla.
Kun lapset oli pienempiä ja arki kiireistä, halusin että esim. vaatetta on niin paljon että tarvittaessa riittää kun parin viikon välein pitää kunnon pyykkipäivän.
Tehtiin miehen kanssa molemmat täyttä työpäivää, opiskeltiin ohella, perheen harrastukset jne. Eikä lyöty lukkoon lapsilukua vaan iltatähden mahdollisuus pisti osaltaan säästämään.
Kun lapset kasvoi ja aikaa tuli enempi aloin käydä tavaroita läpi. Enimmäkseen lasten tavaraa: leluja, tarvikkeita, vaatteita 15 vuodelta. Kyllä sitä riitti. Seassa jotain kodin tarviketta ja omaa vaatetta mutta raivasin arviolta:
10 jätesäkillistä leluja.
10 jätesäkillistä vaatteita.
2 trampoliinia (pieni ja suuri).
Liukumäki ja 3 keinusysteemiä.
4 sukset.
8 luistimet.
2 säkillistä lasten askarteluja (säästin pari mapillista).
Pinnasänky ja jatkettava lasten sänky.
Suuri laatikollinen VHS- ja DVD-lastenohjelmia.
Pari lasten pöytä + tuolit -ryhmää.
Hyppykiikku, kantoliinoja, kävelynopettelutuoli, tuttituttipulloja, nokkamukeja, muovisia lasten aterimia ja lautasia.
Säkillinen verhoja, pöytäliinoja jotka ei mitoiltaan sovi nykyiseen kotiin.
Puoli säkillistä lautapelejä.
Säkillinen lasten sisustustarpeita, mm. nalle puh -tauluja, lapsellisia lamppuja, tyynyjä ym.
Melkein säkillinen pikkulasten lakanoita, huppupyyhkeitä.
Hoitopöytä, hoitoalusta.
Säkillinen itselleni pieniksi jääneitä vaatteita.
Lasten lehtiä ja osa pursuilevista kirjoista.
Jne.
Vein monia autolastillisia hyväntekeväisyyskirpparille, UFF:n laatikkoon, roskalavaryhmäläiset haki, ystävien ja sukulaisten lapsille jne.
Kyllä sitä olikin kertynyt. :)
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tavaraa kertynyt valtavasti näin:
2 lasta joista vanhempi tyttö ja nuorempi poika, eri harrastukset. Nyt jo teinejä.
Iso kellari jonne helppo laittaa tavaraa jätesäkeissä ja laatikoissa odottamaan aikaa jolloin ehtii kierrättää niitä.
Lasten kamppeet jäi koko ajan ns. ajasta jälkeen: vaatteet pieniksi, lelut, luistimet, sukset, pelit, pyörät pieniksi tai lapsellisiksi.
Meillä on omakotitalo joten pihalle on mahtunut hiekkalaatikko, keinut, ulkoleluja, liukumäki, trampoliini... joista aika jo ajanut ohi meidän perheen kohdalla.
Kun lapset oli pienempiä ja arki kiireistä, halusin että esim. vaatetta on niin paljon että tarvittaessa riittää kun parin viikon välein pitää kunnon pyykkipäivän.
Tehtiin miehen kanssa molemmat täyttä työpäivää, opiskeltiin ohella, perheen harrastukset jne. Eikä lyöty lukkoon lapsilukua vaan iltatähden mahdollisuus pisti osaltaan säästämään.
Kun lapset kasvoi ja aikaa tuli enempi aloin käydä tavaroita läpi. Enimmäkseen lasten tavaraa: leluja, tarvikkeita, vaatteita 15 vuodelta. Kyllä sitä riitti. Seassa jotain kodin tarviketta ja omaa vaatetta mutta raivasin arviolta:
10 jätesäkillistä leluja.
10 jätesäkillistä vaatteita.
2 trampoliinia (pieni ja suuri).
Liukumäki ja 3 keinusysteemiä.
4 sukset.
8 luistimet.
2 säkillistä lasten askarteluja (säästin pari mapillista).
Pinnasänky ja jatkettava lasten sänky.
Suuri laatikollinen VHS- ja DVD-lastenohjelmia.
Pari lasten pöytä + tuolit -ryhmää.
Hyppykiikku, kantoliinoja, kävelynopettelutuoli, tuttituttipulloja, nokkamukeja, muovisia lasten aterimia ja lautasia.
Säkillinen verhoja, pöytäliinoja jotka ei mitoiltaan sovi nykyiseen kotiin.
Puoli säkillistä lautapelejä.
Säkillinen lasten sisustustarpeita, mm. nalle puh -tauluja, lapsellisia lamppuja, tyynyjä ym.
Melkein säkillinen pikkulasten lakanoita, huppupyyhkeitä.
Hoitopöytä, hoitoalusta.
Säkillinen itselleni pieniksi jääneitä vaatteita.
Lasten lehtiä ja osa pursuilevista kirjoista.
Jne.
Vein monia autolastillisia hyväntekeväisyyskirpparille, UFF:n laatikkoon, roskalavaryhmäläiset haki, ystävien ja sukulaisten lapsille jne.Kyllä sitä olikin kertynyt. :)
Kunnon hyväntekeväisyyskirpparin painajainen; tuodaan jotain 15 vuotta vanhaa autotallissa maannutta romua, jonka oikea sijoituspaikka on lajittelu ja kaatis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tavaraa kertynyt valtavasti näin:
2 lasta joista vanhempi tyttö ja nuorempi poika, eri harrastukset. Nyt jo teinejä.
Iso kellari jonne helppo laittaa tavaraa jätesäkeissä ja laatikoissa odottamaan aikaa jolloin ehtii kierrättää niitä.
Lasten kamppeet jäi koko ajan ns. ajasta jälkeen: vaatteet pieniksi, lelut, luistimet, sukset, pelit, pyörät pieniksi tai lapsellisiksi.
Meillä on omakotitalo joten pihalle on mahtunut hiekkalaatikko, keinut, ulkoleluja, liukumäki, trampoliini... joista aika jo ajanut ohi meidän perheen kohdalla.
Kun lapset oli pienempiä ja arki kiireistä, halusin että esim. vaatetta on niin paljon että tarvittaessa riittää kun parin viikon välein pitää kunnon pyykkipäivän.
Tehtiin miehen kanssa molemmat täyttä työpäivää, opiskeltiin ohella, perheen harrastukset jne. Eikä lyöty lukkoon lapsilukua vaan iltatähden mahdollisuus pisti osaltaan säästämään.
Kun lapset kasvoi ja aikaa tuli enempi aloin käydä tavaroita läpi. Enimmäkseen lasten tavaraa: leluja, tarvikkeita, vaatteita 15 vuodelta. Kyllä sitä riitti. Seassa jotain kodin tarviketta ja omaa vaatetta mutta raivasin arviolta:
10 jätesäkillistä leluja.
10 jätesäkillistä vaatteita.
2 trampoliinia (pieni ja suuri).
Liukumäki ja 3 keinusysteemiä.
4 sukset.
8 luistimet.
2 säkillistä lasten askarteluja (säästin pari mapillista).
Pinnasänky ja jatkettava lasten sänky.
Suuri laatikollinen VHS- ja DVD-lastenohjelmia.
Pari lasten pöytä + tuolit -ryhmää.
Hyppykiikku, kantoliinoja, kävelynopettelutuoli, tuttituttipulloja, nokkamukeja, muovisia lasten aterimia ja lautasia.
Säkillinen verhoja, pöytäliinoja jotka ei mitoiltaan sovi nykyiseen kotiin.
Puoli säkillistä lautapelejä.
Säkillinen lasten sisustustarpeita, mm. nalle puh -tauluja, lapsellisia lamppuja, tyynyjä ym.
Melkein säkillinen pikkulasten lakanoita, huppupyyhkeitä.
Hoitopöytä, hoitoalusta.
Säkillinen itselleni pieniksi jääneitä vaatteita.
Lasten lehtiä ja osa pursuilevista kirjoista.
Jne.
Vein monia autolastillisia hyväntekeväisyyskirpparille, UFF:n laatikkoon, roskalavaryhmäläiset haki, ystävien ja sukulaisten lapsille jne.Kyllä sitä olikin kertynyt. :)
Kunnon hyväntekeväisyyskirpparin painajainen; tuodaan jotain 15 vuotta vanhaa autotallissa maannutta romua, jonka oikea sijoituspaikka on lajittelu ja kaatis.
Lämpimässä kellarissa säilytettyjä. Kävin kaiken läpi ja poistin huonon roskiin ennen kiertoon antamista. Tietysti. Kovasti saajat kiittelivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mitään tapaa estää sukulaisia tuomasta mitään? On sanottu, ettei kaivata mitään tavaraa, niin pyyhkeet ja vaasit vaihtuneet servietteihin, pirkka kahviin ja muuhun tarpeettomaan käyttötavaraan. Toisivat edes kukkia.
Sanokaa, että jos todella haluatte tuoda jotain, niin mieluiten vaikka kukkia?
Yritetty, mutta aina niitä rumia serviettejä ja pahaa kahvia vaan tulee. Ehkä ne saa niitä toisiltaan ja nakittaa ne kaikki meille :D
No rakkaudesta tuokin varmaan tulee, niin ei voi kovin pahoillaan olla. Lahjoista luopuminen oli minulle hirveän vaikeaa, vaikka ne ei sopinut omaan tyyliin. Varsinkin, jos se oli ainoa vaikka kukkamaljakko, että olisi pitänyt vielä uusi ostaa tilalle. Yritin vaan kovettaa itseä ja uskoa, ettei kukaan halua minun hukkuvan turhaan krääsään. Sitten jos joku kysyikin juuri siitä pois laitetusta, piti valehdella lasten rikkoneen sen. Onneksi nuo rikkoo niin paljon kaikkea, että joskus on tottakin. Mutta pikkuhiljaa on turhasta päästy irti ja henkisesti olen voiton puolella, vaikka fyysisesti tavaraa vielä on liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lahjat ovat kyllä hankalia. Olen yrittänyt opetella ajattelemaan, että lahja on täyttänyt tarkoituksensa sillä hetkellä, kun se on vastaanotettu ja siitä on kauniisti kiitetty. En myöskään haluaisi, että kukaan tuntisi velvollisuutta säilyttää antamiani lahjoja. Silti lahjoista luopuminen on vaikeaa, varsinkin sellaisista joista tietää, että antaja on nähnyt niiden eteen vaivaa tai jotka ovat olleet kalliita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on taloyhtiössä kierrätyshylly.
Käyn joka päivä katsomassa onko sinne tullut mitään.Kotona on vaatehuoneen lattialla tilaa . Vaatehuone on u.n mallinen ja seiniä vasten mahtuu hyvin lattiakerrokseen ja loput takaseinälle.
Lisäksi, kun kotoa löytyy jotain tarpeetonta, samaan kasaan.
Viikkoa ennen laitan kaikki olohuoneen lattialle ja hinnoittelen kaikki, maalarinteipillä hintalappu.
Minulla ja lähistöllä asuvalla ystävällä on nokkakärryt.
5 banaanilaatikkoa päällekkäin 2 kärryihin.Bussi menee kodin vierestä lähes Hietsun viereen.
8 h meni kun lähdin ja tulin takas.
Vikalla tunnilla tuttu myyjä tuli tekemään businessta. Vein kaikki myymättömät hänelle, 2 laatikollista ja sain valita pöydästä jotain. Otin kauniin huivin. Illalla pesin huivin, on syksyä varten tulossa käyttöön.
Käteistä tuli 480 euroa.
Ensi vuonna uusi yritys.
Hyvähän se on lesoilla Hietsun kirppiksestä, lähin kirppis täältä on 50 km päässä. Ohis.
Käyn myymässä kerran vuodessa.
Jos kerran vuodessa ajat 100 km ja yhdistät matkaan jotain muuta, onko paha ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos niitä serviettejä on ihan ylettömästi eikä vieraita käy, niin kata aamiaispöytä nätisti sunnuntaiaamuna, vaikka vain itseäsi varten. Pientä luxusta, jos vaikka tuket hyvälle mielelle...
Meillä on yhdellä sukulaisella tuoda aina kaikille vierailuille tuomiseksi serviettejä. 9 kertaa kymmenestä ne on vielä ihan hirveän rumia, etten halua aamiaiselle kattausta rumentamaan. Kirpputorille tai muualle menee ne. Se yksi kymmenestä jää itselle ja varmasti ei tartte tälläkään vuosikymmellä ostaa itse lisää, vaikka olis millaisia festivaaleja tahansa.
Todennäköisesti sille sukulaisellesi katat kahvipöydän, joten ota se paketti heti käyttöön. Tai käytä talouspaperin tilalla. Ei ole järkeä ostaa kaupasta talouspaperia ja samaan aikaan hävittää epämieluisia servettipaketteja. Käyttöön vaan. Jos on ruma kuosi niin sitä suuremmalla innolla käyttäisin talouspaperin tilalla. Siinähän säästyy rahaakin ;)
Vierailija kirjoitti:
Lahjat ovat kyllä hankalia. Olen yrittänyt opetella ajattelemaan, että lahja on täyttänyt tarkoituksensa sillä hetkellä, kun se on vastaanotettu ja siitä on kauniisti kiitetty. En myöskään haluaisi, että kukaan tuntisi velvollisuutta säilyttää antamiani lahjoja. Silti lahjoista luopuminen on vaikeaa, varsinkin sellaisista joista tietää, että antaja on nähnyt niiden eteen vaivaa tai jotka ovat olleet kalliita.
Sitten niistä ei kannata luopua, ei kaikkea tarvitse hävittää. Arovsta sitä ihmistä joka sen sinulle on antanut. Hävitä jotain millä ei ole tunnearvoa, eikä kirpaise yhtään vaikka talosta lähtee. Tätä en just ymmärrä tässä konmarittamisessa että kaikki pitää hävittää, vaikka on vaikeaa. Onko konmarituksenkin/karsimisen tarkoitus kiusata itseään, maksimoida mielipaha? Olen käsittänyt ihan eri tavalla.
Siivoan kaappeja ja karsin käyttämättömiä esineitä. Vaatteiden, pyyhkeiden ja petivaatteiden osalta en osta uutta ellei vanha hajoa. Vaatteissa on osin karsittavaakin eli niiden kohdalla esim.. t-paidat en osta uutta kunnes useampi vanha mennyt rikki. Myyn mitä kannattaa, risat roskiin ja osan kohdalla tarjoan paikallisessa face-ryhmässä maksutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjat ovat kyllä hankalia. Olen yrittänyt opetella ajattelemaan, että lahja on täyttänyt tarkoituksensa sillä hetkellä, kun se on vastaanotettu ja siitä on kauniisti kiitetty. En myöskään haluaisi, että kukaan tuntisi velvollisuutta säilyttää antamiani lahjoja. Silti lahjoista luopuminen on vaikeaa, varsinkin sellaisista joista tietää, että antaja on nähnyt niiden eteen vaivaa tai jotka ovat olleet kalliita.
Sitten niistä ei kannata luopua, ei kaikkea tarvitse hävittää. Arovsta sitä ihmistä joka sen sinulle on antanut. Hävitä jotain millä ei ole tunnearvoa, eikä kirpaise yhtään vaikka talosta lähtee. Tätä en just ymmärrä tässä konmarittamisessa että kaikki pitää hävittää, vaikka on vaikeaa. Onko konmarituksenkin/karsimisen tarkoitus kiusata itseään, maksimoida mielipaha? Olen käsittänyt ihan eri tavalla.
Ei konmarituksen tarkoituksena ole hävittää kaikkea, vaan nimen omaan jättää jäljelle iloa tuottavat asiat, ja karsia turha ja yhdentekevä tavara. Sitä mielipahaa nimen omaan vältetään.
En ymmärrä, että mistä tulee tämä mielikuva että kaikki lahjat, muistoesineet jne. pitäisi hävittää. Jokainen voi toteuttaa konmaria/minimalismia/millä nimellä nyt kutsuukaan, juuri sellaisella tavalla kuin itse haluaa, ei ole oikeaa tai väärää tapaa. Tärkeintä on se, että on itse tyytyväinen.
Alue: Aihe vapaa
Mistä ihmeen ääripäästä sinä puhut?
Ja joo, tuosta lainaamastani pätkästä olen periaatteessa samaa mieltä, ja monelle tämä oivallus syntyy, kun on kerran käynyt omaisuutensa läpi ja havahtunut siihen, kuinka paljon on tuhlannut rahaa, aikaa ja tilaa sellaiseen, mitä ei lopulta tarvitse. Monien pitää siis tehdä se raivaus, jotta tavaravirta pysähtyy.