Miehelle tarjottu työpaikkaa Sveitsistä. Entä muu perhe..?!

En voi muuta sano kuin että Sveitsi on huippu maa!! Asun puoli tunita Zürichistä ja täällä on paljon suomalaisia. Tosta koulusta osaan sanoa sen verran että lastentarha yleensä alkaa kun lapsi on 4-vuotias. Ja täällä ei mennä vuosikerrattain kuin Suomessa vaan vaihdos tapahtuu heinä-elokuun vaihteessa. Siis jos Lapsi täyttää viim. Heinäkuussa 4-vuotta voi hän aloittaa lastentarhan Elokuussa. Ja joitakin eroja on kunnittain sillä joissakin lastenatrha on kaksivuotinen ja toisissa vain vuoden. Jos lastentarha on vain vuoden silloin lapsi aloittaasen 5-vuotiaana. " Opetusta" voi olla aamu- ja iltapäivällä lounaaksi tullaan kotiin ja silloin on parin tunnin tauko.

Ap:n lapset varmaan menisivät miehen firman kustantamina kansainväliseen kouluun (ja tarhaan), joka on kokopäiväinen, mutta yleensä paikallisissa kouluissa lapset menee kotiin lounaalle. Jotkut tarhat tarjoavat " lounashoitoa" koululaisille ja joitakin kokopäiväkouluja on. Mutta minusta täällä perheen elämä perustuu paljolti siihen, että naiset on kotona. Tarhat on muuten tosi kalliita. Kokopäivä paikka muistaakseni paikasta riippuen alk. 1600 chf. Kansainvälinen samaa hintaluokkaa.

Mutta ehdottomasti suosittelen koko perheen muuttoa ulkomaille, vaikka ap joutuisi uhraamaan omat ammattihaaveet joksikin aikaa. Toisaalta jos pari suhde kunnossa, niin aina voi miettiä vain miehen lähtemistä. Sveitsi on mitä ihanin maa.

Vierailija:

En voi muuta sano kuin että Sveitsi on huippu maa!! Asun puoli tunita Zürichistä ja täällä on paljon suomalaisia. Tosta koulusta osaan sanoa sen verran että lastentarha yleensä alkaa kun lapsi on 4-vuotias. Ja täällä ei mennä vuosikerrattain kuin Suomessa vaan vaihdos tapahtuu heinä-elokuun vaihteessa. Siis jos Lapsi täyttää viim. Heinäkuussa 4-vuotta voi hän aloittaa lastentarhan Elokuussa. Ja joitakin eroja on kunnittain sillä joissakin lastenatrha on kaksivuotinen ja toisissa vain vuoden. Jos lastentarha on vain vuoden silloin lapsi aloittaasen 5-vuotiaana. " Opetusta" voi olla aamu- ja iltapäivällä lounaaksi tullaan kotiin ja silloin on parin tunnin tauko.

Suomalaisia on paljon yms.

Olen ollut ulkomailla pari kertaa miehen työn perässä. Viimeksi Brysselissä. Minä olin siellä töissä, osa-aikaisesti. Sveitsi taitaa perinteisesti olla niitä maita, joissa äidit ovat kotona, eikö?



Alku oli kamalaa. On pötypuhetta, että lapset sopeutuvat nopeasti. Meidän pojat olivat 4 v ja 3 v, kun pistettiin ummikkoina ranskankieliseen kouluun. Ranskan sanotaan olevan yksi vaikeimmista kielistä suomalaisille lapsille, ja sen kyllä huomasi. Kieli tuli hitaasti.



Kokonaisuus tietysti jäi plussan puolelle. Lapsista tuli avoimia ja sosiaalisia, kaikki oppivat kieltä, asuntolainat saatiin maksettua pois ja autotkin saatiin vaihdettua uuteen. Mutta helppoa alkua ei kannata luvata itselle eikä lapsille. Mutta kaikesta selviää.



Viime aikoina olen sanonut, etten enää halua lähteä mihinkään - korkeintaan vain Sveitsiin...:-) Rakastan Alppeja!

Lapsetkin saavat siitä ihan erilaisen alun elämälleen ja tulevat varmasti jatkossa hyötymään siellä asumisesta! Lasten kielelliset valmiudet paranevat huomattavasti ja he oppivat monia uusia, erilaisia asioita.



Komennus on siis kaksi vuotta? En kyllä siksi aikaa jäisi kotimaahan lasten kanssa. Omia ammatillisia haasteita voit siirtää kahdella vuodella? Voisit ehkä ottaa kotiuduttuanne jonkin osa-aikaisen työn siellä?



Kämppä täällä vuokralle tai suoraan myyntiin.



Jos ei elämä lähde siellä sujumaan ja lapset eivät parinkaan kuukauden jälkeen viihdy niin tulette takaisin suomeen?

tuosta koulusta vielä. En tunne Sveitsiä, mutta kouluthan alkavat 3 v. Kyse on kuitenkin leikkikoulusta. Varsinainen koulu alkaa 6 v, eli ei hän mistään ole tippunut pois.

Ihana maa, varmasti saat hyviä kokemuksia ja lapset kyllä sopeutuu. Kieli voi olla aluksi vaikeata, mutta kyllä sitä oppii:) Jos et lähde niin anna ukkos mulle, tänne päin kyllä kelpaa;)



Sveitsi on kallis maa, mutta palkaki on ihan toista luokkaa ku täällä, elintaso on pääsääntöisesti erittäin korkea. Kyllä siellä pärjäätte.

Jos vahva suhde ja ajattelee lastensa ja itsensä parasta.



Ainakin mies tekee jo nyt niin pitkää päivää Suomessa ja kun lähti komennukselle (tosin meillä vaan 6 kk), niin päivät venyi entisestään. Sitten tietysti uudet työkaverit halusivat kaiken maailman kissanristiäisiin hänet mukaan, eikä ne ole tietenkään mitään avec-juttuja. Niissä paljon työasiaa mukana, joten melkoisen pakko osallistua.



Minä olin kotiäitinä, olin jo ehtinyt Suomessa palata työhön ja nyt sitten emme keksineet oikein muutakaan vaihtoehtoa.



Suomessa olisin voinut laittaa lapset hoitoon, käydä normaalisti töissä, sukulaiset ja ystävät lähellä. Ystävät kovasti halusivat kyläillä, mutta pieniin tiloihin ei voinut kauaksi voinut ottaa sohvamajoittujia. Joten puhelinlaskut olivat valtavat (aikaa ennen skypeä...).

Kaksi vuotta vaan!!



Ajattele mikä elämän rikkaus se olisi koko teidän perheelle.



Eikös Sveitsissä ole mitään " suomalaista" koulua tms?



Googleta muutto ulkomaille ja otappa selvää, ennenkuin tyrmäät täysin!

mies ollut osin toisessa maassa. Tunnen muitakin, se onnistuu kyllä. Sinulla vielä noin isot lapset jo!

Mutta kuinkahan helppoa työnsaaminen minulle on maassa, jossa valtaosa naisista kotirouvia.. (itse en missään nimessä halua enää jäädä kokopäiväisesti kotiin - täytyisi olla joku " oma juttu" ).



Miehen työpaikka olisi 1/2 tunnin junamatkan päässä Zurichistä. Siellä ainakin paljon populaa ja yrityksiä.. Englanti on minulla sujuva, saksa tyydyttävä (puhuminen varmasti olisi alussa vaikeaa).



Ja joku ehdotti sitä Suomeen lasten kanssa jäämistä mitä olin miettinytkin. Siinä vaan pelottaa melko suppea turvaverkko (isovanhemmat kaukana) ja myös miten parisuhde kestäisi. Pikkulapsivuodet on kuitenkin vaatineet meillä(-kin) veronsa ja ei tämä elo sitä alkuaikojen huumaa enää ole. Mutta toisaalta ollaan pari jo 13 vuoden takaa; rakkaita ja uskollisia (ainakin tähän asti!) toisillemme.



(Juu ja rakastan minäkin Alppeja - ja Lindtin suklaata... :))

että lasten sopeutuminen vie aikaa ja tarvivat vanhempaa siellä uudessa ympäristössä enemmän kuin koti-Suomessa. Asuinpaikasta riippuen voi olla myös, että edes isompi lapsi ei voi ulkoilla ollenkaan yksin jne.



Tarkkaan miettisin, jos kerta sulla jos kotiäitivuosia takana, että lykkäisitkö juttujas taas kahdella vuodella. Ja tosiaan, jos sulla ei saksa sujuvaa, niin onko sun koulutus semmonen, että saisit Zurichistä työn, jossa pärjäis vaan enkulla?



En usko, että noinkin " isojen" lasten kanssa sulla olis kauhean vaikeata jäädä pariksi vuodeksi Suomeen, vaikka mies lähtiskin komennukselle. Teidän parisuhteen tilaa en tiedä, mutta jos on luottamusta, niin eiköhän aikuinen suhde tuollaisen tilapäisen eron kestä. Lomilla meet lasten kanssa Sveitsiin ja mies käy muuten teitä kattomassa mahdollisimman usein. Eihän tuo Zurich-Suomi väli nyt koneella kauan kestä.



Mieti tarkkaan - äläkä lähde sellasella " kyllä sieltä varmaan jotain löytyy" perusteella liikkeelle. Työnhaku ei täälläkään ole mitään lasten leikkiä. Varsinkin, jos lähdet hakemaan " vanhalla työkokemuksella" , kun sulla siis noita kotiäitivuosia takana. Alkeellisella kielitaidolla varustettu, kotiäitinä vuosia ollut tyyppi ei täkäläisilläkään työmarkkinoilla ole kuuminta hottia. Enkä tarkota, etteikö vois töitä löytyä, mutta varoitan vaan, että voi ottaa kovillekin.

hippulat vinkuen mukaan! Oma ura ja muut saisi jäädä siltä seisomalta! Lapsia voi myös opettaa kotona muutaman vuoden jos on varma että palaa Suomeen. Kontaktia paikallisiin lapsiin voisi saada silloin vaikka kerhoista tai harrastuksista. Sveitsi on ihana maa - sieltä on lyhyt matka joka paikkaan; paikalliset sanookin että matka on 2 tuntia - olitpa menossa rinteeseen tai rannalle. No, ehkä vähän enemmän todellisuudessa mutta mahdollisuudet ihan loistavat.



KADE!!!!!

Meilläkin oli haku päällä Sveitsiin Zurichiin. Mietin vaan että olisko kyse samasta paikasta...

Pystytkö ottamaan jotain etätyötä Suomesta Sveitsiin mukaan, tai käyt jotain kielikursseja ja opettelet saksan. Voithan opettaa suomea paikallisille, perustaa jonkun pienen vienti- tai tuontiyrityksen jos rahkeet riittävät.



Sveitsissähän asuu paljon suomalaisia, niin kiekkoilijoita perheineen jossa pieniä lapsia kun muitakin työntekijöitä. Varmasti saa seuraa etenkin Zyrichin läheltä jos sitä kaipaa.



Nämä ovat niiitä once in a lifetime- juttuja, voi kaduttaa jos nyt jättää mahdollisuuden käyttämättä.



Itse asuin kuusi vuotta ulkomailla, nyt perhe Suomessa, kaksi pientä lasta. Miettinyt tässä viime aikoina jotain keinoa millä päästäisi koko perhe pariksi vuodeksi reissuun. Lapset saman ikäisiä kuin teillä.

Kertaakaan ei olla kaduttu.



Yksi iso syy oli tuo naisten puuttuminen työelämästä - itse työskentelen hyvin kapealla toimialalla ja olisi pitänyt hakeutua puuttuvalla kielitaidolla täysin uusiin tehtäviin. Koulutus minulla kyllä on, mutta eihän se mitään takaa. Samoin olisin saanut heittää hyvästit omalle hyvälle ja hyvin plakatulle työpaikalleni - täällä ei virkavapaita tunneta.



Toinen syy oli raha. Verotus on kevyttä, mutta sosiaaliturvamaksut yllättävän korkeita (meillä 4 henkinen perhe). Lähtö olisi ollut taloudellisesti mahdollinen vain, jos olisimme myyneet Suomen asuntomme. Et-Suomessa kun asutaan, niin uuden kodin hankkiminen on suuri investointi kotiin palatessa. Varsinkin jos toinen on vielä ilman töitä.



Hyviä syitä olisi toki ollut uusi kulttuuri ja kielitaito meille kaikille. Ja suoittelen toki sitä niille, joille kotonaolo lasten kanssa on itseisarvo. Sveitsissä on todella mahdollista elää yhden palkansaajan ansioilla, mutta perheellisen ollessa kyseessä epäilisin tuota säästämisasiaa (pl. huippujohtajan palkoilla). Vain sinkkujen tiedän saaneen oikeasti säästettyä Sveitsissä töissäollessaan. Eli jos miehesi lähtee yksin, niin rahaa tulee varmasti.



Meille miehen yksin lähteminen ei ollut vaihtoehto, sillä mies ei itse halunnut olla erossa meistä muista.

riitaisesti... ;))



Tuo on muuten totta, että vaikka palkkataso olisi korkea, niin koko perheen elättäminen ko. maassa (jos siis en saisi itse töitä - ainakaan heti) veisi siitä leijonanosan..



Joku kyseli firman nimeä. En usko, että on sama paikka. Tämä on melko pieni firma - ja siis zurichin ulkopuolella.



Omasta tilanteestani vielä. Työskentelen tällä hetkelläkin osa-aikaisesti ja opiskelen samalla uutta tutkintoa. Työni vastaa koulutusta. Ja siis vuosi vielä vähintään menisi opintojen kanssa.

Lasten koulu järjestyy aina. Ei ne nyt siellä leikkikoulussa sveitsiläisetkään le vielä 6-vuotiaana derivoimaan opetelleet. Oikeastaan ainoa pulma se, miten sinun opsikeluille käy. Voisitko opiskella myös Sveitsissä? Tai etänä? Muutto toiseen maahan on aina haastava koko perheelle, erossa olo ja yh-elämä myös. Aina voi tulla ero teki kummin tahansa. Jäisittekö kokonaan Sveitsiin? Siellä kai monet naiset ovat kotirouvia. Lapsille ja miehelle joka tapauksessa tuo Sveitsi olisi hieno mahdollisuus.

Tuo mainitsemasi toinen syy, eli raha tietenkin viimeistään ratkaisee tilanteen: EI ulkomaille perheellisen kannata lähteä, mikäli taloudelliset hyödyt eivät ole merkittävät, kuten teillä ei ollut. Usein toki ne ovat (tarkoittaa käytännössä mahdollisuutta maksaa as-lainat Suomessa pois jne.) Mutta ei Pertti Perusinsinöörin sinne kannata lähteä ihan lähtemisen ilosta ellei ole sinkku ja halua uusia kokemuksia.

Vierailija:

Kertaakaan ei olla kaduttu.

Yksi iso syy oli tuo naisten puuttuminen työelämästä - itse työskentelen hyvin kapealla toimialalla ja olisi pitänyt hakeutua puuttuvalla kielitaidolla täysin uusiin tehtäviin. Koulutus minulla kyllä on, mutta eihän se mitään takaa. Samoin olisin saanut heittää hyvästit omalle hyvälle ja hyvin plakatulle työpaikalleni - täällä ei virkavapaita tunneta.

Toinen syy oli raha. Verotus on kevyttä, mutta sosiaaliturvamaksut yllättävän korkeita (meillä 4 henkinen perhe). Lähtö olisi ollut taloudellisesti mahdollinen vain, jos olisimme myyneet Suomen asuntomme. Et-Suomessa kun asutaan, niin uuden kodin hankkiminen on suuri investointi kotiin palatessa. Varsinkin jos toinen on vielä ilman töitä.

Hyviä syitä olisi toki ollut uusi kulttuuri ja kielitaito meille kaikille. Ja suoittelen toki sitä niille, joille kotonaolo lasten kanssa on itseisarvo. Sveitsissä on todella mahdollista elää yhden palkansaajan ansioilla, mutta perheellisen ollessa kyseessä epäilisin tuota säästämisasiaa (pl. huippujohtajan palkoilla). Vain sinkkujen tiedän saaneen oikeasti säästettyä Sveitsissä töissäollessaan. Eli jos miehesi lähtee yksin, niin rahaa tulee varmasti.

Meille miehen yksin lähteminen ei ollut vaihtoehto, sillä mies ei itse halunnut olla erossa meistä muista.

Asuimme pari vuotta Espanjassa ja näin jälkikäteen olisi äärimmäisen arvokasta elämänkokemusta köyhempi jos en olisi lähtenyt. Ehdottomasti oli meidän perheelle hyvä kokemus. Lapsemme puhuivat espanjaa hyvin palatessamme ja nyt koulussa kielet ovat heille helppoja.



Itse en ollut töissä mutta silti koin tuon ajan erittäin positiivisena. Näin siitäkin huolimatta, että olin ennen muuttoa ja olen taas vaativassa ammatissa Suomessa. Nuo vuodet kotona lasten kanssa olivat äärimmäisen antoisia ja olen niistä kiitollinen.