Lue keskustelun säännöt.
Kummiongelma, fiksuja vastauksia kaivataan!! ov.
02.01.2008 |
Olemme olleet miehen kanssa yhdessä 6v. Olemme avoliitossa ja kihloissa.
Nyt miehen tosi etäinen lapsuudenkaveri pyysi kummiksi lapselleen. Oli sanonut miehelleni, että tulee virallisesti vain kaksi kummia?! Eli mieheni ja joku muu, mutta puolisot ovat vain mukana... Mitä tämä tarkoittaa? Että tämä kaveripariskunta pyytää vain miestä, mutta ei minua? Vai että mies on virallinen kummi ja minä vain lahjanostaja? Tuntuu jotenkin todella loukkaavalta jos vain toista pyydetään, koska olemme olleet kauan yhdessä. Ja naurettavaa, koska mieheni ei edelleenkään muista 11-vuotiaan kummityttönsä syntymäpäivää eli on tyypillinen huithapelimies, joka ei laita muistamisia koska ei muista! Eli minä huolehdin lahjat :(
Emme edes tunne kovin hyvin tätä pariskuntaa, he eivät koko 6v yhdessäolomme aikana ole kertaakaan käyneet meillä, vaikka ovat täällä päin liikkuneet ja olemme pyytäneet heitä kylään. Myöskään me emme ole koskaan käyneet heillä. Välimatkaa on useita satoja kilometrejä.
Miehellä on jo yksi ns etäinen kummilapsi (11v.) kaukana, ja hänelle minä ostan kaikki muistamiset.
Mitä IHMETTÄ tässä tehdä? Minusta on niin outoa, että kysytään puolituttuja kummiksi, järjestävät meidän hankalaan tilanteeseen. Kaikki parhaat ystävämme ja omat sisaruksemme ovat vielä lapsettomia, joten kohta on aika monta tälläistä tosi etäistä kummilasta. Ja sekin tosi noloa että miestä pyydetään yksin kummiksi " puoliso" mukana jos se puoliso eli minä ne muistamisetkin aina huolehdin. Eikä 30-kymppinen sitoutunut mies oikein poikakummiksi passaa..
Mitä tehdä? Kieltäytyisittekö välimatkan ym takia, että tahtoisimme mieluummin olla osallistuvia kummeja, kuin pelkkiä puolituttujen lahjanlähettäjiä? Suostuisitteko niin, että vain mies menee vai kehtaisitteko kysyä, että niin siis oliko pyyntö meille pariskuntana ja sanoisitte, että suostumme vain yhdessä??
Tosi hankalaa... Mitä ihmettä ovat ajatelleet nämä?
Kommentit (141)
Kyllä siihen löytyy kohtelias tapa. Ja rehellisyys kannattaa varmasti myös. Mies voi sanoa, että epäilee, ettei tällä hetkellä ole voimavaroja kummiuteen ja että tuntee ettei halua ryhtyä tällaisiin pitkiin ja tärkeisiin sitoutumuksiin yksin ilman puolisoa. En ymmärrä kuinka joku voisi tällaisesta loukkaantua.
Onhan sellaisia pareja, joissa eletään saman katon alla, mutta hyvin itsenäisesti. Sitten on näitä perinteisiä pareja, joissa kaikkiin vähäänkään suurempiin asioihin ryhdytään yhdessä ja yhteisestä päätöksestä. Jos lapsen vanhemmat pyytävät kummeiksi ihmisiä, jotka tuntevat niin huonosti, etteivät tiedä kumpaa lajia kummikandidaatti edustaa, ei niin etäisten ihmisten lapselle kannata ryhtyä kummiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluavatko vanhemmat, että myös kummin aviopuoliso on lapsen elämässä mukana siinä missä kummikin, jos häntä ei kerran ole katsottu kummiuden arvoiseksi?
Kyllä mun lasteni elämässä ainakin on mukana kymmenittäin ihmisiä jotka eivät ole kummeja ja ihan saavat olla ja tekevät myös päätöksiä jotka koskevat lapsiani.
Mitä ihmeen jurnutusta tämä on? Onko sinulla tosiaan niin huono itsetunto että jos sinua ei pyydetä kummiksi niin oletat että se tarkoittaa sitä että et ole minkään arvoinen ihmisenä ja että kukaan ei halua olla edes etäisesti tekemisissä kanssasi?
No, ehkä se selittää miksi sinua ei pyydetty kummiksi. Olet outo.
tosin asiahan ei ole noin koska ette ole aviopari (onko vaan ajatusvirhe??)
Mielestäni miehesi ei kannata ryhtyä lapsen kummiksi. Voi vaikka kieltäytyä vedoten siihen, etteivät ole läheisiä tai koska molempia ei pyydetty.
On ihan fiksua miettiä käytännön asioita. Vaikka kummi ei mikään lahja-automaatti olekaan niin yleensä kummi ostaa lahjoja tms. kummilapselleen.
Jos miehesi kuitenkin päättää ryhtyä lapsen kummiksi niin älä sinä hanki lapselle lahjoja tai kanna huolta kummisuhteesta.
Vanhempi kummilapsi on eri juttu, koska ette ilmeisesti olleet miehesi kanssa vielä silloin yhdessä kun hänestä tuli tämän kummi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli ihan uus juttu että ihmiset voi oikeesti näin ajatella!!
Mun kolmella lapsella vain yhdellä on pariskunta(aviopari) kummeina, muuten kummeina on vain toinen osapuoli. Myös mun mies on parhaan kaverinsa lapsen kummi ja silti mä osallistun ihan yhtälailla hänen kummilapsensa elämään. Mä olen oman lapsuudenystäväni lapsen kummi ja mieheni osallistuu ihan yhtä paljon hänen elämäänsä kuin mä. En voi ymmärtää miks pitäis aina ottaa pariskunta kummiksi, jos toisen osapuolen esim tuntee lapsuudestaan ja on siksi läheisempi. Miehelläni on myös yksi kummilapsi entisen kihlattunsa kanssa johon hän ei ole missään tekemisissä. Kyseessä kun on entisen kihlatun lapsuudenystävän perhe... minulla ja kummilapsellani on välimatkaa 300km, mutta mitä se haittaa. vierailemme ja soittelemme... Jotenkin ihan outoa koko tämä jupakka. Jokainen saa pyytää kummiksi juuri sen kenet haluaa, eli yleensä ne LÄHIMMÄT ihmiset, ei heidän kumppaneitaan!
-Miehesi lapsuuden ystävä saattaa haluta miehesi kummiksi, koska lapsi usein herkistää vanhemmat ajattelemaan omaa lapsuuttaan. Ehkä hän on muistellut omaa lapsuuttaa ja sitä miten läheinen oli miehesi kanssa, ja kummastelee miksi opiskelut/työt tmv. ovat vieneet heidät eri paikkakunnille, ja haluaa taas luoda läheisemmät välit mieheesi. Tuossa ei liene mitään pahaa?
Ystävyys-suhteen laadusta/läheisyydestä EI kerro mitään se miten usein nähdään, vaan miten hyvin juttu synkkaa silloin kun nähdään (oli se kahden päivän tai kahden vuoden välein...!)
-Pyytäisitkö itse TÄYSIN tuntematonta ihmistä oman lapsesi kummiksi? Veljesi esim. muuttaa Kiinaan asumaan, menee siellä naimisiin, ja käy Suomessa kerran vuodessa. Saatte lapsen kun veljesi on ollut naimisissa kuusi vuotta, mutta vaimon olet nähnyt vain kahdesti. MIKSI haluaisit tämän tuntemattoman naisen oman lapsesi kummiksi ennemmin kun vaikkapa parhaan ystäväsi?
-Vaikka seurustellaan/ollaan naimisissa, niin ystävien ei tarvitse olla yhteisiä. Toki voivat olla, mutta ei TARVITSE. Itse esim. vietän mielummin vapaa-aikaa omien kavereideni kanssa kun miehen kavereiden kanssa. Vaikka mieheni ja minä olemme pari, emme ole symbioosissa elävä " olento" , vaan meillä on myös omaa elämää...!
-Jos teitä ap olisi yhdessä pyydetty kummeiksi, ja sattumalta sinä ja miehenne kanssa eroaisitte vaikkapa viiden vuoden kuluttua, niin pitäisitkö SINÄ todella kummilapseen yhteyttä? REHELLISESTI: Kävisit synttäreillä, lähettäisit pakettia jouluna, menisit ripari kirkkoon jne. jne. vai unohtaisitko vaan koko penskan?
Ennen ajateltiin jopa niin, että kummi ottaa lapsen huolehdittavakseen jos vanhemmille tapahtuu jotain. Mieti tilanne; vuoden kuluttua miehesi kuolee. Sitten parin vuoden kuluttua kummilapsi jää orvoksi (ajatellaan että lapsella ei ole lähisukulaisia tmv. jotka voisivat lapsen ottaa suojiinsa) ja lastensuojelusta soitetaan SINULLE kummille, että otatko tämän lapsen huolehdittavaksesi, mitä vastaisit?
Varmasti et haluaisi ottaa lasta, ainakaan niin paljon mitä esim. parhaan kaverisi/sisaresi lapsen vastaavassa tilanteessa...
Ja toisin päin; miehesi tuskin voisi kuvitella jättävänsä lapsuuden ystävänsä lasta kasvamaan lastenkotiin tmv!
-Ja lahjoista; VÄITÄN että suurimman osan miehet kyllä osaavat huolehtia kummilasten lahjoista, mutta se kaatuu naisten harteille koska:
a) mies on niin laiska, että antaa vaimon hoitaa kun se haluaa/osaa paremmin.
b) naiset ihan itse päsmäröivät.
N" Ei se viikonloppu käy, äitini nimipäivät ovat silloin---" ---> Mies sanoo, no soita sitten Niemisille ja sovi Leenan kanssa millon niille ja meille sopii että nähdään.
N" Eihän kolmen vanha mitää tee autoradalla...!" ----> M no mitä sinä ehdotata? Jaa muumipehmoa, no käytkö hakemassa sitten sellaisen?
Kyllä ainakin minun tutuissani jokainen kummi muistaa kummilastaan. Miehetkin! Oma miehenikin hoitaa ihan itse kummilapsensa lahjonnan;) Yleensä antaa rahaa (minä ostaisin jonkun tavaran/vaatteen, mutta varsinkin nyt kun kummilapsi jo isompi, raha on mieluisin;) ja ne muutamat kerrat kun mies on tavaraa ostanut, on se ollut todella mieluisaa (Ja itseasiassa kallista! Niin kallista etten itse raaskisi kummilapselleni niin kallista ostaa, mutta lahjat ovat olleet mieleisiä lapselle;)
Eli miehtkin osaavat huolehtia kumminvelvollisuuksista, JOS heille annetaan mahdollisuus...! Monesti se vaan menee niin, että vaimo/äiti huolehtii miehen/poikansa puolesta...
Jopa pikkuveljeni 19-vuotias kaveri osasi ostaa 6kk ikäiselle kummitytölleen joululahjan:) Olivat veljeni kanssa yhdessä olleet sitä valitsemassa, siksi tiedän;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Miehelläni on myös yksi kummilapsi entisen kihlattunsa kanssa johon hän ei ole missään tekemisissä. Kyseessä kun on entisen kihlatun lapsuudenystävän perhe...
Ja kummeuteen ei ole pakko suostua! Itsestäni tuntuisi todella oudolta alkaa miehen jonkun vanhan lapsuudenystävän lapsen kummiksi, jos siis eivät olisi nykyisin niin tekemisisissä, että itsekin olisin hyvin tutustunut.
Käytännössä tarkoittaa, etten ala kun omien (läheisten!) sukulaisten tai hyvien ystävieni lapsille kummiksi.
No ehkä voisin alkaa myös miehen sisarusten lapsille kummiksi jos olisi ajankohtaista... Tavallaan he tulevat aina olemaan osa elämääni. (Vaikka joskus eroaisimme miehen kanssa, mistä tosin ei ainakaan vielä ole viitteitä) he olisivat elämässäni sitä kautta että ovat lastemme serkkuja, ja näille läheisiä.
En pitäisi mahdottomana ajatuksena ottaa vaikkapa yökylään miehen siskon/veljen lapsia, vaikka olisimme miehen kanssa eronneet. Sitä vastoin jonkun miehen vanhan, minulle " tuntemattoman" , koulukaverin tai vastaavan lasta en hoitoon ottaisi, jos olisimme eronneet ja olisin lapsen kummiksi joutunut miehen siivellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eihän missään ole sanottu, että kummiksi on pyydettävä " koko pariskunta." Minun ja neljän sisarukseni kummit ovat melkein kaikki pyydetty yksinään, vaikka he ovat olleet ristiäisaikaan jo parisuhteessa.
Meille on tulossa esikoinen, ja minä ja miehemme sovimme, että kumpikin saa valita kaksi kummia. Paras ystäväni sekä toinen ystäväni, jonka lapsen kummi minä olen, olivat minulle luonnollinen valinta. Miehelleni oli itsestäänselvää, että hän pyytää kummiksi niin ikään parhaan kaverinsa sekä toiseksi kummiksi veljensä. Ketään näistä ihmisistä emme olisi mistään hinnasta halunneet jättää pyytämättä! Mutta ajatelkaa jos kaikkien puolisotkin olisi pitänyt pyytää - kummeja olisi kahdeksan!
Sitä jos pariskunnasta pyydetään vain toinen osapuoli, ei minusta pidä pitää loukkaavana. Meidän tarkoituksenamme ei ainakaan ole loukata kenenkään valitsemamme kummin puolisoa, eikä kyse ole siitä, etteivätkö nuo ihmiset meistä olisi ihania ihmisiä tai myöskin sopisi kummiksi. Kuitenkin haluamme pyytää kummeiksi juuri ne meille kaikkein tärkeimmät ihmiset.
MINÄ halusin ne neljä kummia, mitä sillä on väliä loukkaantuiko joku siinä matkan varrella.
Hyvä lähtökohta ajatella vain MINÄ haluan. Sen lisäksi näissä perheissä ei ole ymmärretty parisuhteen todellista sitoutumista PUOLISON kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parisuhteen sitoutumisella ei ole mitään tekemistä kummiuden kanssa. Voi olla kummi erikseen ja silti hyvin sitoutunut parisuhteeseensa tai kummi yhdessä ja huonosti sitoutunut parisuhteeseensa tai vaikka eronnut. Nämä ovat täysin toisistaan irralliset asiat. Se että pariskuntaa ei pyydetä kummeiksi yhdessä ei ole mikään kannanotto heidän parisuhteensa sitoutuneisuuteen ihan niin kuin sekään ei ole että jompaakumpaa pyydetään töihin tai kunnanvaltuustorhdokkaaksi ilman puolisoa.
Muuten emme ole " pelkkiä" avopuolisoita pyytäneet, kun ne vaihtuvat hieman helpommin ;) Ja tämä siis meidän kummien kohdalla todettua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sinne kunnanvaltuustoon tai töihin ei mennäkään yhdessä käymään perheenä !
EI VOI verrata näitä asioita. Miten tyhmä pitää olla, ettei ymmärrä.
Kyllä se vaan on meiltä aina vallan mainiosti onnistunut... :O
On vietetty joulua, uutta vuotta, pääsiäistä, syntymäpäiviä ja ties mitä kissanristiäisiä ja mukavia hetkiä ihan muuten vaan sekä sellaisten ihmisten kanssa joiden kummeja olemme molemmat, sellaisten ihmisten kanssa joiden kummi vain toinen meistä on, ja sellaisten ihmisten kanssa joiden kummeja emme kumpikaan ole. Omilla lapsillakin on kummeja, joiden puoliso ei ole lastemme kummi, eikä se ole koskaan estänyt puolisoa tulemasta meille kylään. Ei ole pakko tulla jos ei tahdo mutta eihän kumminkaan ole pakko.
Olette te kanssa...
voi mennä aina yhdessä ja muistaa, että nämä ihmiset eivät pidä minua samanarvoisena vieraana kuin puolisoani.
Ja sanoi syynkin ihan suoraan siskolleen: Hän ei halua ryhtyä kummiksi ilman vaimoaan, koska kummius kuitenkin sekä rahallisesti että ajallisesti rasittaa KUMPAAKIN.
Hehän pitävät teitä molempia täysin shittinä.
Nyt tää menee jo täysin älyttömäksi.
En uskonut!! :-( No nyt sitten on ensimmäinen pariskunta eronnut. Olleet naimisissa 30 vuotta. Ja lapsemme ei ole vielä täyttänyt 4 vuotta!!!
Ja kuis on käynyt. Miehen lapsuuden ystävä (mies - jota ehkä ensiksi mietittiin mutta päädyttiin ottamaan koko pariskunta) ei pidä mitään yhteyttä. Vaimo käy säännöllisesti!!
Nämä, jotka perustelevat, että olemme yhdessä pakettin. Niin kuuluuko pakettiin myös lapset? Pitääkö myös paketin jo rippikoulun käyneetkin pyytää kummeiksi?
Tämä meidänkin kummipariskunta oli tosi tiivis paketti. Mutta sinne vain hajosi, tuhkana tuuleen...
Hieman SUVAITSEVAISUUTTA kehiin. Monet näkevät asiat vähän laaja-alaisemmin, kun vain teidän yhden, täydellisen paketin kohdalta.
mun mies on pyydetty yksin kummiksi eräälle pojalle ja todellakin hoitaa itse lahjat ja muistamiset, minä en ole missään tekemisissä tämän kummipojan kanssa... olen ehkä kaksi kertaa hänet nähnyt! eikä asia haittaa minua laisinkaan... samoin minä olen yksin kummi parhaiden ystävieni lapsille ja asia ei liity mieheeni mitenkään, toisen kummipojan kanssa mies on läheinen...
mun mielestä aivan pöyristyttävää ajatella että pari on pakko pyytää yhdessä kummeiksi... näitä eronneita pareja kun on niin paljon!
minä pyydän ainakin yksittäiset kummit ja yhden parin jos he suostuvat ja ovat lapsesta kiinnostuneita!
OIKEESTI EN YMMÄRRÄ TEITÄ!
ja ap:n tilanteeseen: älä mene kummiksi mutta jos miehesi pyydetään niin anna miehesi mennä... ei kaikki ajattele vain lahjoja vaan kummilla on joku muu merkitys.